Lastentauteja

Viime maanantainen vapaapäivä kului puuhastellessa ensin aamusta mukavia, mutta kun lähdettiin käymään Ainolan futiskentällä Roope alkoi pissimään verta ja loppuen lopuksi ei enää tullut mitään... autolla kun oltiin liikenteessä niin ajettiin samantien lekuriin: annettiin pissanäyte, jossa oli ph korkealla ja aavistuksen kiteitä. Lisäksi lääkäri kokeili vielä eturauhasen, joka oli sekin hieman turvonnut; kuulemma tämän takia pissaa ei kerralla tule paljoa ja aiheuttaa verivirtsaisuutta. Saatiin muutama piikki ja kymmenen päivän antibioottikuuri. Tardak-piikistä johtuen näytelmät ja viralliset kokeet on puoleksi vuodeksi meidän osalta kielletty, lisäksi ko. piikki saattanee vaikuttaa myös siittiöiden laatuun. Kun nyt nämä jonossa olevat naiset panttaisivat vähän aikaa juoksujaan niin päästään kontrollikäynnille ja tarkistamaan siittiöiden laatu. Alku kauhistukset, ajatukset kastraatiosta jne, ovat jo laantuneet ja muutenkin Roope on ihan reipas normaali itsensä... ja pissa kulkee niin kuin sen kuuluukin. Saatiinpahan lisäaikaa treenailla BH:ta ja alokasluokkaa varten.. ;)

Walma voi hyvin reippaasti, parina päivänä vähän köhässyt, mutta ei sen vakavampaa... josko tämän jälkeen olisi taudit sairastettu vähäksi aikaa ja päästäisiin kiinni normaaliin elämään. Ymmärrettävistä syistä ei olla treenailtu mitään viikon aikana, ainoastaan Walman iltaisten leikkien suhteen ollaan opeteltu rauhoittumaan ja palloleikkien yhteydessä ollaan harjoiteltu luopumista+paikallaan istumista, 10 sekunnin tavoitteella, jossa ollaan peräti onnistuttukin. Samaten ruokakupin kanssa paikallaan istuminen onnistuu sen 10sek.

Torstaina vietettiin Roopen 6v. synttäreitä ja käytiin ajelemassa eri eläintarvikeliikkeissä tekemässä hintavertailua barf-ruokien välillä... lähinnä broiskun siivet olivat aika tyyriitä joissain liikkeissä, muuten aika samoissa hinnoissa oltiin. Tuusulasta käytiin ostamassa kumpaisellekin ale-kupongilla uudet hienot Hurtan puolikurrarit pehmusteilla. Ja siitä ajettiin varuskunnan metsään ihailemaan hienoja maisemia, melkein kun postikorttimaisemassa olisi lenkkeillyt. Harmi ettei kamera ollut mukana, täytyy toivoa, että joku kaunis aurinkoinen päivä sattuu olemaan vapaata jotta pääsee kuvaamaan talvimaisemia.

Tänään hurtat pääsi hiekkamontulle Veetin, Benten ja Bonon kanssa. Walma ja Bono löysivät samantien toisistaan paini- ja juoksukaverin. Tunnin verran käveltiin montulla ja kyllä oli hiljasta porukkaa kun kotiin päästiin. Ja hetki sitten tultiin toiselta tunnin lenkiltä, tällä kertaa hihnassa suoritettuna. Huomenna hilpasen töiden jälkeen kauppaan ostamaan kävelysauvat, viikonloppuna jo hommasin valjaat sekä vetohihnan ja -vyön itselleni. Jos helmikuun runsaina vapaapäivinä ottaisi urheilutavoitteen... (kuinka kauan tämä innostus sitten kestääkään)