keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Terriäinen

Tico terriäinen täyttää tänään 4v, mutta silti se viettää synttäreitään ensimmäistä kertaa. Kyllä on hienoa vanheta hitaasti. Vaikka jotain on kyllä tapahtunut tästä kuvasta...


...tähän kuvaan tullessa. Yllä ikää noin 5kk ja alla 3,5v.



Tähän asti olen antanut muiden hoitaa Ticon turkin kunnostuksen, mutta viikonloppuna tuli sitten kokeiltua sitäkin. Jos aloitetaan alkuun tästä vanhan karvan nyppimisestä ja edetään sitten pikku hiljaa kohti näyttelyturkin kunnostusta.
Onneksi Ticci on jo näytelmänsä tältä erää näytellyt, joten sillä on hyvä harjoitella. Vaikka Ticon turkki on tuhottoman tuuheaa ja ote saa olla nyppiessä tiukka, otan haasteen vastaan kiitollisena. Sillä täytyy sanoa, että juniorina pumpuliturkkisen Roopen kanssa käytiin pitkäkarvaisten turkkien kohdalla sellainen koulu, että hankalampaa tukkalaitetta en ole rodussa vielä tavannut. Huomattavasti mukavampi pidemmällä aikavälillä katsottuna aloittaa hankalammasta helpompaan suuntaan, monessa asiassa. Toivomme peukalot ja isovarpaat pystyssä, että seuraava terriäinen olisi helpommalla työllä kunnostettavissa.. sellaista odotellaan mahdollisesti keväämmällä kotiutuvaksi. :)

Aurinkoista karkauspäivää kaikille!

torstai 23. helmikuuta 2012

Hetki pieni

Vierähti pieni tovi kirjoittelussa, vaikka juttua olisi perjaatteessa riittänyt. Mutta aika ei. Kelataan aikajanalla hieman taaksepäin ja otetaan uudestaan.


Tallinnan tuliaiset


Parisen viikkoa sitten suunnattiin suoraan sairaslomalta Tallinnan näytelmäreissulle. Alkukankeudesta ei ollut tietoakaan, kun matka meni oikeastaan juuri niin kuin oli suunniteltu. Tuloksia myöden.

Arvostelut olivat jokseenkin epäselvästi kirjoitettuja, joten ei niistä sitten sen enempää. Tuomari oli mukava irlantilainen setä, John Walsh. Demo esiintyi opetustensa mukaisesti ja sai ensimmäisen Eestin juniorisertinsä, ollen myös ROP-juniori. Aina iloinen Hertha ansaitsi ensimmäisen cacibinsa, tuli Eestin muotovalioksi ja oli vielä Demon nenän edestä rotunsa paras. Nyt tikittää intti-kello ja seuraavia ulkomaan cacibeja lähdetään haastamaan Latviasta kesäkuussa. Ja siihen ne tämän vuoden näyttelyt tämän neidon osalta taitavat jäädäkin jos tulos on toivotunlainen, ainakin kunto on kohdallaan ja suunnitelmat hyvät. :)

Tiinalle ja Demolle iso kiitos matkaseurasta ja onnea vielä kertaalleen! Alla linkki Tallinnan reissun kuvatuksiin.

http://pilviparta.kuvat.fi/kuvat/2012/Tallinna+Int+11-02-2012/

FI EE MVA Aurinkokeijun Please Please Me "Hertha"


Viiden koiran vilskeessä

Viikko 8, hiihtolomaviikko... ainakin toisilla. Meidän tehtävä oli majoittaa onnellisten Italian-matkalaisten nelijalkaiset viikoksi. Isla oli kuin kotonaan ensi hetkistä saakka, Pepillä otti hieman aikaa tottua ajatukseen. Hihnalenkkeily, mitä siitä nyt voi sanoa... ylimääräinen kolmas käsi olisi tarpeen ainakin silloin kun kierretään hihnaa toisen alta ja päältä ja jalkojen takaa jne. Onneksi Walma&Hertha ovat niin kuuliaisia irrallaan ollessaan, ettei edes vastaantulevat koirat aiheuta rähinöintejä vaan molemmat kulkevat kuin näkymättömien hihnojen päässä tien vasemmassa reunassa. Pääasiallisesti ollaan kyllä käyty hautausmaan metsässä "pelottelemassa" kanssaulkoilijoita, jossa saa huoletta pitää yli puolet lenkistä koko revohkaa valtoimenaan.

"Hiihtoloma" viikon viisikko,
Roope, Walma, Peppi, Hertha & Isla


Wikidoes

Kansainvälinen tietokantaprojekti, joka on saanut alkunsa yksityisten ihmisten intresseistä koota yksiin kansiin faktaperäistä tietoa rotumme terveydestä. Tietokantaan on kerätty vapaaehtoisvoimin nyt noin 20 000 schapendoesia perustietoineen, nyt on sitten omistajien vuoro täyttää koiriensa tiedot tietokantaan. Tietokannan perusideana on: "Jos jaat, niin saat!". Jaa tietosi koiriesi terveystutkimuksista (niin terveistä, kuin sairaista), titteleistä (saatavilla OmaKoirasta valmis listaus) yms. Tietojen avoin jakaminen edistää rotumme tulevaisuutta terveydellisesti, käy tutustumassa Wikidoes-sivustoon joka löytyy nyt myös osittain suomenkielelle käännettynä.

http://www.wikidoes.info/index.php/fi/


Sellaisissa tunnelmissa siis tällä erää täältä sairastuvasta. Neljä viikkoa piti potea erinäisiä kurkku/äänihuuli-ongelmia ennen, kuin lääkäri suostui antamaan penisliinikuurin ja vähän lisää puhekieltoa. Viiden koiran talous siis kiittää ja yritämme viihdyttää toisiamme sisätiloissa ja useilla piha-ulkoiluilla päivässä.

Walman Actually I'm The One "Isla" 10kk

torstai 2. helmikuuta 2012

Halinallet

Brrr... kylmää

Tämä aamu taitaa olla meidän henkilökohtainen pakkasennätys tälle talvelle, auton mittari näytti töihin lähtiessä -21. Ja sen mukainen oli aamukin. Ensin ei päässyt puoliso lähtemään töihin ilman apuvirtaa, sitten kun oman lähdön aika tuli alkoi ajokki vilkuttamaan öljyvaloa. Teboilin kautta töihin ja lisää öljyä moottoriin, jo ne olivatkin oikeasti vähissä. Ei se auto varmaan aivan turhaan ilmoita, että huoltoon pitäisi viedä.. kröhöm. Tässä vaiheessa on varmasti myös ihan ajallaan alkaa kyselemään jo sitä sähkötolpan avainta, että saa auton piuhan päähän. Nämä on näitä kuuluisia to-do-listan asioita, jotka hoidetaan kyllä aikanaan.

Koirat nautiskelee sohvatyynyjen välissä lämmöstä ja läheisyydestä, jos vain kainalokoirat voivat olla vieläkin entistä enemmän hellyydenkipeitä niin sitä nämä ovat. Asetut sitten sohvalle loikoilemaan tai lattialle jumppaamaan niin aina on joku muutamassa sekunnissa käpertyny kainaloon.


Asiat etenee

Rollen kolmannen pojan (Buffing Pajatso) lonkka- ja kyynärtulokset tulivat Kennelliitosta erinomaisen terveinä: A-lonkat ja 0-kyynärpäät. Onnea terveestä koirasta!
Nyt vielä ne himoitut monimuotoisuustestin tulokset Walmalle... malttamattomana sitä tulee töiden jälkeen rynnistettyä suoraan postilaatikolle, joko olisi tulokset selvillä. Pakko niiden on kohta tulla, ihan pakko.

Demo kävi tiistaina kyläilemässä ja Tallinnan matkasuunnitelmaa hiomassa. Viikon päästä se on lähtö ja reitti Helsinkiin on kertaalleen läpi käyty... Korkeavuorenkadulle pitäisi päästä. Tosin meni se viime viikonloppunakin autolla hyvin, mutta kävellen piti löytää noin 500m päässä olevaan Cantina Westiin ja onnistuttiin silti löytämään itsemme Aleksanterinkadulta... mikä Helsingin tuntemus? Toivottavasti Tiina on kartturina parempi kuin minä ja onnistutaan löytämään itsemme ajallaan satamasta (ja vielä oikeasta satamasta). ;)

Kasvattajan peruskurssistakin alkaa olla aikaa ihan riittävästi (2008), että on unohtanut sen annin kohtuullisesti. Nyt oli siis korkea-aika ilmoittautua jatkokurssille, täytyy kaivaa opukset esiin ja alkaa preppaamaan vähän tuota muistia. Huhtikuussa sitten mielenkiintoinen viikonloppu tiedossa HSKP:n järjestämällä kurssilla.

Millään tavalla eivät liittyneet nämä kolme kappaletta toisiinsa vaikka saman otsikon alle ne tungettiin... mutta siitä huolimatta, mukavaa aurinkoista ja kylmää loppuviikkoa!