Nätti vuosi 2015
Tätä aloitellessa vuoden vaihteeseen on vajaa kolme tuntia. Edellisen blogitekstin sain julkaistua noin viisi minuuttia sitten. Pistetään nyt kuitenkin vielä tämä vuosi tilastollisesti pakettiin.
Näyttelyissä käytiin kaiken kaikkiaan veljesten kanssa 23 kertaa, terrierit ja kasvateista Demo osallistuivat muutamiin kinkereihin. Titteleitä kerättiin tälle vuodelle huikea määrä, meidän poppoosta kolmelle tyypille yhteensä 14 titteliä: C.I.B, FI MVA, LV MVA, LT MVA, EE JMVA, LV JMVA, LT JMVA, BALT JMVA, EEV-15, EEJV-15, LTV-15, LVJV-15, BALTJV-15 HEW-15. Team Exåress keräsi näyttelytitteleitä huikeat 43 kappaletta ja siihen päälle vielä Party-pentueen huikea 100% aktiivisuus luustokuvien ja PRA-geenitestin osalta, ensi vuonna jatketaan samalla prosentilla luonnekuvaukseen kaiffarit!
Arskan vuosi on ollut huikea, siinä on Ruutia - Showman nenästä hännänpäähän! 19 näyttelyä, joista 10 Suomessa ja loput Baltiassa. Yhdestä napsahti joka koiran kiintiö EH ja lopuista on tullut vähintään vara-serti. Titteleitä 19kk ikäiseen koiraan mahtuu jo nyt yhdeksän (!), Suomen sertejä on kertynyt kuusi ja cacibeja yhteensä viisi kahdesta maasta. Kolikon kääntöpuolena terveystarkit eivät tuoneet ihan niin onnellisia uutisia, vaan Arskan etupää lausuttiin kyynäristä 2/1 tuloksella ja silmistä silmäguru Axelsson löysi muutaman ylimääräisen ripsen eli distichiasis. Muuten terveys on priimaa, A-lonkat, epävirallisesti terveeksi kuvatut olkapäät, PRA-geenistä vapaa (++) ja sydämestä ei löytynyt virallisestikaan sivuääniä. Siinä pettymyksen hetkellä velloi ajatus rammasta koirasta, josta ei ole mihinkään ja olisi tehnyt mieli heittää hanskat syvemmälle kuin tiskiin... no tuossa se nyt kuitenkin makaa. Kylki kiinni kyljessä. Ei ole köyhä eikä kipeä. Entistä rakkaampi vaan. Justiinsa passeli tuollaisena kun on.
Veljensä Antti taas. No kokeili muutaman kerran Baltiassa onneaan, eikä tärpännyt. Siis minun kanssa. Sen sijaan Henna & Päivi hommasivat sille maaliskuun reissulta Liettuan tuliaiset odottamaan! Kiitos! Suomessa näyttelyyn uskallettiin vasta syksyllä ja johan napsahti kerralla Suomen ja Liettuan valioksi. Sen enempää ei Antti ole päässyt tälle vuodelle karvojaan näyttämään, niissä on meinaan ollut kasvattamista, eikä sitä helpota yksi pikkuveli... karkea turkki, kuluttavat tekijät...
Terrierit Otso & Morris lopettivat (toistaiseksi) ja aloittivat uransa. Otsosta tuli vuoden aikana kansainvälinen ja Latvian muotovalio, jonka saattelemana se on nyt näyttelylomalla. Morris puolestaan aloitteli näyttelyuransa Messarin pentunäyttelystä ja jatkoa seuraa ensi vuonna.
Walma, kuka muistaa hänet? Ei vaineskaan! Mamma kävi silmäpeilissä ja tervettä oli. Herthalla menee omassa kodissaan hulppeasti ja Lempi-husky sai syksyllä neljä pentua. Ihmekaksosista Demolla polvet lausuttiin terveiksi, mutta valitettavasti todettiin laajuudeltaan lievä kaihi. Isla puolestaan on viettänyt vuoden leppoisaa arkielämää.
Ja kuitenkin kaikesta näyttelyhypetyksestä huolimatta meidän elämä on tänäkin vuonna ollut 365 päivänä oheisen videon kaltaista hassuttelua ja elämästä nauttimista. Rentoa vuoden vaihdetta kaikille! Tässä kohtaa vuoden vaihteeseen on aikaa enää tunti ja 15 minuuttia, joten me lähdetään käymään iltapissillä ennen pahinta pauketta (ei sillä, että täällä ulkona vallitseva sotatila jotain merkitsisi, nukkua röllöttävät tassut kohti taivasta).
Näyttelyissä käytiin kaiken kaikkiaan veljesten kanssa 23 kertaa, terrierit ja kasvateista Demo osallistuivat muutamiin kinkereihin. Titteleitä kerättiin tälle vuodelle huikea määrä, meidän poppoosta kolmelle tyypille yhteensä 14 titteliä: C.I.B, FI MVA, LV MVA, LT MVA, EE JMVA, LV JMVA, LT JMVA, BALT JMVA, EEV-15, EEJV-15, LTV-15, LVJV-15, BALTJV-15 HEW-15. Team Exåress keräsi näyttelytitteleitä huikeat 43 kappaletta ja siihen päälle vielä Party-pentueen huikea 100% aktiivisuus luustokuvien ja PRA-geenitestin osalta, ensi vuonna jatketaan samalla prosentilla luonnekuvaukseen kaiffarit!
Arskan vuosi on ollut huikea, siinä on Ruutia - Showman nenästä hännänpäähän! 19 näyttelyä, joista 10 Suomessa ja loput Baltiassa. Yhdestä napsahti joka koiran kiintiö EH ja lopuista on tullut vähintään vara-serti. Titteleitä 19kk ikäiseen koiraan mahtuu jo nyt yhdeksän (!), Suomen sertejä on kertynyt kuusi ja cacibeja yhteensä viisi kahdesta maasta. Kolikon kääntöpuolena terveystarkit eivät tuoneet ihan niin onnellisia uutisia, vaan Arskan etupää lausuttiin kyynäristä 2/1 tuloksella ja silmistä silmäguru Axelsson löysi muutaman ylimääräisen ripsen eli distichiasis. Muuten terveys on priimaa, A-lonkat, epävirallisesti terveeksi kuvatut olkapäät, PRA-geenistä vapaa (++) ja sydämestä ei löytynyt virallisestikaan sivuääniä. Siinä pettymyksen hetkellä velloi ajatus rammasta koirasta, josta ei ole mihinkään ja olisi tehnyt mieli heittää hanskat syvemmälle kuin tiskiin... no tuossa se nyt kuitenkin makaa. Kylki kiinni kyljessä. Ei ole köyhä eikä kipeä. Entistä rakkaampi vaan. Justiinsa passeli tuollaisena kun on.
Veljensä Antti taas. No kokeili muutaman kerran Baltiassa onneaan, eikä tärpännyt. Siis minun kanssa. Sen sijaan Henna & Päivi hommasivat sille maaliskuun reissulta Liettuan tuliaiset odottamaan! Kiitos! Suomessa näyttelyyn uskallettiin vasta syksyllä ja johan napsahti kerralla Suomen ja Liettuan valioksi. Sen enempää ei Antti ole päässyt tälle vuodelle karvojaan näyttämään, niissä on meinaan ollut kasvattamista, eikä sitä helpota yksi pikkuveli... karkea turkki, kuluttavat tekijät...
Terrierit Otso & Morris lopettivat (toistaiseksi) ja aloittivat uransa. Otsosta tuli vuoden aikana kansainvälinen ja Latvian muotovalio, jonka saattelemana se on nyt näyttelylomalla. Morris puolestaan aloitteli näyttelyuransa Messarin pentunäyttelystä ja jatkoa seuraa ensi vuonna.
Walma, kuka muistaa hänet? Ei vaineskaan! Mamma kävi silmäpeilissä ja tervettä oli. Herthalla menee omassa kodissaan hulppeasti ja Lempi-husky sai syksyllä neljä pentua. Ihmekaksosista Demolla polvet lausuttiin terveiksi, mutta valitettavasti todettiin laajuudeltaan lievä kaihi. Isla puolestaan on viettänyt vuoden leppoisaa arkielämää.
Ja kuitenkin kaikesta näyttelyhypetyksestä huolimatta meidän elämä on tänäkin vuonna ollut 365 päivänä oheisen videon kaltaista hassuttelua ja elämästä nauttimista. Rentoa vuoden vaihdetta kaikille! Tässä kohtaa vuoden vaihteeseen on aikaa enää tunti ja 15 minuuttia, joten me lähdetään käymään iltapissillä ennen pahinta pauketta (ei sillä, että täällä ulkona vallitseva sotatila jotain merkitsisi, nukkua röllöttävät tassut kohti taivasta).