torstai 13. syyskuuta 2007

Kakkosen koira

Tanskan matka on nyt takana päin. Ei ehkä ihan sellaisena kuin odotin, mutta minkäs sille voi. Bussissa istuminen oli rankkaa ja vielä rankempaa oli kuunnella kun oma koira piippaa koko ajan. Roopen ensimmäinen naisystävä Seita oli mukana juoksuisine peppuineen... tokihan Roopen piti piipata sitten sen perään oikein urakalla. Taisivat välillä käydä Seidan kanssa vuoropuheluakin, Seita haukkuu komentoja omasta häkistään ja Roope piippaa surkeana omassa häkissään, ettei pääse tulemaan. Mennessä Roppana oli suhteellisen rauhallinen, mutta paluumatkalla ensimmäiset kolme tuntia se piippasi ja haukkui taukoamatta... se oli mulle ihan liikaa. Itkua sai pidellä kun kuunteli toisen surkeaa vinkumista. Onneksi oltiin vanhalla bussilla liikenteessä niin sain ottaa Roopen loppumatkaksi viereeni. Siihen se sitten onneksi rauhottui nukkumaan.

Mutta palataan pikkasen taaksepäin... :)
Torstaina puolen yön aikaan oltiin perillä Aabenraassa, leirintäalueella jossa majoittuisimme Tanskan maalla oltaessa. Mökit olivat uusia puulattiaisia, ei siis mitään koiraihmisen unelmia sinänsä. Kyllä sinne muutamat kynnen jäljet lattiaan meidän jäljiltä jäi. Meidän kanssa samassa mökissä asustivat Anja ja Laku (Lumikuono Viva Balumba), Mirja ja Retu (Nalle-Haukun Swing Honey) sekä Paula joka yöpyi pe-su Seidan kasvattajien vuokraamassa mökissä, jotta mieskoirilla olisi hieman helpompi elämä.


Perjantai aamusta lähdettiin Roopen kanssa kävelemään Aabenraan kylään ja löydettiinkin ihan mukava rannan pätkä missä pystyi pitämään Roopea vapaana ja itse keräilemään pieniä valkoisia simpukan kuoria joita oli joka paikassa.
Hieman yhden jälkeen lähdettiin katsomaan schappareiden toko-kilpailuja. Paljoa ei jäänyt tuloksista käteen, kun piti juosta kuvaamassa kahdella eri kehällä ja vielä kahdella eri kameralla. Sen verran kyllä huomioin, että olisi Roopenkin perjaatteessa voinut alokasluokkaan ilmoittaa, liikkeet oli "helppoja" ja tuomari jopa kysyi pitääkö koiraa pitää kiinni luoksetulossa.


Lauantaina oli sitten se matkan päätarkoitus ja aamusta aikasin herättiin keräämään viimeisiä näyttelyyn tarvittavia tavaroita. Näyttelypäivä aukeni melko tuulisena ja sellaisena se pysyi melkein koko päivän. Välillä ripotti vettäkin ihan kiitettävästi. Onneksi oli sateenvarjo ja häkinpäälinen piti vettä.
Roope esiintyi ensin urosparaatissa, jossa kierrettiin vain kerran juosten kehä ympäri ja kuuluttaja kuulutti luottelonumeron.
Sitten pitikin odottaa pitkälle iltapäivää, että päästiin seuraavan kerran kehään. Ennen sitä kerettiin kiertämään pieni lenkki ja kuvaamassa hienoa merimaisemaa joka aukeni pienen kävelymatkan päästä näyttelypaikalta. Kehään päästyä Roope oli jo pikkaisen piristynyt aamusta ja liikkui omasta mielestäni hyvin, ja taisi se Tapanisen Markkukin kehua Roopen liikkeitä. Urokset tuomaroi hollantilainen kasvattajatuomari Godelieve de Wit-Bazelmans (kennel Korte Toren).
Ensin Roope koplattiin pöydällä ja sitten juostiin muutamaan kertaan kehä ympäri. Tuomarimme oli jo kirjoittamassa arvostelua, kun harjoitusarvostelija vielä koplaili Roopea. Vähän aikaa koplattuaan hän meni tuomarin luo ja totesi ettei Roopella ole rintakehää ollenkaan ja siihen tuomari totesi, että "kyllä sillä äsken oli kun se pöydällä seisoi, nyt se seisoo etujalat etunojassa". Sitten tuli tuomari kokeilemaan ja totesi vain että "no eipä sillä olekkaan rintakehää"... sitten juostiin vielä muutamaan kertaan kehä ympäri ja vikoja löytyi vielä lisää. Nyt oli heikot välijalat. Ja sitten vielä liikaa turkkia joka on aivan pumpulia ja liian laskeva selkälinja... näin siis tulokseksi Tanskan säännöillä kakkonen, Suomen säännöille käännettynä siis laatuarvosana hyvä. Kummasti se Roope on rupsahtanut kun viimeksi kaksi vuotta sitten oli kyseisellä tuomarilla rotunsa paras, ja tämä ROP-voitto tuli vielä Suomessa erikoisnäyttelyssä. Sen myönnän, että pehmonen sen turkki olikin, kun pohjavillaa ei oltu kammattu kunnolla pois, mutta mutta... muuta en ihan allekirjoita. Arvostelua en ole itse edes lukenut vaan annoin sen Paula-kasvattajalle luettevaksi ja hänelle se sitten jäikin kun minä uhkasin repiä koko lapun. Hieman kallis kakkonen, matkan kokonaissummaksi tulee yli 600 euroa, kun laskee kaikki syömiset sun muut.

Meidän mökkiporukan paras tulos oli Retulla, joka sijoittui toiseksi urosten nuorten luokassa. Kyseisen luokan voitti tuomarin oma kasvatti!!
Seita sijoittui avoimissa nartuissa kolmanneksi ja suomalainen Ada-schape (Lumikuono Naranjada Amada) oli loppuen lopuksi päivän kaunein narttu ja VSP. Adasta tuli myös Tanskan muotovalio! Onnittelut Adalle ja Marikalle vielä kerran!!
Muutkin suomalaiset menestyivät hyvin, mm. avoimissa nartuissa kolme neljän parhaan joukkoon sijoitettua oli suomalaisia, Seita siis yski niistä, Ada yksi ja Liina oli neljäs. Toinen avoimissa nartuissa oli ruotsalainen Tuva, jonka olemme tavanneet Ruotsissa viime vuonna muutamaankin kertaan. Tuva oli loppuen lopuksi myös kolmanneksi paras narttu! Grattis tuva och Johonna!
Euro Schapendoes Show 2007 ROP oli hollantilaissyntyinen Tanskassa asuva Willem Bowie v.h. Fijne Oord.

Sunnuntaina sitten olisi ollut agilityä, mutta me jäätiin Roopen kanssa nukkumaan ja iltapäivästä käytiin perhe Tapanisen kanssa kävelemässä Aabenraan vanhassa kaupungissa. Reippailtiin sellainen kolme tuntia ja käytiin kaupassa ostamassa vähän evästä seuraavan päivän matkaa varten.

Maanantaina herättiin puoli neljä aamulla ja pakattiin äkkiä viimeiset kamat kasaan ja siivottiin mökki. Viideltä startattiin kohti Tukholmaa. Koko matkan ajan satoi ja pysähdyksiä ei tarvinnut tehdä niin tiheään, kun ei koirat kauheasti välittäneet mennä vesisateeseen. Tukholmassa oltiin ennen seitsemää ja laivaan päästiin kahdeksan aikaan. Meidät oli laitettu Paulan ja Seidan kanssa samaan hyttiin kuten tullessakin, mutta Paula otti oman hytin ettei tarvitse koko ajan kuunnella Roopen piippausta.
Turun satamassa oltiin sitten aamulla kahdeksan aikaan ja kotiin päästiin yhden jälkeen. Ai että oli ihana päästä omaan sänkyyn nukkumaan. Kyllä matkustamisessa parasta on aina kotiin paluu ja elämän normalisoituminen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti