maanantai 28. heinäkuuta 2014

Kuuma, kuumempi, kuumis!

Kuuma, kuumempi, kuumis. Nyt sä päädyit tän biisin boogieks. Hotti, hotimpi, hottis - hei-ei-jee!

Vietettiin varsin hikinen viikonloppu näytelymäharjoituksissa Porvoon ryhmä- ja Helsingin kr-näyttelyssä. Porvoon helteessä sentään pärjättiin ja saatiin teltta sopivasti varjoon, mutta Tuomarinkartanon vinttikoirarata oli aika armoton ilman luonnon luomia varjoja vaikka teltta mukana olikin! Täytyy kaivaa jostain muuttokuorman kätköistä se "Miss Bitch" -lippis ettei tarvitse kärsiä eilisen kaltaisista päänsäryistä enää.....

Kuuman näyttelypäivän helpotus:
  • Varjo; joko keinotekoinen (teltta, aurinko/sateenvarjo/häkki tms) tai luonnon luoma
  • Riittävästi vettä (juomaksi ja kasteluun)
  • Viilennysalusta (säämiskätyyppinen rätti) ja/tai takki (esim. Hurtta Cooling Coat), jälkimmäisessä on kuitenkin muistettava, että se kastelee koiran = ei ennen kehää
  • Häkkituulettimet (voidaan hyödyntää myös auton takaboxin veräjässä)
  • Metallihäkki metalli/muovialustalla, viileä pohja ja hyvä ilmanvaihto kun jättää häkinpäällisen pois, kevythäkeissä huomattavasti huonompi ilmanvaihto eikä häkkituulettimia saa mitenkään järkevästi kiinni
  • Koiran turha ulkoilutus/treenaus minimiin

Edellä mainitun lisäksi; varmista reitti kehälle ennakkoon, ettei tule hikoiltua tuon tavaravuoren kanssa ylimääräisiä metrejä!!!! Aurinkorasva on suotava ja sitä tulee muistaa levittää etu- ja takapuolelle - ei ainoastaan peilistä näkyville alueille....

Ja nyt kun se lämpö oli selätetty niin viikonlopun saldo olikin varsin makea, kun lauantaina ruotsalainen Jesper Andersson palkitsi Antin ensimmäisellä Suomen ROP-ruusukkeella ja viidennellä sertillä! Sunnuntaina puolestaan tuomarimuutoksen vuoksi rodun arvosteli Marja Talvitie, jota jännitin ihan sikana! Hän kun ei tunnetusti huonoa palkitse! Antista oli kuitenkin ihan niinkin mielissään, että antoi kuudennen sertin ja vihreävalkoisen rusetin, Ruska Roopentyttären ollessa ROP 14. (!) sertin kera... Nyt on tiedossa pari viikkoa "lepoa" eli säiden sallimaa treeniä ja massan kasvatusta (siis koiran, emäntä voisi luovuttaa massaansa, jos mahdollista!).

26.7.2014 Porvoo rn - Jesper Andersson, Ruotsi
17 mån., maskulin ung hane. Huvud med mkt bra proportioner. Välpigmenterad. Tillräcklig hals och stark rygg. Tillräcklig bröstkorg för åldern med bra benstomme. Balanserade vinlar. Rör sig bra med tillräcklig steglängd. Trevlig temperament. NUO ERI 1 SA PU 1 SERT ROP

27.7.2014 Helsinki kr - Marja Talvitie
Erittäin hyväntyyppinen ja hieman vielä ilmava. Erinomainen päänmalli. Oikea ylälinja ja hyvä häntä. Tyypilliset sivuliikkeet, vielä hieman ahtaat takaa. Hyvä karvanlaatu, karva vaihtumassa. Tarvitsee vain aikaa. NUO ERI 1 SA PU 1 SERT VSP

Vaikka viikonloppu vierähti kaunistellessa, on aikuisten oikeasti näyttelyt kuitenkin murto-osa meidän elämästä ja pääasiassa meno on alla olevan kuvasarjan mukaista! Kuvienmukainen elo vaatii vain viitseliäisyyttä turkin hoidossa, jotta se säilyisi hyvänä. Mutta se on sitten ihan oma stoori, me lähdetään nyt kasaamaan erikoisnäyttelyn romppeita ja lasketaan tunteja kesälomaan (32h)! 









Iris-mamma & Antti

Essi-systeri & Antti



maanantai 21. heinäkuuta 2014

No pain no gain

Salakavalasti on valunut erikoisnäyttelyn järjestyshommia tähänkin osoitteeseen vaikkei niin pitänyt alkujaan edes olla. Ei sillä, en valita, tämä on ollut yllättävän mukavaa ajanvietettä ja seura on huippu hyvää!

Tässä on tehdessä miettinyt yhdistystoiminnan rakennetta, mukana olevia henkilöitä, heidän motiiveitaan ja mitä esimerkiksi juuri meidänkaltaisen rotuyhdistyksen tulisi tarjota jäsenistölleen.

First of all... rotuyhdistyksen tulisi saattaa rotua tunnetuksi ja tarjota jäsenistölleen, erityisesti uudet rodun harrastajat huomioiden, toimintaa joka tutustuttaa ihmisiä rotuun itseensä ja sen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin. Pääpaino siis erilaisissa tutustumistapahtumissa, jotta saisimme vanhojen konkareiden rinnalle kasvatettua koko ajan uutta innokasta harrastajasukupolvea. Ymmärrettävää on toki, että rodussa on myös vuosikymmeniä harrastaneita ja heistäkin on pidettävä huolta, mutta jos tapahtumia ja koulutuksia järjestetään jo ennestään rotua aktiivisesti harrastaville ei se palvele yhdistyksen pääasiallista tarkoitusta. Kohta olisimme tilanteessa, jossa meillä ei olisi uusia aktiivisia harrastajia mukana yhdistystoiminnassa. Kuka sitten näitä tapahtumia järjestää, kun meidän voimavarat loppuvat?

Minkätahansa yhdistyksen toimintaan tuntuu olevan näinä aikoina hankala saada vapaaehtoista työvoimaa. Yhdistystoiminta on mielestäni harrastus siinä missä näyttelyt, tokot, agilityt jne. Valitettavan usein yhdistysten työmäärät tuntuvat kaatuvan muutamille aktiivisille henkilöille, jotka vetävät toimintaa perässään kuin kivikuormaa. Tehdystä työstä maksetaan kulukorvauksia, jotka osa ovat mielestäni aivan turhia menoeriä yhdistykselle. Kenelle meistä maksetaan siitä, että ilmoitamme koiramme näyttelyyn tai kokeeseen? Miksi harrastuksesta tulisi maksaa? Toki ymmärrän yhdistykselle tehdyistä hankinnoista maksettavat korvaukset, mutta kaiken tulisi sitten perustua kuitteihin / (matka)laskuihin, ihan jo verotusteknisten syiden takia. Henkilökohtaisesti olen lähes jokaisen palkkioni lahjoittanut takaisin yhdistykselle, kuten rotuyhdistyksemme perustajajäsen Heli Vekka aikanaan esimerkillään minulle opetti.

Toinen ääripää ovat ihmiset joiden mielestä on "siistiä" olla mukana yhdistystoiminnassa, mutta todellisuudessa heistä ei ole kuin haittaa. Tällaiset ihmiset haalivat itselleen "tärkeitä virkoja", mutta toteutus jää usein puolitiehen jos yltää edes sinne. Näitä jälkiä siivoavat sitten ne yhdistyksen voimavarat, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Ja kyllä, olen niin vittumainen, että tämä on piikki niille joille se kuuluu. Yhdistystoimintaan tulee osallistua omaa järkeä käyttäen, tarjota omia voimavarojaan niissä aikarajoissa mitä todellisuudessa kykenee antamaan itsestään.

Pääasiassa schapendoesyhdistyksen toiminta on mallillaan muutaman myrskyisän vuoden jälkeen, mutta uusia aktiivisia ihmisiä kaivataan aina.

Ja jaksaa, jaksaa...
Ei sittenkään

Vähän erilainen näyttelykokemus eilen Mäntsälästä. Kehäsihteeri vilautti tulokseksi ERI 1 SA, vaan PU-luokassa potkaistiinkin pihalle, että ei teille mitään SA:ta kuulunut antaa... arvostelu kouraan ja kiitti hei.

Typical 17 months old male. Correct type and size. Typical head with masculine expression. Correct ear set. Overline could be stronger. Correct set tail. Could be better angulated behind. Correct developed chest and ribs. A little bit balanced in movement. Correct coat and temperament. NUO ERI 1 - Lyudmila Tchistiakova, Venäjä

Suomennettuna; jatkamme siis lihaskunnon kasvatusta metsälenkein ja ruokavaliomme on korkeaenerginen Eukanuba Working & Endurance, joka on näyttänyt korjaavan pikkaisen jo tuota vatsan toimintaakin vaikka alkuun olin sitä mieltä, että menee vain enemmän sekaisin, kun nostaa proteiinin ja rasvan määrää. Ongelmana on siis ollut näillä helteillä ja hormooneilla saada pidettyä masu kunnossa, jotta ruoka imeytyisi tuohon kuikeloon, eikä tulisi ainoastaan ulos. Kun saadaan pakastinlokero vielä kuntoon haetaan mahalaukkua seuraksi, se on ainakin aikaisemmin toiminut hyvänä massan kerryttäjänä kananmunalla ja öljyllä höystettynä.

Fysiopetra.fi

Toissa viikolla käytiin viimeistä kertaa vähään aikaan Petra-fyssarilla Aistissa. Liikuntaa tarkastellessa ei näy enää kenotusta kumpaankaan suuntaan eli suunta on oikea. Istuessa nojailee vielä "terveelle" jalalle mieluummin. Tähän käyntiin mennessä Antti oli saanut harrastaa vapaana liikkumista jo muutaman viikon ja hieman jännitin mikä on leikin tulos. Positiivinen ylläri oli kuitenkin se, että Antti oli ihan vetreässä kunnossa, hieman sellaista "normaalia" kireyttä löytyi rintarangan alueelta, mutta ei mitään normaalista poikkeavaa. Tästä eteenpäin jatkamme Petralla käyntejä 2-3kk välein, kunhan hän saa ensin mammalomansa käyntiin.

Jatkamme kotosalla venyttelyjä sen minkä muistamme ja katsotaan miltä syksymmällä näyttää. Nyt naatimme kesästä ja muutaman viikon päästä kirmaamme mekin (koira)aktiiviselle kesälomalle! Täytynee yrittää saada kertyneitä kuvia albumiin, on sen verran sattunut tuota tilannekomiikkaa linssiin. Mutta en toistaiseksi millään onnistu saamaan kirjoitusintoa ja kameran muistikorttia samaan paikkaan, samaan aikaan..!


Järvenpään Vanhankylänniemen "hollantilaismaisema"

Antti 17kk puunattuna

Sitä siisteyttä kesti yhden aamun verran...

Liideltiin Mäntsälän kehässä kuitenkin näin nätisti <3

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Back in business!

Jo oli aikakin! Karjaan kaikkien rotujen näyttely koitti vihdoin ja viimein, edellisestä kerrasta oman koiran kanssa ehti vierähtää pitkät neljä (neljä!) kuukautta! Ei millään muotoa normaalia, muuta kun näissä olosuhteiden pakkotilanteissa.

Lauantaina, kun oltiin saatu viimeisetkin muuttolaatikot purettua paikoilleen, hurautettiin asteen verran lähemmäs Vihtiin, jossa vietettiin mukava ilta "varamummi" Paulan eli Roopen kasvattajan luona. Sunnuntaina lyhyt siirtymä näyttelypaikalle ja valmistautumaan koitokseen, Antilla meinasi karata mopo käsistä, mutta saatiin kyllä homma kasaan ennen varsinaista esiintymistä.

Puolalainen tuomari Malgorzata Wieremiejczyk-Wierzchowska oli ihastuttava! Hän kätteli handlerin ensialkuun ja puhutteli koiraa kauniisti. Antti oli hieman "löysässä" kunnossa kuten arvata saattaa, vastahan tässä on reilu pari viikkoa saatu liikkua vapaana ja kasvattaa lihaskuntoa. Pikku hiljaa se on kuitenkin kerännyt massaa, ruoka maistuu ja kunhan saadaan tämä uusi arkirytmi rullaamaan käydään entistä useammin metsässä treenaamassa lihaksia takaisin. Päätähtäin on maailmanvoittajassa ja erikoisnäyttelyssä luonnollisesti.

Löysä tai ei, hyvä arvostelu ja vuoden alusta aloitettu sertiputki jatkui katkeamattomana. Antti siis valioiden perässä paras-uros-kolme sertillä numero neljä. Alla arvostelu.

"Masculine boy. Excellent head, good neck. Topline should be stonger. Very good forechest and front. Good angulations. Very good mover and very good temperament."

Uusi koto

Vaikuttaa mukavalta, miinus naapurin louskuttavat rakit, jotka vahtivat oven raossa yötä päivää ilmoittaen jokaisesta rasahduksesta. Saa nähdä kuinka kauan kestää hermo, tuskin kauaa ennen kun isännöitsijä saa antaa palautetta. Hyvin on valinnut naapurin rouva itselleen rodut, kun kiertää päivässä muutaman kerran taloa ympäri novascotiannoutajan ja tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran kanssa, en yhtään ihmettele että koirat purkaa energiaansa vahtimalla naapureiden liikkeitä.

Muuten elämä hymyilee ja aurinko paistaa kirjaimellisesti risukasaan. Loutin lenkkimaisemat ovat ihania, jos joskus ostan omakotitalon niin sen on oltava tältä alueelta. Vielä kun flunssa hellittäisi ja Roope lakkaisi ontumasta takajalkaansa niin päästäisiin kokeilemaan pidempiä lenkkireittejä.



keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Muuttopuuhissa

Antti-Petteri ja Otso-nalle kävivät uimasilla ehkä yhtenä kesän kesäisimmistä päivistä, siis viime lauantaina. Eikä tuo lämpömittari tainnut kivuta kun juuri ja juuri 20 plusasteen pintaan, mutta ei välitetä siitä.

Antti on aikaisemminkin osoittanut uimamaisterin pätevyyttä, mutta uimamahdollisuuksia on ollut hieman hankala järjestää. Voi kunpa asuttaisiinkin sellaisessa paikkaa jossa olisi ne pitkät kauniit hiekkarannat... joku Etelä-Ruotsi voisi olla kiva.

Viimeisimpiä fyssarin jumppaohjeita; hidasta askellusta alamäissä, "tikapuu" kävelyä jalkojen yli edestakas ja aikaisempia jumppa juttuja, ollaan tehty luvattoman vähän. Viikon päästä on seuraava ja toistaiseksi viimeinen aika... hävettää!

Vapaana ollaan nyt pääasiassa koitettu päästä liikkumaan ja koirassa tapahtuu kyllä valtavan paljon hyvän ruoan (Eukanuba Adult Salmon & Rice) ja liikunnan avulla. Lihaa alkaa kertyä luiden päälle, lihakset muodostua ja turkin harmaa elottomuus ja takkuisuus on tipotiessään! Antti on ikään kuin elossa taas, enkä tiedä kuka nauttii siitä kaikista eniten, koira vai omistaja!

Euro Schapendoes Show 2014

Ilmoittautuminen on päättynyt. Ruusukkeet on tilattu. Ensi viikolla lähdetään lasikauppaan hankkimaan tyypillisten metallipokaalien sijaan Iittalan lasitaidetta näyttelyn kauneimmille ja komeimmille. Budjettia on hinkattu ja näyttäisi hyvin vahvasti siltä, että yhdistys jää tapahtumasta jokseenkin isoista kuluistaan huolimatta plussalle. Muutama päivä ennen ilmoittautumisen umpeutumista näyttelyyn oli ilmoitettu 73 schapendoesia, ainakin kolmesta eri maasta. Jes!!

Aikataulut ja muu info tulee varmasti muutamien viikkojen sisällä nettiin www.schapendoes.fi/ess

Muuttoilmoitus

Hieman vaatii itsensä vakuuttelua, että nyt se tosiaan on oma koti kaiken säätämisen jälkeen. Pieni ja suloinen 24 neliöinen yksiö, 800m Järvenpään keskustan palveluista. Naapuriovella huutelee pikkupiskit kaikille rapun äänille, että toivoa sopii jottei meidän pojat yhdy tähän kuoroon. Ripustan ehkä jossain kohtaa sitruunapannan naapurin oveen, kun riittävästi hermo menee... Kaikkien yleisen mielekkyyden vuoksi Ärrä ja Antero saavat olla kesäapulaisina toimistolla lomaan asti, harjoitellaan yhdessä tuota kotona olemista ensin, katsotaan sitten sitä yksinoloa ajan kanssa lomalla.

Reipas neljä viikkoa loman alkuun. Eikä edes harmita olla töissä. Kesälomalla harjoitellaan sitä edellä mainittua kotona oleilua ja käydään paljon näyttelyissä, tarkastamassa Enon tilukset tulevaisuutta varten ja yritetään parhaamme mukaan istua lompakon päällä välttääksemme ylimääräisiä kuluja... joku on hemmotellut itseään ilmoittamalla koiraa iiihan joka paikkaan! Tulevana sunnuntaina Karjaalta aloitetaan meidän kesäkausi, johan edellisestä näyttelystä on ennättänyt kulua aikaa NELJÄ kuukautta!