torstai 17. joulukuuta 2009

Punaista.

Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja ainakin kaikki koiramaiset kohokohdat on nyt ohitettu tältä vuodelta. Vuoden viimeiset näyttelykoitokset olivat messukeskuksen tuplavoittajat: V-09 ja PMV-09. Tänä vuonna vaan lykkäsin koiran muiden matkaan ja lähdin itse rilluttelemaan kaveriporukalla. Punainen oli Walman viikonlopun saldo, molempina päivinä siis laatuarvosana erittäin hyvä, hyvin pitkälle turkin puutteellisuuden ja lapsellisten liikkeiden takia. No nyt saa muksu jäädä kasvattamaan Pertsan repimää karvaansa takasin ja jos hiekkakuopalla juokseminen auttaisi lennokkaisiiin etuliikkeisiin. Lauantain arvostelu katosi mystisesti, mutta ei se mitään, sunnuntain arvio erikoistuomarilta korvasi sen menetyksen moninkertaisesti:

Lovely young bitch for temperament and size. Very nice light bone. Very happy in temperament. Typical in head, nice eye and pigmentation. Needs to mature in body. Typical in angulation. Correct coat quality for age. Needs to improve on move. Lovely temperament and presentation.

Messariviikonlopun tytöt olivat siis Röykässä hoidossa ja Mari ystävällisesti luotsasi Walmaa näytelmässä, kiitos siitä ja koirien hoitopaikasta! Roope taas sai olla kotosalla Villen hoidossa, vaikka virheellisen ruokintaohjeistuksen takia sitten ollaanki taas kärsitty nappularipulista...

Eilen oli vuorossa Walman viralliset lonkka- ja kyynärkuvaukset, terveiltä näyttivät ja vaikkei eläinlääkäri lähtenytkään arvioimaan minä ne takaisin kennelliitosta tulevat, niin sairas luusto ei ainakaan ole. Jes! :) Keväällä sitten koko konkkaronkka pääsee silmäpeilaukseen samalla kertaa.

Muutoin meidän elämä onkin ollut aika tasaista taapertamista, ollaan keksitty kiva aamulenkki missä pystyn päästämään nuorison juoksentelemaan vapaana. Etenkin Hertha vaatii päivittäiset spurttinsa, muuten se kiipeilee pitkin seiniä ja syö irtaimiston. Pari viikkoa sitten oltiin yön yli kaitsemassa tibbe-vanhuksia ja täytyy kehua miten hienosti omat sopeutuivat aivan vieraaseen paikkaan nukkumaan ja Hertha levitteli leluja pitkin alakertaa, kuin kotonaan. Blackie ja Bertta tibbet olivat yläkerrassa portin takana ja omat alhaalla, hienosti olivat molemmat osapuolet eivätkä haukkuneet toisiaan kertaakaan vaikka eivät nokatusten päässeetkään.

Mukavaa Joulunaikaa kaikille blogin lukijoille ja menestystä tulevalle vuodelle!! :)

torstai 3. joulukuuta 2009

Kuulumisia.

Johan tässä taas hetki ehti vierähtää, vaikka toki täällä kaikenlaista kerrottavaa olisi ollutkin.. Muutaman viikon nettikatko teetti töitä jälkeenpäin, kun kaikki kotisivupäivitykset ja lehti jäivät odottamaan internetyhteyttä. No nyt on suurinosa kotisivuista päivitetty, muutama uutukainen pitäisi tehdä ja jäsenlehdenkin laitoin juuri painoon.

Näytelmissä ollaan käyty kahtena viikonloppuna, ensimmäinen oli Jyväskylän kansainvälinen näyttely, jossa Walma voitti luokkansa laatuarvosanalla erittäin hyvä. Rodun tuomaroi aina niin mukava ja positiivinen Saija Juutilainen, ihana saada koirasta myös suullinen arvio ja että kirjallinenkin on vielä kunnon mittainen. Me paimenet esittäydyttiin lauantaina ja Tico-terrieri sunnuntaina, ei onneksi tarvinnut itse lähteä molempina päivinä.. rankkaa oli ajaa jo yhtenä päivänä edestakaisin. Tico esiintyi mitä ilmeisemmin ihan moitteettomasti Kirsi Niemisen kehässä, koska avasi Cacib-tilinsä ollen VSP ja saaden jo seitsemännen sertinsä!!

Seuraava näytelmä olikin sitten Turussa, tällä kertaa samana päivänä ja toki melkein päällekkäin kehässä. Folkkeja oli ilmoittautunut ruotsalaisen Kenneth Edhin kehään peräti 15kpl ja isojen poikien pelihän se oli, vaikka hyvin sen Ticsi neljänneksi paras uros oli ja oikeutetusti voitto meni Welholle, joka oli vielä loppukisassa RYP-4, onnea!! Tico pääsi vielä kehän päätteeksi pöydälle englantilaisen Martin Phillipsin, kennel Jaeva, tarkasteltavaksi ja positiivista palautetta saatiin.
Schapekehälle pakkauduttiin jo valmiiksi täyteen halliin, ranskalainen tuomarimme Jean-Jacques Dupas oli arvioinut reippaaseen tahtiin edellisen rotunsa joten kehässä oli ennen omaa vuoroa hetki aikaa harjoitella tai lähinnä me Herthan kanssa ihailtiin Klasu-veikkaa. Ihan on isänsä näkönen poika, liikkeet ainakin on isän perintöä!! Hertsa-Pertsa esiintyi hienosti, harjoittelemattomuudesta huolimatta, ja oli minun yllätyksekseni ROP-pentu, Klasukin sai kunniapalkinnon ja oli VSP-pentu! Onnea Mari & Klasu! Karvaton Walma esiintyi itselleen tyypillisen iloisena ja itsevarmana, tuloksena luokkansa toinen laatuarvosanalla erinomainen. Tyytyväisin mielin sai tulosten kanssa olla ja Herthakin osasi käyttäytyä isossa sisänäyttelyssä hienosti, vaikka eipä tuo ihme, on sillä vaan niin supermahtava luonne ollutkin koko ajan!

Viikko sitten torstaina viettiin vapaapäivä reissatessa: ensin ajettiin Veikkolaan tervehtimään Herthan veljeä Kekeä (Aurinkokeijun Ticket To Ride). Käytiin pienellä metsälenkillä meidän kolmikon, Keken ja ihanaisen 5kk Teddy-corgin kanssa, porukka tuli hyvin juttuun keskenään vaikka Herthan mielestä sen piti ensin näyttää veikalle missä kaappi seisoo, eikä se ollut lähelläkään neidon peppua. Lopuksi vähän harjoiteltiin Keken ensi esiintymistä varten, joka on tulevana lauantaina Kaapelitehtaalla. Herthan kanssa jätettiin ko. näyttely väliin, kun on noita näyttelykilometrejä on itselle kertynyt tälle vuodelle jo ihan tarpeeksi, että nyt saa olla vapaa viikonloppu kerrankin. Yhdeksän pentua on kuitenkin ilmoitettu, joten jännityksellä odotetaan mikä on Keke-pojan tulos, hyvässä kunnossa se ainakin oli! Tsemppiä!
Veikkolasta suunnattiin Nummelaan Saksan Urhoa moikkaamaan ja kirjoittamaan sijoituspapereihin nimet. Tällä kertaa mukaan pääsi vain Walma, jonka ajattelin olevan kaikista kiltein pikku pennulle.. Olihan Walma, mutta kun toinen oli niin pirun päälle käyvää sorttia, että pitihän se palauttaa maan pinnalle. Urho tosiaan tietää tarkkaan mitä varten se on tänne hommattu, ja kun ei Walma ymmärtänyt antaa niin sitten piti harjoitella pehmolelun kanssa! Aivan ihana pentu ja oli muutamassa viikossa kasvanut silmissä! Reippaasti pikkumies käveli Nummelan katuja, eikä arastellut portaita, hissiä, naapureita, vierasta koiraa, eikä ihmisiäkään. Ei voi muuta sanoa, kuin että olen ihan hirveän tyytyväinen tähän tilanteeseen, iso kiitos Lindalle ja Miikalle, että olette Urhon ottaneet ja sen kanssa tehneet nyt jo näin paljon sosiaalistamistyötä! Nähdään taas kun saadaan juoksut ohi.

Roope vietti Röykässä seksilomaa Boogien kanssa ja pariskunta pariutui sekä tiistaina 1.12. ja tänään kertaalleen. Tänään taisi olla aivan passeli päivä, kun Roope ei paljoa kysellyt astunko vai en, vaan hoiti hommansa sen kummempia kosiskelematta. Muutaman kuukauden päästä nähdään sitten millaista tulosta pariskunta tuottivat ja syntyykö pennut mahdollisesti isänsä tai isoisänsä syntymäpäivänä (Roope 29.1. ja Nero 2.2.). Banjo oli sillä välin taas meillä lihotettavana ja mukamas pistämässä tytärtään kuriin, jälkimmäinen ei onnistunut alkuunkaan ja muutamassa päivässä ei koiraa paljoa lihoteta, vaikka Mari väittikin sen jonkun millin murto-osan saaneen lisää lanteille.

Semmottista siis tänne, tulevana viikonloppuna ollaan vapaalla ja pidetään seuraa tibbevanhuksille Blackielle ja Bertalle. Seuraavana viikonloppuna onkin vuoden kohokohta näyttelyiden osalta, messukeskuksen voittajanäyttelyt, mutta itse en ole paikalla vaan juhlistamassa pikkujoulua mökkeilyn merkeissä. Lykkään vaan koirani Marin vietäväksi ja toivon parasta! ;) Sen jälkeen Walma käykin sitten koipikuvauksessa keskiviikkona 16.12. klo 18. Jännityksellä odotetaan mitä sieltä löytyy, meinaan sisarukset Ruotsissa olivat olleet kuvissa ja siellä oli ollut lonkat 3 x A, 1 x C ja kyynärpäät 1 x 0/0, 2 x 1/0, 1 x 1/2.

Mukavaa Joulun odotusta kaikille, toivottavasti tämä synkkyys joskus muuttuisi valkeaksi talveksi!