maanantai 26. marraskuuta 2007

Sänkipellolla

Tänään kotiuduttiin pitkältä viikonloppureissulta Järvenpäästä. Roope nautti selkeästi taas ainoan koiran osasta ja niistä nameista mitä suorastaan satoi joka jääkaapin avauskerralla, ei siis minun toimestani vaan lähinnä Aten vanhempien. ;) Viikonloppuna ei treenailtu yhtikäs mitään, kunhan vain löhöiltiin ja kuten aikaisemmin kirjoitin käytiin sosiaalistamassa itseämme, joskin sen jälkeen hieman asioita mietittyäni ja muutaman hyvän pointin kuultuani mietin uudemman kerran koirapuistossa käyntejä.

Otsikon mukaan käytiin tänään tekemässä ensimmäinen makkarajälki sänkipellolle. Vakipelto kirkon takana oli melusaasteinen, kun lähellä olevalla vedenpuhdistamolla mylläsi kaivurit ja kuorma-autot. Koiruudet kyytiin ja ajeltiin sitten vähän matkaa hiekkatietä ja eikun auto parkkiin ja pellolle. Onneksi oli ollut sen verran pakkasta, että ei tullut kunnon muta korkoja kenkiin. Jäljelle laitettiin pituutta vajaa 50m. Tällä kertaa Roope odotti autossa, eikä nähnyt kunnolla jäljen tallaamista, mutta sen kuulin, että kaamea hoputus haukku sieltä autosta kuului lähes koko ajan. Koira remmiin ja jäljelle, hyvä ettei tuo karannut oven raosta ennen kuin sain sille pannan kaulaan.
Alustan vaihto ei vaikuttanut omaan silmääni mitenkään, ehkä silloin tällöin nosti päätään ylemmäs kun piikikäs heinäsänki niin vaati, mutta tarkkaa työtä se teki. Jäi sille joku viheliäs heinän korsi koipien väliinkin, vähän aikaa se käveli mitä oudoimmalla tavalla kunnes iski persiin maahan ja nosti koipea minulle sen näköisenä, että "otas avustaja se tikku pois niin pääsee jatkamaan hommia". Koko toimituksen ajan nenä pysyi maassa. Hitto se oli liikuttavan näköinen! Olisi pitänyt saada kuva. Alla muutama kuva tämän päivän toimista.

sunnuntai 25. marraskuuta 2007

Sosiaalisia kohtaamisia

Torstaina pakattiin kamat ja tultiin katselemaan "kaupunki" elämää Järvenpäähän. Kaikkina muina päivinä paitsi eilen ollaan suihkutettu koivet joka lenkin jälkeen ja aina haiskahtaa kauhea pakokaasun tuoksu koivista... hyi yök! Kaupunki likaa, onni on asua maalla suurimman osan aikaa, siellä se sentään on suht puhdasta hiekka kuraa!

Eilen oli sitten se ainut ja ihana pakkaspäivä kun ei ollut kurasta tietoakaan, ensin ajettiin Jäniksenlinnaan hiekkakuopalle juoksemaan ja sieltä tullessa ex-tempore pysähdyttiin vielä koirapuistoon. Kaikenlaista kaveria sieltä löytyi, pointteria, jenkkiä, nöffiä, mopseja, collie jne. Vaikka Roope onkin aikamoinen remmiräyhä on sillä koirien sosiaaliset käytöstavat kunnossa. Suurimmaksi osaksi se kuljeskeli omia reittejään, muutaman kerran se hermostui yli innokkaaseen berhandilaiseen joka ei meinannut jättää arvon herran peppua rauhaan. Hyvin se häntä alun hämmästyksen jälkeen löytyi ja reipastui se loppua kohden tutustumaan muihinkin.

Iltasella lähdettiin käymään Aten tutuilla Tuusulassa. Roopen oli tarkoitus jäädä autoon odottaamaan vierailun ajaksi, mutta otettiin se sitten sisään silläkin uhalla, että talon isäntä Osku-sakemanni sanoo kovan sanan. Reippaasti Roope tuli sisään vaikka eteisessä tulikin vähän ahdasta kun Osku ja pikkuveikkansa, valkoinenpaimenkoira Möhkö 4kk tulivat tutustumaan vierailijaan. Osku siirtyi melko heti omalle paikalleen ja Roope kulki vähän aikaa häntä koipien välissä Möhkö perässään, muutaman kerran se sanoi, että "nyt riitti tunkeilu, mä en leiki sun kanssas". Iltaa myöten Roope löysi hyvin paikkansa saksalaisten olutmakkaroiden vahtina ja käväisivät ne porukalla pihallakin nostamassa koipea. Täytyy Roopen kanssa alkaa harrastamaan useammin tuollaisia sosiaalisia tilanteita, josko se vapautuisi vielä enemmän ja vapautuneisuus alkaisi siirtyä remmi lenkillekin mukaan.

Roope on taas nauttinut osastaan ainoana koirana, paljon on sen kanssa touhuttu viime aikoina kahdestaan kaikenlaista. Jälkitreenejä jatketaan heti huomenna ja jos kelit sallii yritetään joka päivä tehdä ainakin yksi noin 40m makkarajälki. Ja tokoakin voisi pikkaisen hioa. Ollaan täällä Järvenpäässä oltaessa harjoiteltu lenkkien yhteydessä jääviä liikkeitä ja edistystäkin on tapahtunut. Tosin märkä maa on edelleen hidaste meidän hieno pierulle. :)

tiistai 20. marraskuuta 2007

Nenä maassa

Nenä maassa ollaan jatkettu tänäänkin. Tehtiin yksi noin 40m makkarajälki, edelleen sanon, että hyvin meni. Nenä pysyi tiiviisti maassa ja jäljeltä ei eksytty kertaakaan, vaikka se suora olikin kaikkea muuta kuin suora, se oli pikemminkin sellaista lainehtivaa linjaa. Jalat painaa eilisen circuitin jälkeen... tai ainakin sillä selittäisin moisen, kyllä väitän tietäväni mikä on suora. :)

Kyllä huomaa koirasta miten se oikein herää henkiin kun pitkästä aikaa touhottaa menemään sen kanssa oikein kunnolla. Ollaan melkein mönkään BH-kokeesta lähtien (lokakuun alusta) vaan tehty normaalit lenkit ja löhöilty. Häntä heiluu ihan erilailla ja pelkät lenkille lähdötkin on paljon iloisempia tapahtumia... saatika sitten jos pakkaa nakkia taskuun ja valmistelee muita treeni varusteita niin steppaus ja höhhötys on valtava! Toki se rauhoittuakin osaa, mutta sitä on jotenkin niin ihana katsoa kun toinen on niin innoissaan lähdössä mukaan touhuamaan. Silloin kun ei tehdä minkäänlaisia treeneja ja löhötään vaan kotosalla Roope on kovin vakava ja hiljainen pienimies.

Tultiin Järvenpäähän Atelle yöksi Roopen kanssa ja huomenissa olisi tarkoitus tehdä tokoa ja torstaina sitten uudemman kerran jäljestää. Sinänsä toivon, ettei lunta tule ihan heti niin keretään vielä treenailemaan makkarajälkeä ja saada kunnon pohjaa ensi kevättä ajatellen. Talvella sitten pitää puristaa kunnolla toko-treeniä, jotta saataisiin se BH-koe läpi.

maanantai 19. marraskuuta 2007

Makkarajäljellä

Eilen käytiin iltasella siis treenailemassa muutaman pornaislaisen koiraihmisen kanssa tokoa. Alku meni enimmäkseen tutustumisen puitteissa ja Roopella käsittäessä, että liikkeitä voi suorittaa vaikka siinä vieressä toinen tekisikin samoja juttuja. Alkuun yksi meistä ohjaili seuraamista ja muita liikkeitä, sitten tehtiin vaihdos ja minä ohjailin seuraamiset ja muut. Ei ollut ehkä ihan parasta suoristusta meiltä, ainoastaan luoksetuloon ja paikallamakuuseen olin tyytyväinen. Seuraaminen meni muiden kyttäämiseksi ja märkien kohtien väistelyksi. Nurmikenttä ei ole meidän suosikki niin loskaisella kelillä kuin eilen. Lopuksi sitten päästettiin Roope ja sekarotuinen Kamu-koira viereiseen koirapuistoon tutustumaan ja alun huutojen jälkeen Roopekin rohkaistui tutustumaan, muttei kuitenkaan lämmennyt Kamun leikkiin kutsuille.

Tänään aamulenkin jälkeen otettiin muutama harjoitus jääviä liikkeitä, seisomaan jääminen onnistui varmasti paremmin kuin koskaan, yleensä on mennyt istumaan. Mahtoikohan tänään vaikuttaa märkä asfaltti asiaan?? Istumaan ja maahan jääminen olikin sitten ongelmallisia, istumaan piti jäädä niin, että vaan karvat hipoo maata ja makaamaankaan ei voinut, mennä kunnolla vaan piti ihmeellisesti selkä köyryllä olla, ettei vaan maha kastu. Seuraaminen sujui paremmin kuin eilen ja harjoiteltiinkin tarkkuutta kulmiin.

Iltapäivästä sitten käväistiin kaupassa ostamassa lisää nakkia ja suunnattiin heinäpellolle. Ensimmäisellä jäljellä oli pituutta noin 40m ja toinen oli lyhyempi 20m, ihan vain siksi, että nakit loppui kesken!! Jäljen pituus ei haitannut työskentelyä millään tapaa, itseasiassa Roope poimi vielä tarkemmin nakit pidemmältä jäljeltä kuin lyhyeltä. Ihan muutama hassu jäi sinne sun tänne. Kertaakaan ei pahemmin eksynyt jäljeltä, vähän saattoi nenä käydä linjasta sivussa, mutta äkkiä se löysi taas oikeat raiteet. Ja jäljen lopussa isomman nakki palkkion syötyä, se haisteli vielä oikein tarmokkaasti, että mihinkäs ne jäljet tästä jatkuukaan. Minä en mikään guru tässä hommassa ole, toteutan harjoituksia vain muiden ohjeilla, mutta ainakin minusta meni hyvin ja intoa Roopella riittää. Hyvä, että nahoissaan pysyy kun se näkee, että alan kylvämään makkaraa peltoon. Tänäänkin piti pientä piipitystä melkein koko odotusajan ja taisi sieltä muutama kunnon komennus haukkukin tulla. On muuten varsinaista pohje- ja pakarajumppaa tuo namien kylväminen, kun jokaisen kantapään kohdalle laittaa namin. ;)

Kotisivutkin saatii vihdoin ja viimein julkaistua, nyt vaan pitäisi vielä kasata ne lontooksi. Eiköhän se aikalailla mene kopioinniksi vanhoista sivuista. :)

sunnuntai 18. marraskuuta 2007

Jyväskylä KV

Eilen käväistiin sitten Jyväskylän kansainvälisessä näyttelyssä Veetin ja Benten kanssa. Matkaan lähdettiin puoli seiskan aikaan ja perillä oltiin vähän yhdeksän jälkeen... matka sujui ongelmitta, minulle tosin oli uutta ajaa pitkää matkaa, mutta hyvää harjoitusta se oli.

Veeti ei ole käynyt näyttelyissä sitten kesäkuisen Tuusulan näyttelyn, mutta suhteellisen hyvin oli kehä käytöstavat muistissa. Anteeksi annettiin se pieni hyppiminen ja rauhattomuus. Niin hyvin se kuitenkin meni, että tulos oli ERI-2, Pu-2, VACA. Roopen velipuoli Aku nappasi PU-1 pallin ja Cacibin.
Benten edellisestä näyttelystä on kulunut reippaasti yli vuosi, viimeksi se on käynyt kehässä Ruotsin Norrköpingissä elokuussa 2006 ja Suomessa edellinen esiintyminen on ollut kesäkuussa 2006, Euro Schapendoes Show'ssa Lahdessa. Vaikka Buffing J-pentujen äipälle on hieman kiloja kertynyt vyötärölle pentujen aikana ja sitten vielä steriloinnin jälkeen oli Bente Elina Haapaniemen paras narttu. Bente sai toisen Cacibinsa ja enää tarvitaankin ne kaksi ulkomaista intti titteliä varten. Ensi vuoden näyttelymatka suunnitelmia on tehty ja eiköhän niistä joku toteudukin, toivotaan vaan, että niillä reissuilla on parempi onni matkassa kuin aikaisemmilla Viron käynneillä Veetin ja Benten kanssa.

Tänään ollaan menossa muutaman pornaislaisen koiraihmisen kanssa treenailemaan tokoa kentälle, toivottavasti saadaan nämä treenit pidettyä säännllisesti sunnuntaisin niin voisi jotain edistystäkin tapahtua tuon tokoilun suhteen. Ja ehkä se BH-koe menisi ensi kerralla paremmin kun oltaisiin enemmän treenattu muiden koirien läsnä ollessa. Katsellaan miten käy. Täytyy sitten kunnon lumien tultua keskittyä enemmän tokoiluun kun ei voi jäljestystä harjoitella. Jonkinlaiset pohjat saadaan kuitenkin aikaan ja sitten ensi keväänä toivottavasti vielä innokkaammin päästään harjoittelemaan.

perjantai 16. marraskuuta 2007

Tapahtumia tapahtumien perään

Kaikenlaista on kerennyt tapahtumaan tämän hiljaisuuden aikana... kun muistaisi edes mitä kaikkea! :) Viikolla ollaan tehty hommia tietokoneella, kaikki nettisivut joita minulta on tämän syksyn aikana tilattu ovat valmistuneet ja julkaistut. Paljon on tullut kiitosta sivuista, mikä on ollut äärimmäisen helpottavaa kuulla. Kun oli varsinaiset työt oli tehty saivat uuden ilmeen myös Buffing- ja Trasseli-sivut. Omille sivuille on inspiraatio ollut hakusessa parisen viikkoa ja tänään se sitten iski kuin salama taivaalta. Hieman kerkesin jo sisältöäkin kasaamaan, mutta hiljaa hyvä tulee, jotta jaksaa taas katsella muutaman kuukauden samaa ulkoasua. ;)

Viime viikonloppuna Roope oli koko viikonlopun mukana Atella. Kerrostaloelämän harjoittelua. ;) Oli ihana huomata miten rennosti Roope edelleen otti hissin, rapun äänet ja kaiken muun. Ainoa mitä se ei tajua on miksi ikkunoista ei näkyy linnut ja taivas? :) Aamulla se ei edes tullut herättämään, lauantaina itse havahduin puoli kahdeksalta ylös ja sunnuntaina saatiin nukkua jopa yhdeksään asti. Ruoka on maistunut ennätys hyvin ihan ilman lisukkeitakin ja sängyssä on tullut nukuttua. Rento mies elukka siitä on tullut sitten kaiken alkun hömpän.

Tällä viikolla sitten ollaan innostuttu uudesta harrastuksesta - jäljestyksestä. Alkuun tehtiin torstaina kaksi makkararuutua ja tänään oltiin sitten heti aamusta pellolla tekemässä makkarajälkeä. Ensimmäinen ruutu oli aavistuksen liian iso, ainakin omasta mielestäni, reunoilta löytyi kaikki todella hyvin, mutta keskelle sitten hukkui muutama, muutaman kerran eksyi nuuskuttelemaan ruudun ulkopuolelle, mutta kyllä se nenä äkkiä takaisin ruutuun löysi. Tämän aamuinen jälki sujui rauhallisemmin kuin eilinen, johtuiko siitä, että pituutta suoralla jäljellä oli noin 30m. Kyllä niitä nakin paloja matkalle jäi, mutta kertaakaan ei eksytty syrjään. Nuuskutus vaan kuului kun Roope pisti menemään nenä maassa pitkin heinäpeltoa. Pellolta lähdettiin kiertämään pieni lenkki.

Tänään pitäisi vielä tekaista evästä huomiselle päivää. Lähdetään käymään kummitädin schappareitten Veetin ja Benten kanssa Jyväskylän näyttelyyn. Roope jäi murheissaan kotiin kun lähdin Järvenpäähän. Raukka, tottunut olemaan mukana ja nyt ei päässyt. No huomenna mennään meille ja Roope pääsee nukkumaan kainaloon. :)

torstai 1. marraskuuta 2007

Aikaa kuluu

Aikaa on taas kulunut viime kirjoittelusta. Nyt voi jo sanoa, että aika paljon on kerennyt tapahtumaan. Vaikka voisi kuvitella, että kotosalla töitä tehdessä olo olisi kuin lepo potilaalla. Toisin se kyllä todellisuudessa on. Olen kuukauden ollut työharjoittelussa, jonka siis suoritan näin kotosalta käsin tekemällä koiraihmisille kotisivuja. Tämän syksyn aikana olen tehnyt seuraavat sivut;

- Suomen Schapendoes ry ::
http://www.schapendoes.fi/
- Kennel Backout's ::
http://www.kaxkoo.fi/
- Rasmus & kamut ::
http://personal.inet.fi/koti/rasmuksenkamut/
- Kennel Svartheim's ::
http://koti.mbnet.fi/quincy/
- Kennel Facilis ::
http://www.kolumbus.fi/facilis/
- Veeti & Bente ::
http://www.cloudbeard.com/veetibente/

+ Schapendoes yhdistyksen vuosikirja + joulumainos sekä mainos erikoisnäyttelyn luetteloon kennel Backout'sille ja nyt kohta puoliin pitäisi aloittaa tämän vuoden viimeisen jäsenlehden kasaus. Hommaa on riittänyt, mutta kuukausi tässä on vielä aikaa "lomailla" kotosalla. Joulukuun alussa vasta kouluun. Suunnitelmissa olisi vielä tehdä omille sivuille uusi ulkoasu sekä parannella ja hieman muutella Buffingin ja Trasselin sivuja. Ei välttämättä koko sivuston uusimista, mutta jotain pientä uutta ja toki toimintaa parantavaa.

Viime viikonloppuna Lahden KV-näyttelyssä oli näytillä 27 schapea, jotka ensi kertaa Suomessa arvosteli hollantilainen erikoistuomari John Wauben. Roope sai laatuarvosanan erinomainen ja sijoittui valioluokassa kolmanneksi, sekä loppuen lopuksi PU-kehässä neljänneksi. Paulan Seita oli ROP. Roopen Riitu-lapsi oli avoimissa nartuissa kolmas laatuarvosanalla erittäin hyvä.

Viikonloppuna ja vielä alkuviikosta ollaan juhlittu synttäreitä; lauantaina Atte täytti 19 vuotta, sunnuntaina juhlittiin äitiin, maanantaina Paula-kasvattajaa ja tiistaina meidän isukkia, Outi-tätiä ja vielä kaveriani Inkaa. :) Että onnitteluja vaan kaikille yhdessä ja erikseen! ;)

Jo kaksi viikkoa sitten päivittelinkin jo sivuille tiedot poikien luonnetesti tuloksista ja tarkoitukseni oli kuvailla poikien toimintaan hieman tännekin. Tavallisia digikuvia saatika videokuvaa ei tullut pojista otettua, vaikka olisi kyllä ollut hyväksi.

Roope aloitti päivän ja pisteitä kertyi yhteensä +84, laukaustestistä tulos: laukauskokematon (minä hätkähdin ensimmäistä laukausta). Roopen kanssa en yllättynyt mitään kovinkaan paljoa, ehkä eniten hämmästystä aiheutti puolustushalu joka on +3, olin kuvitellut, että tuo painuisi minun koipieni taakse häntä koipien välissä. Mitä vielä urheasti se haukkui uhkaavalle tuomari-sedälle.

Olli oli vuorossa sitten muutama koira Roopen jälkeen, pisteitä kertyi yhteensä +144, laukaustestistä tulos: laukausvarma. Ollia hämmästelin sitten useempaan kertaankin. Ensimmäinen hämmästyksen aihe oli kohti tuleva rämisevä kelkka jota Olli-poika ensin haukkui ja kun kelkka oli tarpeeksi lähellä Olli sinkosi karkuun niin pitkälle kuin remmi vain myöden antoi. Kelkan pysähdyttyä Olli kuitenkin nopeasti hölkötteli haistelemaan tuota rämisevää otusta ja sitten se olikin jo ihan tyhmä ja tylsä juttu. Ollin puolustus Juulian kanssa sitä mitä kuvittelinkin - Juulia nippa nappa jaksoi pidellä Ollia paikoillaan, kun Olli niin hanakasti kävi puolustamaan. Itseään se ei sitten osannutkaan puolustaa, aluksi haukkui muutaman kerran, mutta kun uhkaaja oli tarpeeksi lähellä painui Olli seinän viereen niin pieneksi kuin mahdollista.

Molemmat pojat selvisivät minusta rämisevistä tynnyreistä ja maasta vedettävistä hahmoista hyvin, yhtään eivät arkailleet uudella kierroksella tapahtumakohtia. Pimeässä huoneessa Roopelle saatiin näyttää valolla aika paljon tietä, mutta kyllä se sieltä sitten tuli ihan syliin asti. Olli taas oli käynyt reippaasti siinä osassa rakennusta missä Juulia oli, mutta oli kääntynyt ympäri ja vaati sitten hieman lisää avustusta omansa löytämiseen.

Vaikka minulta niitä ennakkoluuloja löytyi aika paljon tuosta testistä, niin kyllä niistä moni tuli kumottua. Kyllä tästä eteen päin varmasti tullaan testaamaan tulevatkin koirat, mikäli nyt eivät jo kotioiloissa ole ihan hermo heikkoja seinille kiipijöitä. :)

Nyt sitten pidetään pientä paussia poikien sivuilla, takaisin linjoille yritetään ensi viikon aikana, sikäli mikäli inspiraatio iskee. Ideoita löytyy, mutta niiden yhdistäminen ei ole vielä onnistunut.