tiistai 31. heinäkuuta 2007

Viimeistä päivää viedään

Viimeistä päivää tätä kuuta viedään. Muut meidän perheestä koirat mukaan luettuna lähtivät viime lauantaina Kuopioon mökkeilemään. Minä jouduin jäämään vielä tänne kotopuoleen autokoulun takia, mutta torstaina sitten huristellaan Aten kanssa perään.

Viime lauantai kului aika pitkälti Swifty's kennelin sivujen ulkoasua uusiessa. Yövaatteitakaan en saanut vaihdettua päiväkuteisiin ennen kuin kolmelta päivällä. Siinä ei vaan yksinkertaisesti kerennyt kun inspiraatio vei sillä tavalla mukanaan.

Viikonloppua vietetään sitten pitkästä aikaa mökkeillen, viimeksi olen Kuopiossa käynyt kesällä 2004. Kuten tulevana viikonloppuna niin silloinkin sitä vietettiin koiranäyttelyn merkeissä. Tuona vuonna näyttely oli kaksipäiväinen, ensimmäisenä päivänä kansallinen kaikkien rotujen näyttely ja toisena päivänä kansainvälinen. Ensimmäisenä päivänä Roopen tulos oli nuorten luokasta EH 1, mutta seuraavana päivänä sitten kirkastettiin tappio voitoksi, Roope oli ROP kera ties monennenko sertin ja ensimmäisen cacibin. Samaisena päivänä käväisi eräs kuvaaja nykimässä hihaa ja pyytämässä Roopesta muutamaa kuvaa, ne kuvat löytyivät sitten aikanaan Koiramme-lehden sivuilta schapendoes-rodun esittelytekstistä. Tulevana lauantaina tuomarina on ruotsalainen Sonny Ström josta minulla ei ole paljoakaan tietoa, sen näkee sitten. Roopen poika Repe on tulossa myös Kuopioon, todella kiva nähdä miten Repe on kehittynyt toukokuusta, jolloin viimeksi nähtiin.

Viime sunnuntaina vietettiin Hollannissa Hollannin Schapendoes yhdistyksen 60-vuotisjuhlanäyttelyä jossa Buffing-pentuset pistivät hulinaksi. Hollantiin Rialle ja Henkille (kennel Rollecaterdeel) keväällä myyty Buffing Karelia voitti narttupennut ja Buffing Jean Harlow oli samaisessa luokassa toinen. Molemmat pennut saivat laatuarvostelussa arvosanan lupaava pentu. Tuomari Jan de Gids oli Rialta kysynyt pentukehässä, että "onko tämä sinun oma kasvatti?", Ria vastasi "Ei vaan se on Suomesta" ja Jan de Gids oli sanonut siihen vain, että "Niin arvelinkin". Oli kuulemma ihastunut molempien Buffing pentujen luustoihin ja ihastellut, että miten ne voivat olla niin keveitä ja tyylikkäitä. Samainen herra Gids pisti aikoinaan Roopen voittamaan nuoret urokset Hollannin yhdistyksen erikoisnäyttelyssä, Roope oli kaiken lisäksi ainut luokassaan joka sain laatuarvostelussa erinomaisen, luokassa oli sentään 14 muuta urosta.

Nyt täytyypi lähteä valmistautumaan ajotunnille lähtöä varten. Pitää kaivaa jostain sadetakki, ettei kastu jos alkaa satamaan matkalla. Ilma ei ainakaan lupaile kauhean hyvää. Ensi kuussa sitten taas lisää. :)

keskiviikko 25. heinäkuuta 2007

Rauhaisaa eloa

Muutama päivä onkin jo vierähtänyt viimeisestä kirjoituksesta, ajattelin niin, että olisin eilen kerennyt kirjoittamaan, mutta niinpä ei sitten käynyt. Inspiraatiio vei niin mukanaan. Kuten varmaan kerkesit huomaamaan sivuillemme on jälleen tullut uusi ulkoasu, joka toivon mukaan nyt pysyykin sitten jonkun aikaa.

Näille sivuille ajattelin nyt ajan kanssa koota kunnon kuvagallerian, mitä olen halunnut jo pitkään. Kaikki ne ihanat Hollannissa otetut kuvat olisi niin kiva saada esille. Täytyy alkaa käymään järjestyksessä CD-levyjä läpi ja muutama kansio kerrallaan laajentaa kuvagalleriaa sellaiseksi kuin sen haluan. On siinä hommaa, mutta kyllä se minusta kannattaa. Ainakin itse pidä enemmän kuvien katselusta kuin tekstin lukemisesta muiden sivuilla. Sananlasku "kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" -pitää ainakin minun kohdalla paikkansa.

Eilen lähdettiin heti aamusta ajamaan kohti Kiikkaa. Yhdentoista aikaan oltiin kylläkin vasta perillä, vaikka muka ajoissa lähdettiin... tosin käytiin heittämässä pieni sight seeing Hämeenlinnassa ja käytiin siinä samalla Anttilassakin.
On siinä kyllä koiravilinää kerrakseen kun Paulalla on jo omasta takaa kuusi koiraa, sitten vielä hänen siskon ja siskon miehen kaksi koiraa (Paulan kasvatteja), 10 pentua ja vielä meidän kaksi karvapalloa. Jos pennut lasketaan mukaan niin meillä oli sielä Kiikan pihamaalla 20 schapendoesia hötkyilemässä.





Kamera oli kovassa käytössä ja löytyi siitä muutama uusi hienompi toimintokin kuvaamisen helpottamiseksi. M-lapsista otettiin Paulan ja Juulian kanssa seisomakuvia, jotka on jo eilen päivitetty Buffing -sivuille. Ja lisää kuvia eiliseltä reissulta löytyy meidän sivuilta galleriasta. Rolle poikakin oli reipastunut tosi paljon ja kyllä siitä on todella komea poika kasvamassa, vaviskaa vaan kanssa kilpailijat!


Muuta kummoista ei tänne tällä hetkellä kuulu, univelkoja on nukuttu pois ja rentouduttu kaikilla mahdollisilla tavoilla.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2007

Nöffi-leirillä, päivä 6

Huh, huh...mikä yö takana! Neljän aikaan sain vasta kunnolla unta, ennen sitä torkuin vaan muutaman silmäyksen. Tultiin nukkumaan päätalon puolelle, että jos Easy alkaa pykäämään lapsia maailmaan niin on pentulaatikko lähellä. Easy puuskutteli yöllä aika paljon, mutta lämpö kuitenkin pysyi koko ajan yli 38:n asteen yläpuolella ja ruokakin oli maistunut edellisenä iltana hyvin, joten luultavasti sillä oli vain tukala olo masunsa kanssa. Muutamaan kertaan päästin sen ulos vilvoittelemaan ja loppuenlopuksi tein niin, että laitoin pentuaitaa kuistille niin, että Easy voi nukkua viileässä yöilmassa ja ihan oikeasti nukkua levätäkseen. Se toimi hyvin, koska silloin molemmat osapuolet saivat unta ja jaksaakseen taas tämän uuden päivän. Viimeisen päivän täällä!!

Huonon yön takia heräsin vain kuuden aikaan päästämään koirat tarhaan ja Easyn ja Roopen pissalle. Sitten Roopelle ruokaa kuppiin, jota se ei tietenkään syönyt ja sitten takaisin nukkumaan. Ysin aikaan nousin taas kerran ylös ja kävin ruokkimassa isommat koiruudet. Ruoka maistui edelleen kaikille, myös Easylle. Loppuen lopuksi noustiin sitten kokonaan ylös puolen kahdentoista aikaan. Eiköhän näill'ä yöunilla pärjätä tämä päivä, seuraavaksi yöksi pääsee ikiomaan ihanaan sänkyyn jossa uni varmasti maistuu. Tosin huomenna lähdetään reissun päälle kohti Kiikkaa, katsomaan Roopen kymmentä sisarusta ja ottamaan ne poseerauskuvat. Ja kuulemma on lasten kynsissäkin leikkaamista.

Aurinko paistaa pitkästä aikaa niin, että ulkona on ihan lämmintäkin. Easy makaa tällä hetkellä kuistin varjossa ja Roope makoilee jaloissani. Paljon ne koirat ymmärtävät, sillä lupasin Roopelle aamulla, että tänään mennään kotiin. Siitä alkoi kyllä semmoinen tohina ja jaloissa pyöriminen. Jotkuthan sanovat, etteivät koirat opi sanoja, mutta minä uskon toisin.
Tänään on vielä siivottava vierashuone, pakattava tavarat, syötettävä koirat ja voisi Roopen aivoja virkistää pienellä 5min tokotreenillä. Eilen otettiin tottista kun haettiin postia ja poju meni aivan loistavasti, voisin melkein väittää, että tämä aika jonka olemme viettäneet täällä Haarajoella on yhdistänyt meitä.

Enää noin yhdeksän tuntia niin pääsemme lähtemään kotiin!!! Outin lento on yhdeksän aikaan Helsingissä ja luulisin, että on sitten kotona siinä puolen yhdentoista aikaan viimeistään. Sitten kotio suihkuun ja eikun unta palloon!

lauantai 21. heinäkuuta 2007

Nöffi-leirillä, päivä 5

Viides päivä jo aika hyvin puolessa välissä. Viime yönä ei tullut taas paljoa nukuttua, heräsin 2-3h välein mittaamaan Easyn lämpöä, joka onneksi pysyi koko ajan 38 asteen pinnassa. Ja rauhallinenkin se on, toivon todella, ettei se synnytä ennen kuin Outi tulee. Vaikka apu onkin vai puhelinsoiton päässä niin silti toivon todella, ettei niitä tarvitse käyttää.

Yöstä siis selvittiin ihan kunnialla ilman synnytyksiä, mutta koiruuksien aamuruoka venähti se takia melkein yhteentoista. Hyvä etteivät tarhakoirat aidoista läpi tulleet kun kävelin ruokavarastolle laittamaan ruokaa. Söivätpähän kuppinsa tyhjäksi. Roopekin joka ei muutamana päivänä ole syönyt kunnolla söi koko kupillisen aamulla. Easyllekin ruoka maistuu vielä, eli sekin kielii siitä, ettei pennut ole vielä tulossa. Tai sitten minä vain nään kaiken niin, ettei pennut vielä voi syntyä.

"Aamuruuan" jälkeen päästettiin tarhakoirat vuorollaan koko pihalle juoksentelemaan. Otin muutamia kuvia, mitä sitten laitan blogiin kun pääsen kotiin. Luultavasti siis maanantai iltana, sillä maanantaina käydää porukoitten kanssa tervehtimässä Paulaa ja muuta laumaa Kiikassa. Samalla koitetaan saada Roopen sisaruksista edustavat seisomakuvat, toivottavasti onnistutaan. Pentujen kuvaaminen on nimittäin aika taidokasta puuhaa ja siihen tarvitaan paljon aikaa ja äärimmäisen pitkä pinna, ainakin jos minä olen kameran takana.

Eipä tälle päivää varmaan mitään kummoista tapahdu, koirien hoito ja nimpparionnitteluihin vastaaminen, ehkä elokuva illalla ja sitten pehkuihin. Huomenna odotettu viimeinen päivä ja illalla omaan sänkyyn nukkumaan!! Kaikista paras on aina kotiin paluu, mikään ei voita sitä!!

perjantai 20. heinäkuuta 2007

Nöffi-leirillä, päivä 4 VOL. 2

Eipä tässä päivän aikana kummoisia ole kerennyt tapahtumaan. Äiti soitteli jossain vaiheessa ja kertoi Juulian koiranosto hankkeesta. Olivat soittaneet jopa eilen keravalaiselle walesinterrieri kasvattajalle jolla oli sivuillaan urospennun myynti-ilmoitus. Pentu oli kuitenkin jo saanut uuden kodin joten ihan samantien ei Juulia saanut uutta agilitykoiraa kasvamaan (ja minä näyttelykoiraa). Elokuuksi odotetaan pentuetta, josta varmasti moni olisi ottamassa kielipitkällä, mutta täytynee nyt katsoa miten tässä loppuen lopuksi käy. Meillä on myös ollut puhetta Ollin lonkka- ja kyynärkuvauksista ja nyt sille on saatu suostumukset laskun maksajaltakin, eli elokuun aikana sitten varmaankin viedään Olli-poika virallisiin lonkkakuviin.

Nöffilandiassa ei ole tapahtunut kummia. Meidän porukat, Olli mukaan luettuna käväisi tuomassa hieman ruokaostoksia tänne metsän keskelle. Ja samalla Ollikin sai hieman tutustua isompiin kavereihin. Ollille kyllä riitti pelkkä haistelu, se pakeni autoon heti kun mahdollista sen oloisena kuin olisi halunnut sanoa "minuahan ei tänne jätetä". Porukat rapsuttelivat koiruuksia hetken ja lähtivät jatkamaan matkaansa. Roope yllätti minut jäämällä tosi nätisti vaikka Olli ja muu perhe lähtikin, normaalisti se haluaa tasan tarkkaan sinne minne Ollikin menee. Ei se Roope siis kovin huonosti täällä voi voida, kun niin nätisti tuli kiehnäämään minun jalkoihini.

Atte lähti justiinsa futistreeneihin ja minä jäin tänne kiukuttelemaan Roopen syömättömyyttä. On se kumma kun ei nappulat ja ihra kelpaa. No eipä tipu sitten muutakaan, se on ihan varma! Isot koirat on vielä syöttämättä, sekin pitäisi tässä pikku hiljaa mennä tekemään. Eipä tässä illalla sitten mitään muuta olekkaan kuin tuo koiruuksien ruokkiminen ja kun Atte tulee niin päästetään tarhalaiset vuorollaan telmimää koko pihalle, sitten vähäksi aikaa tarhaan takaisin ja iltaelokuvan jälkeen yöpuulle, jokainen omalle taholleen.

Eipä tälle päivää siis enää mitään, huomenna onkin jo toiseksi viimeinen päivä täällä.Pidetään sormet ristissä, ettei Easy ala ennen Outin paluuta synnyttämään.

Nöffi-leirillä, päivä 4 VOL. 1

Eilen illalla juhlistettiin vielä Outi-kasvattajan muistutuksesta Demi-mummon 12v. synttäreitä. Saivat koko konkkaronkka luut ja sitten päästettiin tarhan asukit vuorotellen koko pihamaalle juoksemaan. Yllättävän paljon löytyy vauhtia tuommoisistakin "möhkäleistä". Demi käyskenteli rauhallisesti tutkien jokaisen pienimmäkin hajun, toisin kuin nuoremmat rouvat Emmy ja Piper. Emmyn kanssa leikittiin vähän aikaa narulla, mutta sekin ilo piti riistää siltä kun Easy meinasi että "minä kans" ja juoksi hieman turhan paljon mahaansa nähden.

Tanskan päässä heillä oli ollut eilen erikoisnäyttelyn avajaispäivä. Nuori Wave Seeker's uroskasvatti oli sijoittunut luokassaan neljänneksi, luokkaan oli ilmoitettu 17 koiraa. Tanskan nöffien erikoisnäyttely, Gold Cup, vetää Outin mukaan koiria ympäri maailmaa kilpailemaan ja tänäkin vuonna mukaan on ilmoittautunut noin 300 koiraa.

Roopellakin sujuu oikein loistavasti, eilen se hieman joutui hakemaan turvaa mamman jaloista, kun päästettiin tarhan asukkeja vuorollaan koko pihalle. Reippaasti se kumminkin sitten haisteli kaikki kolme ja antoi haistella itseäänkin. Emmy ja Piper kun ovat hieman rajumpia leikeissään kun Easy niin pikkasen Roope aina väisti sivuun kun tulivat kohti. Muuten se on ollut ihan rento ja on syönytkin taas ihan normaalisti. Yöt se nukkuu turvallisesti sängyn alla, kuten kotonakin. Tosin aamuisin kun Atte on lähtenyt töihin se kömpii Aten paikalle nukkumaan ja huokaisee oikeen syvään tyytyväisyyttään.

Easyn lämpö on edelleen 38 asteen kieppeillä, että ainakaan sen puoleen se ei ole vielä synnyttelemässä mitään. Rauhallinenkin se on, nauttii ulkona viileästä tuulesta.

Atte joka arastelee hieman isoja koiria on jo ihan rentoutunut tämän lauman kanssa, välillä tuntuu, että Easy saa enemmän huomiota siltä kuin minulta. On nämä kyllä aika nallukoita.

Kuten otsikosta voi jo päätellä, tälle päivää kirjoittelen varmasti toiseenkin kertaan. Atte käy illalla treeneissä niin silloin voi taas tehdä tämän pakollisen kierroksen mielenkiintoisimmilla sivuilla ja kirjoittelemassa kuulumisia blogiin.

Nöffi-leirillä, päivä 3

Jos ei vieraat koirat aiheuta syömisongelmia niin sitten sen tekee oma koira!! Eilen iltaruuan aikaan Roope päätti, että hän ei tälläistä nappula-ihra-muusia suostu syömään... sitten yritettiin jos tonnikala öljyssä kelpaisi, mutta ei. Kovasti se kyllä kerjäsi sitten minun eväitäni, mutta harvinaista kyllä minä en antanut periksi sen suloiselle katseelle. Niin paljon otti päähän, että sillon ei voi sitten syödä kun yritetään vähän hemmotella hyvillä nappuloitten lisukkeella. Roope siis oli illan ilman ruokaa. Aamulla yritin tarjota eilisiä ruokia, mutta ei kelvannut taaskaan. Nyt en enää pystynyt olla antamatta muuta vaan pistin uusia tuoreita nappuloita kuppiin ja lisukkeeksi Pedigreen lammas-riisi-purkkiruokaa. Siitä se sentään suostui syömään suurimman osan, vajaan kourallisen se jätti. Liekö johtuu siitä, ettei täällä pääse niin usein lenkille kuin kotona. Täällä ollaan kerran päivässä uskallettu jättää nöffit keskenään ja kävelty noin puolen tunnin lenkki.

Tämän päivän lenkki oli reipas puolituntinen isontien vartta kävellen, todella tylsää kävellä edestakaisin autotien reunassa missä kulkee autoja suht tiheään. Tämän päivän lenkin yhteydessä otettiin vähän enemmän tokoa kuin pelkkää katsekontaktia. Seuraaminen suju tänään innolla ja katsekontaktikin löytyi, kun vaan ei itse sortunut liian pitkään matkaan. Luoksetuloja tehtiin tuossa viimeisellä hiekkatien pätkällä, nekin sujuivat tänään tosi reippaasti. Paikallaolo taitaa olla meidän vahvin ala tällä hetkellä, Roopella, eikä Ollilla, ole mitään ongelmaa olla paikallaan kymmentä minuuttia tai vähän enemmänkin, vaikka ohjaaja ei olisikaan näkösällä koko ajan. Häiriön allakin ne pysyvät hienosti jos häiriö on ollut alusta alkaen, yhtaäkkinen häiriö voi saada pojat unohtamaan käskynsä.

Nöffi-neideistä ja -rouvista ei ole paljoa kummoista kertomista. Ruoka maistuu ja kaikki nauttivat ulkoilmasta. Aurinko paistaa jonkun verran, mutta tuuli onneksi viilentää hieman niiden tukalaa olo. Varsinkin Easyn olo mahtaa olla tukala kun pennut ovat vanuttaneet ja venyttäneet mahan reippaasti puoleen väliin jalkoja, siihen päälle vielä tisut mihin alkaa näin loppuvaiheessa kertyä enemmän ja enemmän maitoa.

Viime yö sujui kivuttomasti tai sitten minä olin vain niin väsynyt, etten herännyt ulinoihin. Neljän aikaan aamuyöstä heräsin ihan omia aikojani ja kuulin kun Emmy vaihtaa koko ajan seinän takana asentoaan häkissä ja pitää pientä surkeaa piippausta. Kävin päästämässä tarhakoirat tarhaan ja sitten päästin Roopen ja Easyn aamupissille. Aten lähdettyä töihin me kömmittiin taas takaisin nukkumaan lämpimän peiton alle.

Pariin kertaan ollaan tänään Easyn lämpöä mitattu ja molemmilla kerroilla ovat olleet 38 asteen kieppeillä. Minun tuntemilla schapeilla lämpö on useimmiten ollut 37-37,5 asteen välillä useimmiten. Mahtaako lämpöero johtua koosta ja väreistä. No ainakaan lämmön mukaan mitään ei ole vielä tapahtumassa.

torstai 19. heinäkuuta 2007

Nöffi-leirillä, päivä 2

Ennen kuin mennään tähän päivään palataan hieman edelliseen iltaan ja yöhön. Eilinen koirien ruokkiminen oli yllättävän helppoa vaikka ajattelinki siitä tulevan hieman sekavaa puuhaa, ahmatit söivät samantien kuppinsa puhtaaksi kun sen niiden nenän eteen laskin. Onneksi, sillä on aina inhottavaa jättää vanhoja ruokia jääkaappiin odottamaan seuraavaa ruokailukertaa. Iltasella Roope pääsi vielä parta pesulle, päivän kuolauksen jälkeen kun oli niin mahtavat aromit herran leuassa, ettei sitä kunnolla edes kestänyt halia. Ennen nukkumaan menoa sitten patisteltiin kaikki koirat vielä pissille ja sitten hajautettiin ne tahoilleen nukkumaan.

Yö oli varsin erikoinen ja itseasiassa aika rankka, varsinkaan kun ei omista niin hyviä unenlahjoja kuin Atte. Emmy ja Piper päättivät muutamaan kertaan yöllä herättää minut laulutaidoillaan, mutta sitäkin ulvontaa kesti aina vain sen ajan etten kerennyt komentmaan niitä pahanteon aikana. Niin säännöllisesti ne ajoittivat yölliset serenadinsa, että olin aina hieman ennen kerennyt nukahtaa. Ja jos eivät koirat pitäneet hereillä niin sitten ukkosti ihan kohdalla ja salamat löivät niin kirkkaasti, ettei nukkumisesta tullut yksinkertaisesti mitään.

Atella on tällä viikolla aamuovuoro (klo 6-14) jonka takia herätyskello oli soittamassa sitten kello 4:30!! Ei muuta kun koirat pihalla, Demi, Piper ja Emmi tarhaan ja Roope ja Easy lopulle pihaa tarpeilleen. Ukkosen jälkeen ilma oli ihanan raikas, että kyllä siinä jo pikkasen kerkesi heräämään. Aten lähdettyä töihin me painuttiin vielä koiruuksien kanssa pehkuihin ja noustiin vasta siinä hieman yhdeksän jälkeen syömään. Käytin Roopen pienellä remmikiepillä ja samalla reenailtiin unohduksissa ollutta kontaktia. Sujui miten sujui, mutta koira oli ainakin iloisella tuulella.

Päivän aikana ei ole kummoisia tehty, kammattu Roopen tukka, luettu kirjaa, tehty ruokaa, vaihdettu juomakuppien vesiä jaaa... mitähän muuta? Höm... eipä tässä kaiketi sitten muuta. Illalla on sitten tiedossa taas ruokkimiset ja pissatukset ja nukkumajärjestelyt. Toivottavasti ensi yönä saisi sitten nukkuakin.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2007

Nöffi-leirillä, päivä 1

Lomalta takaisin "töihin". Newfoundlandkoira kasvattaja Outi (kennel Wave Seeker's) lähti tänään matkalle kohti Tanskaa ja paikallista rodun erikoisnäyttelyä. Outin matkassa lähti mukaan kaksi nuorta nöffi-neitiä Vilma ja Chili, Turussa seurueeseen liittyvät kaksi Outin kasvattia perheineen. Heidän matkatessa maailmalla me Roopen ja Aten kanssa pidetään huolta erittäin raskaana olevasta Easystä sekä Emmystä, Piperista ja Demistä. Easyn laskettu aika on ensi viikolla, mutta sen varalta, että se synnyttää aikasemmin seinällä roikkuu liuta numeroita joihin voi soittaa jos jotain alkaa tapahtumaan. Onneksi synnytystä edeltää kuitenkin monta erilaista tapahtumaa, esim. emo alka tyhjentämään suolistoaan minkä takia kakka muuttuu löysemmäksi, sitten lapsiveden (tai miksi ikinä koiralla sanotaankaan) tulo (koiran peppu kastuu yhtäkkiä) ja sitten tietenkin tuo lämmön mittaaminen. Kun lämpö laskee paljon koiran normaalia lämpöä alemassa ja nousee takaisin ylös on synnytys valmistelut menossa. Nöffien lisäksi talossa isännän virkaa pitää englannin springerspanieli Eddie, 5v. Eddie lähtee kuitenkin vielä tänä iltana muualle hoitoon.

Roopen ensi reaktio oli jähmettyminen, mutta siitä jähmeästä hiippailusta päästiin onneksi nopeasti eroon. Easy on ainut jonka kanssa Roope joutuu olemaan tekemisissä sillä muut koirat ovat päivät tarhassa ja yöt kenneltiloissa. Easy (=helppo, rauhallinen) on todella nimensä veroien, Roope joka ei tutustu uusiin koiriin hirveän helposti menee pihalla jo Easyn vana vedessä ja hakee sen selän takaa turvaa kun toiset koirat tarhasta haukkuvat sille.

Hieman on vielä rauhottumista ja oppimista talon tavoissa niin minulla kuin koirallakin. Eiköhän tämä kuitenkin tästä lähde rullaamaan ihan mukavasti. Tällä hetkellä Roope nukkuu minun vieressäni ja Easy nauttii ulkona varjon viileydestä.

Huomenna sitten taas lisää kuulumisiä nöffi-leiriltä Haarajoelta. Nyt ruokkimaan koiria.

perjantai 13. heinäkuuta 2007

Mistäpäs sitä aloittaisi

Oivoi, pitäisikö sitä aloittaa aikajärjestyksessä aamusta vai kirjoittaa asiat tärkeysjärjestyksessä? Ehkäpä se aikajärjestys on selkeämpi ja mukavampi lukea.

Aamulla siis on herätty lievässä paniikissa puoli kahdeksan aikaan... sillä klo 10:00 pitäisi olla Järvenpään katsastuskonttorilla ensimmäistä teoriakoetta varten. Edellisenä iltana pänttäsin varmaan enemmän kuin ikinä mihinkään kokeeseen ja se kyllä tuotti tulosta. Kymmenestä kysymyksestä joissa kolme vaihtoehtoa yksi väärin, tilannekuvissa, joissa viisi kuvaa per väittämä (10 väittämää), kaksi väärin. Eli kirjallinenkoe suoritettu hyväksytysti ensimmäisellä yrittämällä. Nyt tulee sitten muutaman viikon tauko kun autokoululla ei ole ketään lomien takia paikalla, eli viimeiset ajotunnit ja inssi menee elokuun alkuun. Mutta eiköhän sen kortti ole ennen koulun alkua lompakossa niin pääsee heti hyötykäyttämään sitä, ettei tarvii aluksi ajella paskarinkia ;)

Teoriakokeen jälkeen sitten ajettiin PetPostin kautta ja ostettiin Roopelle vähän ihraa pakkaseen + paistetut naudankoipiluut. Roopella oli varsinaiset juhlat pystyssä kun eka rouskutteli luuta olkkarin viileydessä ja sitten tehtiin pientä aivojumppaa ja harjoiteltiin pitkästä aikaa agilitykeppien pujottelua... kyllä se varmaan ne oppisi kun jaksaisi joka päivä pikkasen aina opettaa. Tänään katselin muuten myös BH-kokeita. Ajattelin, että jos ensimmäisen yrityksen ottaisi elokuun lopulle Jokelaan ja sitten jos siellä ei onnistu niin sitten Mäntsälässä lokakuun alussa. Täytynee vaan reenailla tuota kontaktia ja koittaa saada Roope viritettyä niin, että jaksaa olla innostunut koko pitkän tylsän seuraamiskaavion ajan. Onneksi tässä on vielä aikaa reenailla.

Juulia kertoi justiinsa puhelimessa miten heillä on mennyt leirillä... Olli kuulemma on kaikkien mielestä snautseri ja kukaan ei meinaa uskoa sen todellista rotua. Agilityssä Olli on mennyt niin hyvin, että kouluttaja oli kysynyt kuinka kauan he ovat kilpailleet! Tuossa itseasiassa äitin kaa puhuttiin, että ihan hyvin ne voisi syksyllä ilmoittautua kisoihin, mutta Juulia voipi olla erimieltä asiasta! :)
Olli on aina ollut herkkä pikkasenkin kostealla ilmalla ja Juulia sai tuta sen nahoissaan toko-treeneissä kostealla nurmikolla. Olli ei ollut suostunut istumaan kunnolla, vaan jäänyt juuri sille korkeudelle että märät heinät ei osu peppuun ja maahan meno se ongelma vasta olikin, sitä ei voinut edes ajatella tällä säällä!
Sitten niillä oli ollut siellä sellainen pudotuspeli Matc Show, eli pareittain mentiin arvosteltavaksi ja vain toinen pari jatkoi seuraavalle kierrokselle. Samaa systeemiä käytetään Champion of Champions & Veteran of Veterans -gaalassa, johon kutsutaan vuoden voitokkaimmat koirat kilpailemaan (Roope sai kutsun vuoden 2006 gaalaan). Olli oli voittanut ensimmäisen parin, mutta toisessa parissa oli sitten joutunut taipumaan. Tuon kilpailun oli voittanut saksanpaimenkoira.

Illalla kierrettiin sitten kunnon lenkki niin, että minä sain askelmittariin tarvittavat yli 10 000 askelta per päivä. Katsotaan miten tätä tahtia pystyy pitämään yllä ja ennen kaikkea tuottaako se mitään tulosta... niin ja pystyykö pitämään päätöksensä syömisen suhteen! Ah, niin monta asiaa mitä pitää muistaa, painon hallinta on ihan liian vaikeaa! ;)

tiistai 10. heinäkuuta 2007

Pojista taidetta

Aikaisemmin olen tainnut mainita jo, että kaverini Heini maalaa pojista kuvien perusteella taulut. Eilen tämä pitkällinen odotus sitten päättyi ja pääsin jännittämästä. Taulut todella ylittivät odotukseni. Sanoinkin Heinille kuvia viedessä, että näillä tulevilla tauluilla on jo paljon suurempi merkitys minulle kuin millään kuvalla ikinä. Maalatusta taulusta tulee sellainen arvokas ja ehkä hieman vanhanaikainen olo. Vielä on vain pienenä ongelmana, että mihinkäs minä tämän Roopen taulun laitan, Juulia ottaa Ollin taulun omaan huoneeseensa joten sen paikasta minun ei onneksi tarvitse huolehtia.
Ennen kuin pääsee edes laittamaan näitä hienouksia seinälle pitää käydä kehys-ostoksilla, puun väriset puiset ja vähän vanhanaikaiset kehykset olisivat hienot, mutta katsotaan nyt mitä sieltä kaupasta löytyy.



Roope-taulu, maalattu 9.7.2007



Olli-taulu, maalattu 9.7.2007



Atte (nro 5) -taulu, maalattu 9.7.2007


Tänään, ensimmäisen loma-aamun kunniaksi kierrettiin Roopen kanssa tunnin lenkki, mistä noin puolet se sai juosta vapaana. Mutta täytyy sanoa, että tylsä oli katsoa yhden koiran menoa, kun se vaan haistelee puskia ja merkkailee. Välillä juokseen mun luo katsomaan tippuisko namia tai tehtäskö jotain kivaa, mutta muuten Roope kuljeskeli ihan omia polkuja. Se on niin totta mitä eräs vanhempi schapendoes-kasvattaja on aikoinaan sanonut, schapendoes tarvitsee kaverin! Suurin osa schape-ihmisistä on varmaan huomannut, että pian ensimmäisen jälkeen on toinenkin karvapallo siinä seurana. Meille ainakin kävi näin. =)

Tänään odottaa sitten Roopen tukan selvitys. Siltä tuntuu putoovan pohjavillaa ihan tuhottomasti koko ajan. Täytyy toivoa, että pysyy kuitenkin hyvässä karvassa Tanskaa ajatellen. Täytyy varmaan alottaa kananmuna-kermaviili kuuri.

Nyt se on ohi

Tänään sain päätökseeni vanhainkodin maalausurakan mikä tarjottiin kesätyön päätteeksi. Ihan kivan lisän siitä hommasta sai eikä ollut edes kovin vaikeata... tosin välillä sai hieman jännittää pysyykö telineet kasassa vai ei. Tänäänkin oli yksi läheltä piti tilanne, mutta onneksi selvittiin säikähdyksellä. Ainoastaan tärpätti-pullo valui hukkaan tuon keikauksen taki, mutta ei sen suurempaa.

Juulia ja Olli lähtivät eilen Kennelliiton suurleirille Sappeelle, Pälkäneelle. Olivat kuulemma saaneet hyvän telttapaikan, joskin maa oli kuulemma ollut niin kova, että iskä jo suunnitteli ensi vuodelle ottavansa kiviporan mukaan, että saa teltan kunnolla pystyyn. Viimeisimmän puhelun kuulumiset kertoivat, että yö oli ollut kuulemma aika viileä, jopa niin viileä, että Olli oli tunkenut Juulian ja teltan seinän väliin uimapatjalle ja vaatinut vielä peittoa päälleen!!

Roope taas on kotona hieman apeana kun ei ole kaveria jonka kanssa haukkua ikkunassa ja juoda piimää samasta kupista. Täytyy tehdä Roopen kanssa kiva metsä lenkki ja tehdä muutamat aivoaktiviteetit. Ja tietenkin paljon halimista ja paapomista, kun pieni joutuu olemaan ilman rakasta ja korvaamatonta kaveria.

Roopen pikkusiskot ja -veljet kasvavat hurjaa vauhtia ja ovat oppineet kuulemma syömään todella hienosti. Paula arveli, että syövät jo viikon päästä kuivia nappuloita. Uusia kuviakin on tänään päivitetty Buffing-sivuille ja voi, että ne oli kuolettavan suloisia. Etenkin Helmi (MissSwifty's) joka on todella nimensä veroinen, väritykseltään se on aivan kuin tiibetinterrieri. Harvoin näkee tuollaista mustaa schapendoesia jolla on noin paljon valkoisia merkkejä. Pennut onvat aina niin ihania, että mielihän sieltä tekisi itselleen ottaa, mutta minkäs teet, muut meillä ei halua ja sitä paitsi kaikilla Amelan pennuilla on jo oma rakastava koti odottamassa. Hamassa tulevaisuudessa sitten se toinen koira.

Nyt Roopen kanssa metsään leikkimään. Hauskaa kesäpäivän iltaa kaikille!

maanantai 2. heinäkuuta 2007

Sairaslomalla

Sairaslomallehan tässä sitten pariksi päiväksi päätyi, kun viime viikolla meni tyhmänä keräämään kesätöissä roskia monta tuntia kauheassa kaatosateessa. Siitähän saa sitten kärsiä seurauksena kauhean flunssan. Kurkku karheana, nenä tukossa ja pääkin tuntuu saaneen montakiloa lisää painoa kun kaikki ontelot on täynnä räkää. Tämä ja huominen on nyt otettu vapaaksi, että täytyy toivoa sen menevän ohi mahdollisimman nopeasti. Sinänsä saikku osui hyvään saumaan, että saa nyt kuntoon kaikki rästissä olevat koti/koirahommat.

Olli lähtee ensi sunnuntaina Juulian kanssa Kennelliiton Suurleirille Pälkäneelle ja sitä varten sitten piti hieman leikellä tänään Ollin tukkaa, että on sitten siistinä leiriä varten. Viikossa kerkeää kasvamaan sen verran, että kaikki pahimmat leikkausvirheet peittyy. Roopenkin tukka odottaa laittajaansa, siinä ei onneksi kovaa hommaa ole, mutta on se silti minusta hyvä pitää tästä 'kerran viikossa' -taktiikasta kiinni. Eipähän sitten koskaan tarvitse repiä tukkaa lyhyeksi.

Tänään on sitten myös ahkeroitu nuo uudet suomenkieliset sivut nettiin ja tarkoitus on alkaa nyt sitten jossain kohti laittamaan niitä kuvagallerioita mitkä tuntuu koko ajan vain paisuvan kuvamäärältään, kun niitä niin kivoja kuvia olisi vaikka huru mycket. Täytyy karsia vähän rankemmalla kädellä ja sitten vaikka joskus tulevaisuudessa lisäillä/vaihdella kuvia.

Heinäkuu on aika kiire kuu... jokaiselle viikonlopulle on jotain alustavaa suunnitelmaa ja viikolla riittää sitten ihan oikeita töitä. Seuraava työmaa odottaa Pornaisten vanhainkodilla, jossa pesen ja maalaan ulkoseiniä. Koiramaisesti tässä vietetään kyllä taas puuhatonta aikaa, jos ei koti treenejä oteta mukaan. Seuraava näyttely on sitten Kuopiossa minne mennään tapaamaan Roopen Lumikuono-lasta Repeä.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2007

Hyvin laadukasta

Roopen arvostelu Tuusulan näyttelystä:

"4v. Mittasuhteiltaan ja sukupuolileimaltaan erinomainen, hyvän kokoinen ja - ryhtinen. Hyvä pää ja ilme. Kuono saisi olla täyteläisempi. Hyvä purenta. Hieman raskaat korvat (karvat). Vahva kaula ja ylälinja. Erinomainen heiluva häntä. Hyvä runko. Hienot suuret käpälät. Erinomainen karvapeite. Liikkuu hyvin tyypillisesti ja erinomaisesti. Kantaa häntäänsä. Esiintyy ja esitellään mallikelpoisesti. Hyvin laadukas."

Että sellainen arvostelu, tuomaria saa kyllä kiittää yksityiskohtaisesta arvostelusta. Aina on mukavampi lukea tuomarin kirjotuttama kunnollinen mielipide koirasta. Toisinaan kuin tuomari on saattanut kirjoituttaa vain "Hyvä koira." (tämä on muuten tosi, erään tuttuni koira oli kerran ROP ja arvostelussa luki vain "Good dog.").