torstai 31. joulukuuta 2015

Nätti vuosi 2015

Tätä aloitellessa vuoden vaihteeseen on vajaa kolme tuntia. Edellisen blogitekstin sain julkaistua noin viisi minuuttia sitten. Pistetään nyt kuitenkin vielä tämä vuosi tilastollisesti pakettiin.

Näyttelyissä käytiin kaiken kaikkiaan veljesten kanssa 23 kertaa, terrierit ja kasvateista Demo osallistuivat muutamiin kinkereihin. Titteleitä kerättiin tälle vuodelle huikea määrä, meidän poppoosta kolmelle tyypille yhteensä 14 titteliä: C.I.B, FI MVA, LV MVA, LT MVA, EE JMVA, LV JMVA, LT JMVA, BALT JMVA, EEV-15, EEJV-15, LTV-15, LVJV-15, BALTJV-15 HEW-15. Team Exåress keräsi näyttelytitteleitä huikeat 43 kappaletta ja siihen päälle vielä Party-pentueen huikea 100% aktiivisuus luustokuvien ja PRA-geenitestin osalta, ensi vuonna jatketaan samalla prosentilla luonnekuvaukseen kaiffarit!


Arskan vuosi on ollut huikea, siinä on Ruutia - Showman nenästä hännänpäähän! 19 näyttelyä, joista 10 Suomessa ja loput Baltiassa. Yhdestä napsahti joka koiran kiintiö EH ja lopuista on tullut vähintään vara-serti. Titteleitä 19kk ikäiseen koiraan mahtuu jo nyt yhdeksän (!), Suomen sertejä on kertynyt kuusi ja cacibeja yhteensä viisi kahdesta maasta. Kolikon kääntöpuolena terveystarkit eivät tuoneet ihan niin onnellisia uutisia, vaan Arskan etupää lausuttiin kyynäristä 2/1 tuloksella ja silmistä silmäguru Axelsson löysi muutaman ylimääräisen ripsen eli distichiasis. Muuten terveys on priimaa, A-lonkat, epävirallisesti terveeksi kuvatut olkapäät, PRA-geenistä vapaa (++) ja sydämestä ei löytynyt virallisestikaan sivuääniä. Siinä pettymyksen hetkellä velloi ajatus rammasta koirasta, josta ei ole mihinkään ja olisi tehnyt mieli heittää hanskat syvemmälle kuin tiskiin... no tuossa se nyt kuitenkin makaa. Kylki kiinni kyljessä. Ei ole köyhä eikä kipeä. Entistä rakkaampi vaan. Justiinsa passeli tuollaisena kun on.


Veljensä Antti taas. No kokeili muutaman kerran Baltiassa onneaan, eikä tärpännyt. Siis minun kanssa. Sen sijaan Henna & Päivi hommasivat sille maaliskuun reissulta Liettuan tuliaiset odottamaan! Kiitos! Suomessa näyttelyyn uskallettiin vasta syksyllä ja johan napsahti kerralla Suomen ja Liettuan valioksi. Sen enempää ei Antti ole päässyt tälle vuodelle karvojaan näyttämään, niissä on meinaan ollut kasvattamista, eikä sitä helpota yksi pikkuveli... karkea turkki, kuluttavat tekijät...


Terrierit Otso & Morris lopettivat (toistaiseksi) ja aloittivat uransa. Otsosta tuli vuoden aikana kansainvälinen ja Latvian muotovalio, jonka saattelemana se on nyt näyttelylomalla. Morris puolestaan aloitteli näyttelyuransa Messarin pentunäyttelystä ja jatkoa seuraa ensi vuonna.


Walma, kuka muistaa hänet? Ei vaineskaan! Mamma kävi silmäpeilissä ja tervettä oli. Herthalla menee omassa kodissaan hulppeasti ja Lempi-husky sai syksyllä neljä pentua. Ihmekaksosista Demolla polvet lausuttiin terveiksi, mutta valitettavasti todettiin laajuudeltaan lievä kaihi. Isla puolestaan on viettänyt vuoden leppoisaa arkielämää.


Ja kuitenkin kaikesta näyttelyhypetyksestä huolimatta meidän elämä on tänäkin vuonna ollut 365 päivänä oheisen videon kaltaista hassuttelua ja elämästä nauttimista. Rentoa vuoden vaihdetta kaikille! Tässä kohtaa vuoden vaihteeseen on aikaa enää tunti ja 15 minuuttia, joten me lähdetään käymään iltapissillä ennen pahinta pauketta (ei sillä, että täällä ulkona vallitseva sotatila jotain merkitsisi, nukkua röllöttävät tassut kohti taivasta).


Katastrofin ainekset

Tämän blogin runko on ollut kasassa jo heti Liettuasta tulon jälkeisenä päivänä. Huoh. Kuka vei kirjoitushalut?!


Reissu oli otsikonmukaisesti täynnä muuttujia, lopputulos olisi voinut olla hyvin hermoja kiristävä, mutta hyvällä huumorilla kartutettiin lähinnä pitkää ikää nauramalla vedet silmissä. Ensinnäkään minun ei pitänyt edes lähteä koko reissulle, ennen kuin sain aivopierun Messarissa, että jos nyt kuitenkin. No se lähtö oli sitten katkolla aina reissua edeltäneeseen keskiviikkoon ja kun siitä oli selvitty niin edeltävänä päivänä päätettiin auttaa ystävää hädässä ja ottaa yksi terriäinen matkaan mukaan. Puhumattakaan kaikesta Päivin säätämisestä reissun onnistumiseksi, unta olisi voitu ottaa alle vähän enemmän ennen reissua, mutta hengissä ollaan.


Reissu oli tulosrikas. Kaikki saatiin mitä lähdettiin hakemaan, olkoonkin ettei meidän "varmin" koira ottanut kahta Cacibia vaan remmin heikoimmat lenkit veti ketterästi kaiken saatavilla olevan kotiin! Alla Arskan Liettuan tuliaiset arvosteluineen. Näiden lisäksi siskolikka Fiilis voitti nartut molempina päivinä ottaen kaksi N-Sertiä ja Cacibia, lauantaina ROP ja sunnuntaina VSP (vaikkakin kotona huomattiin, että sille oli sunnuntaillekin merkattu ROP). Joukon juniori Marisa alias Risa alias Ripa oli ROP-juniori molempina päivinä ja tuli Liettuan juniorimuotovalioksi. Lainaterrieri Divasta tuli myös tarkoituksenmukaisesti reissulla kansainvälinen ja Liettuan muotovalio, onnea Kirsi & Jaana! Diva oli kelpo reissunainen!


19.12.2015 Vilna kv, Liettua - Jane Lawless, Irlanti
19 months. Good size, good coat condition, typical head, well developed body, good neck & topline, excellent sidegait, a bit loose in front, good coat. NUO ERI 1 SA SERT VACA

20.12.2015 Vilna kv, Liettua - Ruth Wagner, Luxemburg
19 months. Correct head & expression. Correct proportions, correct angulation, correct bone substance. Correct movement. NUO ERI 1 SA PU 1 N-SERT CACIB ROP


Kaikkine 1300 kilometria ajoa, kolme maata ja kolme päivää. Ehdittiin vielä hyvin sunnuntaina viimeisellä iltalaivalla yli ja kotiin nukkumaan, olkoonkin että laivassa alkoi silmä luppaamaan jo aika lahjakkaasti. Litratolkulla tuliaisia itselle ja ulkopuolisille. Koirien pissatusta Via Baltican varrelle onnettomuuspaikan raivausta odotellessa. Hotellikuolemasta selvittiin (tavaksi muodostuneella) juusto & viini tarjoilulla ja väsyneenä itku silmässä rätkättäen. Kiitos Päivi yhdestä ehdottomasti hauskimmasta näyttelyreissusta!


Rento Fiilis reissun päällä
(keskity olennaiseen äläkä siihen taustalla häämöttävään vinkkupulloon ;))


Bouvierpennelit
Matkaa ennen ja matkan jälkeen on ollut kunnia tutustua ihan uusiin Exåress-penneleihin ja itselle tuntemattomampaan rotuun, bouvier. Schapepentuja katsoessa tulee heti arvosteltua pennun ominaisuuksia, mutta nuo mustat käkkäräturkkiset möhköt on vaan kaikki niin suloisia, niistä sen enempää ymmärtämättä millaisia niiden kuuluu rakenteellisesti olla. Erityisen suloisia ovat sellaiset, jotka nukahtaa syliin ihan taju kankaalla ja nauttii olostaan. Eivätkä ne ole yhtään samanlaisia piraijia, kuin schapet, ihanan itsevarmoja ja rauhallisia. Vielä olisi pari poitsua vapaalla jalalla! *vink vink*

Lisää kuvia facebookissa Exåress kennel -sivuilla ja lisätietoja osoitteesta www.bouvier.fi.


Exåress Å-pentue reilu 4-viikkoisena



Joulu.. lomalla (??)

Joo on tässä nyt maattu toista viikkoa laakereillaan ja ulkoiltu ja sukuloitu ja syöty ja sukuloitu ja syöty ja... niin, että piti paeta jo ennen sovittua ajankohtaa takaisin kotiin Mikkeliin.

Sukulaisten lisäksi käytiin ilahduttamassa Paula-mummia Vihdissä, schapetytöt ei olleet niin innostuneet kosiskelijoista. Onneksi ulkona Arska ja Ruska sentään keksivät toisistaan leikkikaverit ja Ruska niin nautti juoksuseurasta, kun eihän ne vanhukset enää ole entisen veroisia juoksijoita. Olipa omalla tavallaan surullista nähdä kuinka Seitan hepuli oli vain varjo siitä mitä muistan sen olleen Tuusulan aikoina, jolloin tuleva pariskunta Seita & Roope kirmasivat sydämensä kyllyydestä toisiaan kiinni. Seita pääsi aina tarvittaessa turvaan juoksemalla vesilätäkköön, sinne ei hienohelma pappakoira nuoruusvuosina astunut tassunkärkikarvoillaankaan.

Jos reissaaminen onkin kivaa, niin oma koti ja omat rutiinit ne vasta kivoja onkin. Nyt harjoitellaan kolmen koiran kanssa uusia kujeita ja katsotaan mihin ensi vuosi meidät kuljettaa. Vuoden vaihteen jälkeen aletaan pikku hiljaa laskeutumaan kouluhommien pariin ja kesätöiden hakuun. Varsin jännittävää kun ei ole viiteen vuoteen tarvinnut tällaisia työnhakuhommia edes miettiä.


Morris & Antti

lauantai 12. joulukuuta 2015

Yhdeksän pitkää vuotta

Tässä viime viikonlopun ryhmäkilpailuja fiilistellessä youtubesta on aika kirjoittaa omasta Messari-reissusta.

Hyljättiin Antti kämppiksen hoidettavaksi ja junailtiin Arskan kanssa kahdestaan reissuun. Olipa rentoa yhden koiran kanssa ja Arskakin on itsekseen paljon itsevarmempi ja rennompi kuin itsevarman isoveljensä varjossa kotosalla. Mielenkiintoista tämä kuvio, koska samahan oli aikanaan myös Ollin ja Roopen välillä.

Tiivistettynä reissun saldo: yhdeksän vuoden hiljaiselon jälkeen on minullakin kotona pitkästä aikaa Messarista tittelikoira (ei lasketa äipän terrejä). Ei huono!


Viikonlopun parhaimmat schapendoesit EE LV LT BALT JMVA EEV-15 EEJV-15 LVJV-15, BALTJV-15 HEW-15 Exåress Party Animal & FI LV LT MVA DE (VDH) DE (KLUB) EE LV JMVA BDJSG14 HEJW-14 JV-14 V-14-15 LTJV-15 LVV-15 BALTV-15 Il Tobi di Ròsa van Hoefflaecken's Cocó


Yhdeksän vuoden jälkeen

Sitä kun lähtee takki auki nuortenluokan koiran kanssa tällaiseen tittelinäyttelyyn niin ei oikein odota mitään. Koira ei kilpaile junioritittelistä, mutta on ihan kesken ollakseen voittaja... tai niinhän sitä luulee. Ei sillä etten tietäisi Arskan olevan hyvä, todella hyvä ja tasapainoinen, mutta on se keskenkasvuinen silti. Kaiken kukkuraksi lauantain tavoitteena oli päästä muutaman tunnin Messari-keikalla kotiin ja sen jälkeen pakertamaan maaperäekologian ryhmätyötä ja tutustua kulokauniaiseen (joo ei ole kukka niin kuin itse luulin vielä muutama päivä ennen esitelmän pitämistä.. on meinaan kovakuoriainen).

Yksilöarvostelusta ei jäänyt pätkääkään sellainen olo, että tässä oltaisiin voitolla sillä ainut mitä kirjallisen arvostelun sanelusta kuulin oli sufficient.. erinomainen ja SA kuitenkin ja parhaan uroksen valinnassa odottelin vain koska niitä valioita aletaan nostaa juniori- ja nuortenluokan koiran eteen. Vaan ei. Tuomari siirsi juniorin jonon hännille ja pisti Arskan juoksemaan letkan etunenässä kehää ympäri ja kätteli meidät urosten voittoon! Voihan nenä! Perään järjestyksessään sitten kolme valiourosta, mm. PU3 Tobylle! Rodun parhaan valinnassa iski jo voitonnälkä juniorinarttua vastaan kisatessa ja niin sen Helsinki Winner 2015 -tittelin lisäksi saatiin menolippu areenalle! Eihän siitä ole kuin vaivaiset yhdeksän vuotta, kun oma kotona asuva koira on Messarista tullut tittelin kanssa kotiin. Tuolloin Roope oli Voittaja 2006 -näyttelyssä VSP. 

Alla tanskalaisen tuomarin näkemys Arskasta, ehkä yksi parhaimmista arvosteluista tähän asti.


5.12.2015 Helsinki kv HeW-15, Kresten Scheel, Tanska
19 months old, beautiful very sound stylish dog. Excellent head and expression. Sufficient developed. Not too long. Good bone. Good expression. Correct bite. Good neck. Excellent topline. Well angulated front & hindquarters. Good body proportions. Nice coat. All around free movement with long step, Coming and going parallel. NUO ERI 1 SA PU 1 SERT CACIB ROP HeW-15


Ryhmäkilpailussa Arska laukkaili videolle joka on nähtävissä youtubesta, kohdassa 3min.

Jos on Messarin loppukilpailut kunnia jokaiselle sinne pääsevälle niin tällä kertaa se sai moninkertaisen tunnearvon. Kuten aikanaan Roopen osallistuessa Champion of Champions -gaalaan vuonna 2006, juonsi "varamummi" Paula silloin kilpailun ja niin myös tälläkin kertaa. Oli sanoin kuvaamattoman hieno tunne tulla juonnetuksi sisään Paulan äänellä ja tulla halatuksi isosta kehästä poistuessa. Kiitos! <3


Tilastonikkari

Sunnuntaina Arskan paukut riitti hollantilaisella Jan Ebelsillä varasertiin. Päästä jäi kiinni korkeampi tulos ja se on ihan totta verrattuna muutoinkin kookkaampiin kilpakumppaneihinsa. Onneksi Toby piti porukan puolia voittaen rodun ja Exåress-tiimin tämän vuoden 42:n tittelin!! Yksistään Arska vastaa tiimin yhdeksästä tittelistä ja Antti kolmesta. (eikä sitten lasketa sitä kulunutta rahamäärää)


6.12.2015 Helsinki kv V-15, Jan Ebels, Alankomaat
19 months, lovely breed type. Lovely siluette. Good head proportions but head is not complete full grown. Correct bite. Beautiful ears. Excellent body. Good coat. Very typical movement. NUO ERI 1 SA VASERT


Pitkän päivän aikana ennätti käydä haaveilemassa isovillakehällä ja esittämässä Morris-terriäisen ROP-pennuksi Puppy Voittaja -näyttelyn puolella. (on muuten viimeinen kerta kun on pentu ja aikuinen samassa paikassa eri tapahtumassa, melkoista *piip* tuo odottelu)
Näiden lisäksi kuvattiin voittajapojat kuvauspaikalla, käytiin katsomassa ryhmäkilpailuja ja shoppailla piti sen verran, että sai A&A:n vuoden aikana ansaitsemat Showlinkin palkintokortit käytettyä eli kotona on nyt uusi torkkupeitto (iki-ihana!) ja toalettilaukku. Mieluummin näitä keräilee kun pyttyjä (tai lasikuutioita) pölyä keräämään. Viikonlopun rusetit tuota Helsinki Winner -ruusuketta lukuunottamatta on jo tässä kohtaa pakattu kaappiin muovipussiin. Ehkä ne joskus jossain kodissa vielä pääsevät oikeutetusti esille jollain konstilla. 


Arska liikkeessä Voittaja-näyttelyn rotukehässä


Viikonlopun söpöstelystä vastasi Marisa di Ròsa van Hoefflaecken's Cocó


Sunnuntaina ennätti käydä myös haaveilemassa. Kuvassa VSP valiouros Martina's Matteo ja ROP sekä lauantain BIS1 & myöhemmin myös sunnuntain BIS2 Da Maya Huffish Copyright Woman

lauantai 28. marraskuuta 2015

Somelakko

Otsikkoon viitaten, lakkoon sisältyvät lähinnä Facebook ja Instagram, sen sijaan Messenger ja Whatsapp tavoittavat ihan normaalisti, enkä ole lukenut blogiakaan somen piiriin - sen verran hiljaista on tällä puolella pitänyt entuudestaan. Lakon lähtökohtana on katsoa mitä kaikkea hyödyllistä somessa seikkailulta vapautuvalla ajalla saa aikaan. Tavoitteena täyttää puhelimella räpeltäminen kasvokkain keskustelulla ja ajankohtaisia aiheita (metsää!) lukemalla. Koulukin kysyy aika paljon aikaa ja viitseliäisyyttä näin loman lähestyessä, on pienellä työläisellä ollut tottumista tähän työmäärään verrattuna aiempaan työelämään. Tässä yksi niistä syistä miksei blogi ole päivittynyt viime aikoina, kirjoittamisresurssit on priorisoitu kouluhommiin.

Koirat heiluu arjessa mukana ihan niin kuin ennenkin, mitään metsässä höntsäämisen lisäksi ei olla tehty. Alku viikko saatiin nauttia jo talvesta, mutta nyt siitä ei ole enää jäljellä kuin alla oleva kuva. Minulle olisi sopinut tuommoinen 20cm lunta ja -5 astetta, saatiin nauttia vielä Urpolan lenkkipoluista ilman lycrapukuisten pelkoa.

Viime viikonloppu vietettiin Jyskälässä kavereiden ja näyttelyiden merkeissä kyllä, siitä alla oma kappaleensa tuloksineen. Tämä viikonloppu pakerretaan maaperäekologian ja puun rakenteen sekä ominaisuuksien parissa, että päästään ensi viikonloppuna nauttimaan hyvillä mielin pitkästä aikaa etelän reissusta ja Messarista.




Pitkä viikonloppu

Viime viikonloppuna vietettiin koirien kanssa työntäyteistä aikaa Jyväskylässä; kavereita, kissoja, näyttelyitä, liian vähän unta ja ja... no anyway, hengissä selvittiin ja sunnuntaina päästiin ihmisten aikaan kotiin lepäämään uutta viikkoa varten.
Sen verran reissuväsymys kostautui, ettei meidän laiskanpulskealla esiintymisellä hoidettu lauantain kehää kotiin vaan napsahti hieno ERI-putki rikki. Oli toki tuomari Haapaniemi tiukalla tuulella noin muutenkin kun kymmenestä koirasta vain kaksi sai SA:n. 

21.11.2015 Jyväskylä kv, Elina Haapaniemi
19kk vanha, miellyttävä luonne, maskuliininen hyväntyyppinen nuori uros, jolla saisi olla parempi tasapaino. Hyvä kallo, silmät ja ilme. Kuono-osa saisi olla lyhyempi. Hyvä purenta. Riittävä etuosa. Hyvä runko, mutta liian luisu lantio. Saisi seistä paremmin takaraajoillaan. Ahtaat takaliikkeet. Käyttää häntäänsä hyvin liikkeessä. Hiljattain pesty turkki, liian liukas. NUO EH 1

Sunnuntaina oli kaikin puolin parempi päivä, yöunia kohtuullinen määrä alla ja ulkona ihana lumikeli - koira aivan umpi innoissaan = parempi esiintyminen! Ensimmäistä kertaa olin Irina Poletaevan kehässä ja voihan vitja, että oli muuten mukava tuomari, kuin myös harjoitusarvostellut Hilkka Salohalla.

22.11.2015 Jyväskylä kv, Irina Poletaeva
Excellent type. Masculine typical proportions. Correct dentition. Good neck & back. Could have better croup. Still needs better forechest. Correct angulations & movement. Excellent coat. NUO ERI 1 SA PU 2 SERT CACIB




EE LV LT BALT JMVA EEV-15 EEJV-15 LVJV-15 BALTJV-15 Exåress Party Animal "Arska" 19kk


Ja kun ei omat riitä, niin innostin luokkakaverin ilmoittamaan australiankarjakoiransa myös. Pikku-Mortti tarvitsee vielä vaan aikaa ollakseen valmis avoimeen luokkaan, tällä kertaa laatuarvosana erittäin hyvä. Mukava kokemus kehässä ihan uuden rodun kanssa, vaikka toki koira oli tuttu ja meillä on aina kemiat kohdannut hyvin. Niin hyvin, että askelletaan todistetustikin samaan tahtiin (ks. kuva alla). Näyttelykuvista kiitos kuvaaja Jassulle!


Suosikkikuva Jyväskylästä!

Cossaks Holy Ghost "Mortti"

lauantai 24. lokakuuta 2015

Syyslomalla

Kiireisten kouluviikkojen jälkeen koitti syysloma, johon on ollut hirveän vaikea asennoitua, kun työelämässä ei tällaiseen luksukseen ole päässyt tottumaan. Mutta onpahan tullut lusittua, vaikka koulu ei ole lähtenyt hänestä. On tasapuolisesti pidetty telkkarimaratoneja, ulkoiltu ja ennen kaikkea opiskeltu. Tiistaina istuttiin pitkä ilta viestinnän verkkoluennolla ja seuraavat pari päivää menikin kirjoitellessa lähdemateriaalin pohjalta esseetä viestintäkäsityksen muutoksista vuosituhansien varrella. Täytyy sanoa, että olipa kotoisaa palata esseen palautuksen jäljiltä metsäkirjojen pariin! Vielä pitäisi luovia yksi kurssi yliopistolle viestintää ja sitten se on tältä erää tässä, onneksi näistä on hyötyä sen verran, että saan amkin vapaasti valittavat opinnot kuitattua näillä ja jos oikein innostaa niin voisin tiivistää opiskelutahtia toisella sekä kolmannella vuodella ja valmistua nopeammassa tahdissa. We'll see!

Ensimmäinen kouluvuosi menee harjoitellessa koululaisten arkea ja ennen kaikkea koitetaan nauttia tästä ennen paluuta perinteiseen oravanpyörään!




gPRA ++

Pojista otettiin verinäytteet vajaa kuukausi sitten ja viikolla saatiin hyvät uutiset. Molemmat PRA silmäsairauden osalta terveitä - ei kantajia. Vielä hienommaksi homman tekee, että kaikki "meidän" poppoon kahdeksan tulosta olivat samaa luokkaa! Jippii! Suomalaiset ovat listan mukaan muutoinkin kivasti aktivoituneet huolehtimaan koiriensa geenitestaamisesta, hyvä niin!

Meillä alkaa ollakin pojilla tältä erää kaikki terveystarkastukset suoritettuna, että nyt vain elellään näillä niin pitkälle kuin terveyttä riittää. Luonnejuttuja sitten ensi vuonna; Arskalle MH ja Antille varmaan omasta mielenkiinnosta vielä MH:n lisäksi luonnetesti.



Yhden niistä monista uimareissuista jälkeen

..joiden vuoksi uimamaisteri Arska Juhani Kallinen-Lampola aiheuttaa harmaita hiuksia huoltajalleen!

Siksi meillä harrastetaan jossain määrin 50/50 remmi- ja metsälenkkeilyä vähentääksemme turkkitalkoiden määrää.
Tässä ensimmäistä kertaa Kaihun reittiä testaamassa, ihana!

Ahkerat viestinnän opiskelijat.

Viikon syysloma oli hyvä päättää laavuretkeen Salosaaressa.
Huomenna toivotetaan tervetulleeksi kämppis.. OMG!

maanantai 5. lokakuuta 2015

Pää kolmantena jalkana

Ihan kauhean helppoa olisi tehdä vaan pikainen kuvapäivitys meidän elämästä, mutta koitan rustata jotain kiireen keskellä. Koulun myötä sosiaalista elämää on tullut harjoitettua varmaan enemmän kuin aiemmassa elämässä yhteensä.. hengästyttävää! Ja ammattikorkean lisäksi pitäisi suoria vielä muutama viestinnän kurssi yliopistoon, tentit alkaa syysloman lähetessä painaa päälle ja kasvien tunnistus on... en edes sano.


Reilu viikko sitten elettiin kuitenkin syksyn kohokohtaa, kun saatiin meidän pikkuveikka Arska kotiin pitkältä menestyksen täyttämältä näyttelyturneelta!

Vietettiin kiireinen viikonloppu etelänlomalla, jossa treffattiin kaverit, ihmis- ja koirasukulaiset. Sunnuntaina vietettiin Klaukkalassa Exåress-päivää rallytokon, hyvän seuran ja syöminkien merkeissä. Party-pentueen osallistuminen taas täysi 100%, eikä Valentinet sen pahemmaksi jääneet kun vain yksi oli joukosta poissa.

Samalla keikalla saatiin otettua kymmenkunta koirasta verinäytteet PRA-geenitestiä varten. Antilla ei pitäisi tulla ylläriä, kun isä on markkeritestillä ja äiti suoralla geenitestillä terve, ei kantaja. Arskan isää ei puolestaan ole testattu, joten kattotaan mikä on sen tulos sitten aikanaan. Party-sisaruksista otettiin kaikista näytteet kerralla kuntoon.

Ihan huikeaa panostusta kasvattajalta, ei voi kun hattua nostaa viitseliäisyydelle. Kyllä se tuottaa tulosta, kun töitä tehdään yhteistuumin!


Veljesrakkautta



Roopen saappaat

Tilastollisesti Arska on näyttelymenestyksensä osalta tässä iässä mennyt jo Roopesta ohi. Ihan ei ole niin paljoa näyttelykäyntejä Suomen kamaralla, kun piti hoidella nuo junioritittelit alta pois vielä kun ehtii, mutta kaiken kaikkiaan huikea 13:n näyttelyn katkeamaton ERI-putki kaikkine lisukkeineen, siis vähintään varasertin verran.

Mutta ei pelkästään näyttelymenestys ole kuin Roope vaan ihan yleiset käytöstavat, kuten käden suuhun ottaminen ja mamman kainaloinen halinalle. Jos nyt jotain eroa, niin Arska on aktiivinen sitten Roopenkin edestä... se on niin lapsi vielä!

Tyypiltään Roope ja Arska osuvat sellaiseen omaan ihanteeseeni, jos jossain Arska voisi esikuvaansa petrata niin turkissa ettei tulisi toista karvakerää, jonka yleisilmeen pilaa jäätävä karvaläjä. Ei ainakaan tällä haavaa onneksi näytä siltä, ihan kivasti tuo pentukarva hitaasti, mutta varmasti tuntuu vaihtuvan aikuisen karkeaan kuontaloon.

---
Jaa niin juu, kun en viime kirjoitukseen ehtinyt lisäämään niin kerrottakoon vielä kertauksen vuoksi, että Arska saavutti Senta-siskonsa kanssa Baltian juniorimuotovalionarvot Kaunasissa pari viikkoa takaperin. Viidestä Party-pennusta kolme on BALT JMVA, neljä serti- sekä kaksi Cacib-voittajaa ja viideskin on erinomaisella palkittu, ikää tässä kohtaa 17 kuukautta. Alla muutama arvostelu Arskan näyttelyturneelta.


29.8.2015 Tervakoski kv, Harri Lehkonen
Hyvänkokoinen. Reippaasti esiintyvä nuori uros. Oikeanmuotoinen pää. Erittäin hyvät kulmaukset. Eturinnan tulee vielä vahvistua. Oikeat mittasuhteet. Hyväasentoinen häntä. Oikeanlaatuinen turkki. Terveet liikkeet. NUO ERI 1 SA PU 1 SERT CACIB ROP

6.9.2015 Vantaa kr, Jo Schepers, Alankomaat
Very nice dog. Very good in type. Ok in size. Very nice male head. Strong teeth. Good topline and loin. Good angulations. Good boned legs. Good feet. Very good coat. Very good moving. Nice temperament. NUO ERI 1 SA PU 1 SERT VSP

19.9.2015 Kaunas kr, Liettua, Svein Helgesen, Norja
Excellent type + balance. Excellent head + expression. Excellent neck + topline. Very good body for the age. Excellent back + tail. Well angulated. Excellent coat. Very free and stable in movement. JUN ERI 1 PU 1 JSERT ROP RYP-5

20.9.2015 Kaunas kr, Liettua, Jadranka Mijatovic, Kroatia
16 months. Nice type. Good underjaw. Nice expression. Good neck. Good chest. Good topline. Good type of coat. Prefer better shoulder. Very well presented. JUN ERI 1 PU 1 JSERT > LT & BALT JMVA ROP


EE LV LT BALT JMVA EEJV-15 EEV-15 LVJV-15 BALTJV-15 Exåress Party Animal "Arska" 17kk iässä
 
C.I.B POHJ FI SE NO NL EE MVA CW-05 WA-04-05 V-06 MH Buffing Pilviparta "Roope" 16kk iässä


Terriäispentu

Enpä ollut piitkään aikaan nähnyt Morrista, muistan sen kesältä vielä semmoisena pikkasena makkarapötkönä. Siitä oli kasvanut aika huikea nuori, sosiaalinen ja rohkea pakkaus, jota kiikutin viikonlopun menoissa mukana. Vähän reenailtiin lokakuun lopun NN-terriereiden pentu- ja junioripäivää varten, jossa tehdään ensi esiintyminen.

Muutenkin meno kotikotona on muutoksen alla, kun Walma on muuttanut siskon matkassa Mäntsälään ainakin osa-aikaisesti, jos vanha mamma oppii olemaan yksin.


Heilurihännän Power Of Love "Morris" 5kk

lauantai 19. syyskuuta 2015

Valioainesta

Viime viikonloppuna tehtiin syysretki Muuramen Riihivuorelle, ihan käsittämättömän huikeisiin maisemiin (eikä kamera tietenkään ollut mukana!). Varsinainen agenda viikonlopulle oli työt harrastuksen parissa, mutta ehti siinä sunnuntaina pyöräyttämään omat ja muidenkin koirat ryhmänäyttelyn puolella kehässä.

Antti ei ole Suomen kehissä ollut sitten viime vuoden Messarin, muutama sileä erinomainen ollaan käyty kokeilemassa Viron puolella ja kesä on kasvatettu massaa ja turkkia. Ihan karvan verran hirvitti katsoa aamupäivä kroatialaisen tuomarimme Jadranka Mijatovicin arvostelua, jossa käytettiin kaikkea erinomaisesta tyydyttävään...

Syksyn näyttelyt on mennyt niin putkeen meidän porukalla, eikä se katkennut edes Anttiin; erinomainen, luokkavoitto, paras uros, viimeinen serti, jolla kruunattiin kerralla Suomen ja Liettuan muotovalioarvot. Rodun voiton vei Arskan siskolikka Senta, Exåress Party Spirit, joka sai ensimmäisen Suomen sertinsä.

Samalla reissulla tuli kotimatkalla koitettua Jyväskylä-Mikkeli välistä bussilinjaa. Hyvin toimii, ystävällinen naishenkilö tarjosi meille koirien kanssa takarivin jotta saatiin levittäytyä rauhassa levolle ilman, että täytyisi varoa ohitse haluavia ihmisiä. Matka-aika hieman vajaa kaksi tuntia ja bussi jätti noin 1,5km päähän kotoota, että sen kärsi vielä kahden koiran ja rinkan kanssa kävellä. Senta lähti siis meidän matkassa reissuun ja tänä viikonloppuna ruskeat sisarukset (+ muut matkakumppanit) tavoittelevat Liettuan ja Baltian juniorimuotovalio-titteleitä Kaunasissa. Peukutetaan niin maan pirusti!!


FI LT MVA EE JMVA LTV-15 Exåress Be My Valentine ... 2,5 vuotta

Mikkelieloa

Ollaan kotiuduttu Mikkeliin tosi hyvin. Sanoisin jopa, että viikonloput on tylsiä koulupäiviin verrattuna. Pitäisi tehdä paljon priorisointityötä tällä hetkellä, että saisi kaiken tehtyä; AMK, avoin yliopisto ja sosiaalisen elämän rakentaminen tänne uudelle paikkakunnalle. Lukeminen vie valtavan paljon aikaa ja sitten pitäisi tuolla metsässä tallustellessa yrittää tunnistaa mahdollisimman paljon kasveja. Ensimmäinen tentti oli onneksi itselle helpohko konetentti Wordin käytöstä, ensi viikolla pitääkin sitten jo tunnistaa puita näytteistä...

Antti on jatkanut hiljaista yksinoloa, tällä viikolla ollaan päästy huonosti liikkumaan päälle puskevan flunssan takia, mutta onneksi on tuota metsää tuossa heti talon nurkalta alkaen niin pääsee edes vähän höntsäämään vapaana. Kouluunkin Antti on pariin kertaan päässyt mukaan metsäilemään, oli varsin riemuissaan kun pojat jaksoi heittää keppiä ja painia siinä opiskelun ohella. Onneksi viikon päästä saadaan meidän Mokkapala kotiin niin ei enää itse tarvitse tuntea niin huonoa omatuntoa näistä laiskoista päivistä.















lauantai 29. elokuuta 2015

Putki päällä!

Arska-poika muutamaa päivää vajaa 16 kuukautta on käynyt näyttelyissä kymmenen kertaa, 50/50 Suomessa ja Baltiassa. Tänään toista kertaa nuortenluokassa ja toinen Cacib, lisäksi kolmas Suomen serti ja ensimmäinen ROP! Baltiasta on tullut aina vähintään junnuserti ja Suomessakin vähintään varasertin verran, jotka nekin kahdelta ensimmäiseltä kertaa. Tästä eteenpäin jännitetään koska se ERI/SA-putki katkeaa, koska kyllä se joskus katkeaa.

Hieman alkaa ikävä painamaan, niin Arskaa kun näyttelyitä kohtaan... onneksi Antti on ilmoitettu Sentan kanssa Muuramen ryhmänäyttelyyn muutaman viikon päähän.

Kasvattaja-Päiville ihan valtavan iso kiitos Arskan näyttelyttämisestä ja hyvästä hoidosta!!!




Uimamaisteri

Yksinäinen Antero on pärjännyt ilmeisesti hiljaisemmin tämän viikon haukkupannan kanssa, kun ei ole naapureilta tullut kommentteja missään muodossa. Dogsitter odottaa kokeilijaansa, kunhan saataisiin netti toimimaan kotona muutenkin kuin omasta puhelimesta jakamalla.

Päivittäin ollaan hyödynnetty ympäröiviä vesistöjä ja Antista on kehkeytynyt varsin keppihullu uimari! Sinne se syöksyy jorpakkoon odottamaan, koska keppi lentää ja murjottaa kuin pikkulapsi konsanaan, kun olisi aika jatkaa matkaa.

Antista huomaa, että se kaipaa leikkiseuraa johon se on tottunut. Se haastaa minua leikkimään lenkillä ja on ihan superinnoissaan, kun intoudun sen kanssa juoksemaan ja nujuamaan.


sunnuntai 23. elokuuta 2015

St Michel

Muutto Mikkeliin tuli ja meni kaiken kiireen keskellä. Varsinaisia aikataulun kukkasia tuo viime viikonloppu: pakkaamista, eläinlääkäriä, koiria hoitoon, Saksan reissua, lisää pakkaamista, muutto, kouluun valmistautuminen fyysisesti (ja henkisesti!). Ei ihme, että tuli nukuttua kellon ympäri toissa yönä.

Viikko meni pääasiassa leppoisissa merkeissä, olen esitellyt itseni kymmeniä kertoja opiskelukavereille, opettajille, koulun henkilökunnalle, naapureille.. Muutama varsinainen opintojakso ennätettiin aloittamaan loppuviikon aikana ja ensi viikolla päästään jo asiaan, kun lähdetään maastoon tutustumaan konkreettisesti Suomen puustoon.


Naapurisopu koetuksella

Pikkuruinen harmaa pilvi leijailee tämän uuden auvon yllä, meinaan Antti on ottanut samassa rapussa asuvia herkkäkorvia niin pahasti aivoon yksin haukkuessaan, että poliisit ovat käyneet paikalla pariin kertaan ja parvekkeelta on huudeltu "hiljentäkää se koira" -kommentteja. Kertaakaan en itse ole koiran kuullut elämöitsevän lähtiessäni tai tullessani, partaa ei ole huudettu märäksi, mikä kielisi siitä ettei se nyt ainakaan kokonaisia kahdeksantuntisia päiviä ole karjunut perään. Rauhaton se on kotiin tullessa ja ylitse vuotavan onnellinen pelastuksestaan, mutta rauhoittuminen kestää tasan sen verran, että käydään ulkona ja that's it. Yöllisen huudon ymmärrän, se on ehdoton ei myös omasta mielestäni, mutta päivisin ei pitäisi olla mikään poliisin paikka jos koira välillä ilmoittaa itsestään. Etenkin kun on asuttu vasta vajaa viikko kohteessa. Turhauttavin ongelma koiralla ikinä täytyy sanoa, etenkin kun sitten menee kaikkien muidenkin huudot uuden koira-asukkaan piikkiin.. ei meilä sentään aamuviideltä olla täällä huudeltu, johan se olisin minäkin niska-pers-otteella ottanut asian Antin kanssa puheeksi, jos tätä omana aikana tapahtuisi. Mutta kun ei. Ei pojat kumpikaan ole koskaan reagoineet rapun ääniin, eikä Anttia minun kotona ollessa voisi vähempää kiinnostaa kodin ulkopuoliset äänet.

Eipä tässä muuta kun sitruunapanta on kaivettu naftaliinista, Adaptil (DAP) -haihdutin on asennettu seinään jo heti muutettuamme ja yksinolojen ajaksi tilaa on rajattu pienemmäksi. Ensi viikolla uuden kannettavan myötä täytyy ottaa käyttöön vielä tuo Digital Dogsitter, josta kirjoittelin joskus taannoin. Onneksi tämä osoite on väliaikainen ja pysyvässä Mikkelin kodissa olisi sitten asiallisemmilla hermoilla varustettuja ymmärtäväisiä naapureita. Vaikka asia kyllä korjaantuu viimeistään, kun Arska palaa reissultaan kotiin, mutta olisihan se ihan kovin kiva, että koirat osaisivat rentoutua yksin-yksin kotiin jäädessään. No joo, ei paniikkia, kyllä me pärjätään ja hyvin on iskostunut Paulalta saatu elämän viisaus päähäni, että tyhmien kanssa on turha taistella. Annetaan siis naapurin elämäänsä kyllästyneiden vanhusten ja deekujen kiukutella. Ensi viikolla tiedän minäkin mikä on koiran haukun määrä todellisuudessa.


Antti Nieluksen rannalla Mikkelissä


Iso-Arska

Saksassa ollessa äiti ystävällisesti kyyditsi Arskan Kotkaan ja esitti (ensimmäistä kertaa?!) schapendoesia kehässä, eikä yhtään hassummin kun pikkupoika ansaitsi ensimmäisessä mahdollisessa näyttelyssään ensimmäisen cacibinsa! Kiitos!

15.8.2015 Kotka kv, Antonio di Lorenzo, Norja
Excellent type and coat. A little short in body. Needs better croup. Well angulated in front and rear. Movement is correct. NUO ERI 1 SA PU 1 SERT CACIB VSP

Kotkasta Arska otti kyydin Korsoon Arjan autossa (kiitos!), josta se siirtyi vielä kasvistädin kyydillä Luhtajoelle näyttelyturneeta viettämään aina syyskuun loppuun. Tänään oli vuorossa Tallinnassa Baltian Voittaja -näyttely, jossa Reissu-Arskasta tuli Viron ja Latvian juniorimuotovalio sekä Baltian Juniori Voittaja 2015! Kiitos Päivi & Minna ja onnea jackpotista!


Kummipoika

Ja tosiaan viikko sitten lauantaina saatettiin joltain osin päätökseen Tiinan pitkän pitkä pennun hankintaprosessi kotiuttamalla Riffi alias charmantti krapula, ei kun virallisesti Blind Date des charmantes crapules. Aamulennolla Saksan Frankfurtiin ja saman päivän iltana takaisin.

Varsin tapahtumarikas päivä, josta selvittiin kaikella kunnialla. Vaikka vähän piti kotiin palatessa autoa etsiä Helsinki-Vantaan parkkihallista... Lisää reissusta voi lukea Tiinan blogista.



Sälli Roopenpoika

Pakko vielä kertoa Roopen ja Boogien Sälli-pojasta, jota käytiin tervehtimässä kiireisellä viikolla ennen muuttoa. Sälli on siis viralliselta nimeltään Aurinkokeijun Pouta-Prinssi, jolla on ikää 5,5 vuotta. Aivan valtavan positiivinen tapaaminen, joka poikisi toivottavasti tulevaisuudessa pentusuunnitelmia tälle komistukselle.


Aurinkokeijun Pouta-Prinssi "Sälli" 5,5v

PS. Otso kävi reissussa Liettuan Druskininkaissa elokuun alussa, josta sille tuliaisiksi kansainvälisen muotovalionarvo! Kiitos matkan järjestymisestä asianosaisille nopealla varoitusajalla!

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Sisarukset reissussa

Viime viikolla saatiin lauman vahvistusta poikien siskolikoista, joiden kanssa pakkauduttiin pikareissulle Latvian Adaziin lauantaiksi. Ihan ehdottomasti yksi hulluimmista näyttelyreissuista ikinä!

Perjantai-iltana otettiin viimeinen laiva Tallinnaan, josta lähdettiin yhdeltä yöllä ajamaan tuota noin 300 kilometriä Adaziin, matka-aika nelisen tuntia rekkaletkassa. Voin kertoa, että energiajuomaa ja karkkia kului ajellessa... Perille päästyä pissatettiin koirat ja kehitettiin mukaan "pakotetun" pikkusiskon kanssa itsellemme muutamaksi tunniksi nukkumapaikat; Juulia auton takakontissa koirien kanssa ja minä kiitän tässä kohtaa Päivin bouvierin mentävää kevythäkkiä jossa mahtui mainiosti nukkumaan! Ei vaan ollut mitkään maailman parhaat parituntia unta, lähinnä jännitin vieressä ulkoilevia koiria, että kuka nostaa kinttua häkin kulmalle. Ei onneksi kukaan.

Aamupäivän näyttelyrupeama viiden koiran kanssa oli suoraan sanottuna aika kaaottinen. Koirien ulkoilutus, ruokkiminen, aamukasteesta märät koirat, hiekkapöly, näyttelykunnostus yms. Schapet kehässä 9:20 ja folkit siitä tunnin päästä ja klo 11 lähdettiin ajamaan takaisin Tallinnaan ehtiäksemme 16:30 laivaan. Itse ennätti syömään, saatika peiliin vilkaisemaan, ensimmäisen kerran kotimatkalla. Siitä kun kotipihasta startattiin ja sinne palattiin kului aika tasan 23 tuntia. Eikä tämä tietenkään riittänyt vaan piti juhlia yö ja seuraavana aamuna uudemman kerran muutaman tunnin unien jälkeen koiranäyttelyyn, minnekäs muualle.

Tuloksellisesti reissu meni odotetusti. Junnut sai asiansa ja Valentine-sisarukset ovat taas sen junioriosaston puolesta revittyjä raaskuja, lue: ei mainittavia tuloksia. Ihan kiva tuo tuommoinen karkeaakin karkeampi turkki, mutta kun se kuluu niin paljon helpommin karmeaakin karmeammaksi... No Antero jää näytelmätauolle määrittelemättömän pitkäksi ajaksi, josko toi Arska joskus lopettaa tuon pahimman pureksimisen.


Adazi kv, Latvia 25.7.2015
Pedro Sanches Delerue, Portugali

JUN ERI 1 KP PU 2 JUNSERT Exåress Party Animal
AVO ERI 1 Brami Viens Bien a Moi
AVO EH Exåress Be My Valentine
VAL ERI 1 SA PU 1 SERT CACIB VSP Heimdall du Jardin des Lucioles

JUN ERI 1 KP PN 2 JUNSERT Exåress Party Spirit
NUO POISSA Ivy du Royaume de Fanelia
AVO ERI 1 SA PN 1 SERT CACIB ROP > LV MVA Nadine Bibi v.h. Molengat
AVO ERI 2 Exåress Valentine Rose


Terrierivahvistus Otso oli ROP, sai sertin tullen Latvian muotovalioksi, mutta se Cacib jäi saamatta liikkeen puutteessa. Olisi pitänyt pistää sisko kehään alun alkujaan jos heillä olisi leikki synkannut paremmin kehänauhojen sisäpuolella.


Monistin koirani; Exåress Party Spirit "Senta", Party Animal "Arska", Be My Valentine "Antti" ja Valentine Rose "Rose"

Arska & Senta

Antti & Rose

Senta

Rose & Senta

Arska

Pojat

Antin pallo...

Pojat on kivasti oppineet olemaan tarhassa (luksusta!), kyllä on taas syksyllä kurjaa opetella kerrostaloeloon!