sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Viikon tehot.

Ollaan selvästi menossa kohti kevättä ja valoisampia aikoja kun tämä treenailu on nyt ottanut kunnolla tulta alleen. Roopen kanssa ollaan tehty päivittäin alokasluokan liikkeitä, ollaan käytetty innokkuutta hyväksi ja treenattu seuraamisen käännöksiä joka suuntaan, onnistuu ihan mielettömän hienosti vaikka itse sanonkin! Hyppy pitäisi saada kotipihaan, että päästäisiin sitä tekemään ja alottamaan liikkeiden takaperin ketjuttaminen. Katselin tuossa jo koiramme-lehdestä kisoja, mutta eipä osu ihan tähän Uusimaalle sellaisia mihin päästäisiin näin aikaisin keväällä, täytyy odottaa mitä seuraava lehti tarjoaa.
Innostuttiin kokeilemaan ongelma noutoa samaan syssyyn ja yllätys oli suuri kun kapulan nostin hyllystä ja näytin Roopelle: herra nappasi sen muitta mutkitta suuhunsa ja seurasi vielä keittiöön asti namia ottamaan... ulkona tehtiin alkuun muutama pitoharjotus sivulla istuen ja sitten otettiin pari kokonaista liikettä. Roopen inhokki liikkeeksi meni aivan mielettömän hienosti, pysyy sivulla kun heitän kapulan (en ihmettele..), käskystä noutaa kapulan laukaten (ihmettelen..) ja tulee sivulle istumaan - viimeinen on hitain ja epävarmin osuus, mutta kyllä sekin vielä rupeaa sujumaan paremmin kun ollaan jo kerta tähän asti päästy! Upeeta saada tämmösiä onnistumisia ja hyvää mieltä jatkotreeniä ajatellen.

Tytöt saavat vielä hetken olla hyllyllä, Herthan kanssa haluaisin edetä koulutussuunnitelman mukaisesti.. kunhan saan sellaisen tehtyä jossain vaiheessa. Neiti itsenäinen nainen (lue Walma) taas olettaa, että istu, maahan ja katsekontakti riittää.. jos ei niillä palkkaa tipu niin sitten loppuu yrittäminen. Hankala akka!

Treenailun lisäksi käytiin torstaina treffaamassa Urhoa Nummelassa. "Pikku" ukko otti meidän lauman vastaan avoimesti ja oli heti tyttöjen leikeissä mukana ja otti Roopen idolikseen. Roope ei moisesta pienestä niin jaksanut välittää, mutta kun tuo oli niin hyvää pataa tytsyjen kanssa niin täytyhän siinä nyt vähän vahtia pitää ja puhaltaa peli poikki jos meni liian rajuksi. Urtsi ei moisesta ärhentelystä välittänyt, kävi näennäisesti maissa ja hetken päästä meno jatkuin ihan samanlailla. Urho oli jo melkein Herthan mitoissa (~41-42cm) ja 11kg. Komea mies siitä tulee, kunhan hampaisto tuosta vaihtuu ja nähdään mihin se purenta asettuu, tällä hetkellä muutaman millin yläpurennan puolella. Harmaasta säästä huolimatta jotain kuvia tuli otettua, niitä lisää galleriassa osoitteessa: http://pilviparta.kuvat.fi/kuvat/2010/14-01-2010/

Voittajassa hukkunut Walman arvostelu tuli postitse viikolla kotiin, hatun nosto Kennelliitolle, että hoiditte kadonneen arvostelun kotiin! Kiitos! Tässä tämä, kovin kehitystä kaipaavan tuomarin mielipide Walpurista:

Good size. Very feminine. Head must develop, especially the nose. Good eyes, ears and topline. Straight upper arm. Brest and body must develop. Lose elbows. Moves well from the side. Good temperament. (Vapaa suomennos: Hyvä koko. Erittäin feminiininen. Pään tulee kehittyä, etenkin kuonon. Hyvät silmät, korvat ja ylälinja. Suorat lavat. Rinnan ja kropan tulee kehittyä. Löysät kyynärpäät. Liikkuu hyvin sivulta. Hyvä luonne.)

Semmoista tällä viikolla, tänään vietiin Roope Pornaisiin hoitoon ja tytöt saavat seuraa Villestä Lontoon reissun ajaksi. Tico mahtaa nauttia Roopen seurasta kun saa leikkikaverin rähinäleikkeihinsä, se on raukkaparka kissaakin yrittänyt saada leikkimään kun ei hapannaama Ollista ole sisäleikkeihin ja ulkona pyöritys on ihan epäreilua kun toinen jyrää massalla yli vaan. Tänään Ticsi esitteli terrierimäisiä "taitojaan" murisemalla luustaan ensin muille koirille ja sitten jopa minulle ja isukille, no siinähän me sitten istuttiin olkkarissa harjottelemassa Ticon kanssa luun luovutusta.. eipä tuo onneksi kiinni asti käynyt kehenkään, vaikka Walma leikkikin hengellään yrittämällä ihan viimeiseen asti saada luun itselleen. Se tekee Roopelle samaa ja kaiketi luottaa elekieleensä niin paljon, että uskalsi kokeilla tehoaako Ticoon yhtään paremmin. Ei tehonnut ja Ticci sai pitää luunsa.

Ens viikolla sitten Turkuseen Herthan ja sisarusten junnuluokka debyyttiin, paikalla Herthan sisko Leia ja veikka Keke, joka napataan matkan varrelta kyytiin. Katsellaan kuka juoksee missä kehässä kun mukana matkassa on myös aussieneito Naomi, jolla kehä tottahan toki samaan aikaan! :)

tiistai 12. tammikuuta 2010

Terve luusto.




Kaikista tärkein ja odotetuin tulos on vihdoin julki, Walman lonkat B/B ja kyynärät 0/0. Seuraavaksi vuorossa silmien peilaus omalta kolmikolta + Tico-terrieriltä, jälkimmäiselle lisäksi vielä sydänkuuntelu ja polvitarkastus niin täyttää herra rodun jalostukseen vaadittavat terveystarkastuskriteerit. Iso kivi putosi kyllä sydämeltä, vaikka itse olikin nähnyt ja eläinlääkärin kanssa puhunut, että terveet kuvathan ne sinne kennelliittoon lähtee. Sitten vielä tarkastukset kuntoon silmien osalta niin voisi alkaa miettimään niitä pentusuunnitelmia ihan tosissaan, riippuen juoksujen välistä joko loppu vuodelle 2010 tai alku keväälle 2011. ;)
Meidän joulu ja vuoden vaihde menivät melkeinpä ihan arkiaskareissa, kotona ja töissä tasapuolisesti. Jouluaattona istuttiin iltaa mummin puolella koko suvun kera.. tai minä ja Walma - ainut jolla oli käytöstapoja. Roope yritti ahdistella 6kk vanhaa whippetnarttua jatkuvasti ja Hertha puolestaan nokitti samaista koiraa jokaisesta "virheliikkeestä".. joten joutuivat mokomat arestiin omalle puolelle.

Uutta vuotta ajateltiin ensin viettää ihan kotosalla koirien kanssa, mutta kutsu kävi ja siirryttiin Outille hetkeksi ja kaapattiin Bente mukaan, kun (kummi)täti kavereineen suuntasi juhlimaan. Hienosti oli koko porukka yön paukkeessa, Hertha muutamien ensimmäisten isojen paukkujen kohdalla veti ulkona maata pitkin, mutta sen jälkeen ei taas mitään hätää vaan leikki jatkukoon. Jopa Bente intoutui leikkimään Herthan ja Walman kanssa, pitää useammin hakea Pena leikkimään niin saadaan vyötärö kapenemaan rouvalta.

Meillä ollaan nautiskeltu pakkasilmoista, ihan vain muutamana päivänä on palellut niin paljon ettei olla pissakieppiä kummempaa tehty. Lumi tuo iltaisinkin ihanasti valoa ja ehkä siinä osasyy tämän hetkiseen tokoiluintoon: Roopen kanssa ollaan treenattu alokasluokan liikkeitä + BH-kokeen liikkeestä istumista.. molempiin houkuttaisi lähteä kevään/kesän aikana, mutta katsotaan mihin asti tämä innostus kantaa. Kapulan kanssa Roope on jo ihan innoissaan kun treeni aloitetaan, mutta kun vaan muistaa itse olla pitkittämättä asioita niin hyvin menisi. Liike perjaatteessa onnistuu kokonaisuudessaan - hitaasti tosin, vielä tarvittaisiin lisää pitoa, ehkä ajan, ja pienissä erissä naksun, kanssa. Herthakin on osottanut innokkuutta toimia ihmisen kanssa vaikka ei vielä osaakkaan mitään muuta kun näyttelyjutut ja istua.. Walma taas on oma itsensä ja keksii samantien jotain muuta jos ei sen ymmärrys riitä mitä siltä haetaan, vaikea akka!

Roopen tuorein morsio, Boogie, voi erittäin paksusti ja odotusta on vielä parit viikot jäljellä! Ultrassa pentuja oli näkynyt siellä minne ultralla oli vain osoittanut, jännä nähdä mitä sieltä tulee ja sattuisiko ruskean geenit osumaan kohdilleen. Toinen mielenkiintoinen seurattava on se, että tämä pentue on astutuksesta lähtien raakaruokittu pentue. Hertha on pikkupennusta lähtien raakaruokittu ja hyvin se kasvoi ja kehittyi ja on varsin lupaavan oloinen tällä hetkellä. Omat koirat on taas voineet hyvin raakaruokinnalla, aika pitkälle ollaan menty nyt vähän aikaa murren mixeillä, lähinnä kanaa + broilerin siipiä ja selkärankaa sekä tietenkin se sisäelinpäivä viikossa. Rustoja eivät olleet pitkään aikaan saaneet ja sen kyllä huomasi, ei oikein sulanut kun viikolla annoin, muttei onneksi aiheuttanut ripuliakaan. Roope-pappa on syönyt luita niin ahnaasti, että nyt sillä on jo ennestään lohjenneen etuhampaan lisäksi lohjennut yläkulmuri - siihen päälle vielä toi sen kikkara vesikoirakampaus niin se on ihan pappakoiran näköinen "hymyillessään"... äkkiä karvat kasvuun, ei se vielä kuitenkaan niiin vanha ole, vasta tämän kuun 29. päivä 7v!

Seuraavat koitokset onkin sitten Herthan ensimmäiset junnuluokat Turku kv:ssa tammikuun lopussa ja Tampereen tukinäyttelyssä helmikuun puolessa välissä. Urhollekin ollaan ensimmäisiä esiintymisiä katsottu ja kovasti odotellaan helmikuun alkua, jolloin pikkupoika tulee meille hoitoon sijoitusperheensä hääviikonlopuksi. Tico esiintyy seuraavan kerran Tampere kv:ssa, jonne toivon mukaan schapet eivät vaivaudu ilmoittautumaan ruotsalaiselle tuomarille! Mukavia talvipäiviä kaikille, nautitaan kuivasta ennen kuin ne kurakelit iskee! :)