Virallisesti veteraani.
Pentupäivitys.
Ei, älkää edes kuvitelko... Walman takapuoli on ja pysyy näköjään pysyvästi tuossa tilassa, vaikka taas hetken näytti käytöksen perusteella, että kohta alkaa. Jos jotain positiivista, niin kai tässä oppii väkisin vähän odottamisen-taitoa, ei kuulu vakiovarusteluuni. Jos se aikataulu pitäisi paikkansa, juoksun pitäisi alkaa just nyt.............
Roopen morsian Luna, BALTJV-09 Swifty's Bofoori, sen sijaan aloitti kyllä juoksunsa ja kyläili ahkeraan viikonloppuna meilläpäin. Maanantaina eivät eteistä pidemmälle päässeet kun hommat oli jo hoidettu. Meinasi ottaa vähän pappakoiran kunnon päälle moiset kosioleikit ja liehittely, mutta homma tuli hoidettua joka tapauksessa Roopemaisesta herrasmies-tyylistä tinkimättä. Lunakin antoi hienosti kokeneen miehen hoitaa homman, vähän vaan itketti lopussa, mutta hienosti se ensimmäinen kerta meni. :) Näitä lemmenlapsia odotetaan sitten syntyväksi maalis-huhtikuun vaihteelle, lisää pentueesta Swifty's kennelin kotisivuilla www.kennelswiftys.com.
Pappakoira.
Näin alkuvuodesta vietetään koirasuvussa kauhiasti syntymäpäiviä, tänään mm. Roopen ja Boogien lapsukaiset Tarmo, Sälli, Dana ja Säde täyttävät kokonaista yksi vuotta! Hurrrrjan paljon synttärionnea kaikille tahoilleen! Edellä mainitut ovat Roopen viimeisimpiä siis vuoden takaa, mutta esikoismuksut (ne Hollannissa tehdyt..) täyttivätkin jo 20. tammikuuta kuusi vuotta, onnea siis Riitu veljineen, Veeti, Kaapo, Jesse, Onni & Torsti!
Lauantaina meidän oma juhlakalumme täytti sen maagisen veteraaniluokan rajapyykin 8v. Joten näytelmät varokaahan, täältä me taas tulemme, entistä ehommalla turkilla... ja hieman vajaalla purukalustolla... (kuka noita ny enää laskee..?). Parempaa lahjaa ei varmasti poikakoira voi toivoa synttärijuhliinsa, kun Luna saapui herkkupeppuineen ensimmäiselle yritykselle. Siis jos ei sitä lasketa mukaan, että äippä vei yöllä pissalle Espoon Westendiin saakka! ;)
Ikäisekseen Roope on virkeässä ja viriilissä kunnossa. Äidin ahne luonne on syttynyt hieman hitaasti ja tästä johtuen, meillä ei tätä nykyä koirapoika syö enää muita kuin nahkaluita. Jokaikinen kerta kun erehtyy viemään aitoja (tuoreita tai paistettuja) luita löytyy suusta uusi hammaskato tai vähintään heiluva hammas. Tähän mennessä on katkennut molemmat ylä kulmahampaat, edessä alhaalla ei ole kuin kokonaista kaksi kokonaista hammasta, lopuissa vain jämät jäljellä ja taisi sieltä poskihampaistakin paloja puuttua... Kop, kop, onneksi vielä ei mikään hampaista vaivaa eikä olla tarvittu tämän ongelman takia eläinlääkärin hoitoa. Virtsakiteet ne ovat mitkä tuppaavat haittaamaan jonkun verran, marsujen c-vitamiinia kun muistaa antaa aamuin illoin teelusikallisen, niin ollaan selvitty ilman liuotusruokia. Tämän vaivan puolesta toivoisin kuivan ja lämpimän kevään/kesän koittavan nopeasti, sillä kostea ja kylmä ovat ongelman ydin. Mutta muuten patu on hienossa kunnossa, että varokaahan nuoremmat! ;)
Tähän loppuun (ennen kuin pakkaan kamat kotia lähtöä varten) Roope ja Walma haluavat muistaa, että huomenna heidän maaaaailman hienoin, lempein, kaunein ja ihanin iskäpoikansa Nero olisi viettänyt 13v syntymäpäiväänsä, jos ei peräsuolityrä olisi tehnyt oloa hankalaksi liian aikaisin. Huomenna huiskutetaan Nerolle ja Siirille taivaalle, jossa ne syövät onnellisena nakkeja puusta. Nero oli ihan kuin oma koira, jota on suuri ikävä, toista samanlaista ei maaillmasta löydy!
Ei, älkää edes kuvitelko... Walman takapuoli on ja pysyy näköjään pysyvästi tuossa tilassa, vaikka taas hetken näytti käytöksen perusteella, että kohta alkaa. Jos jotain positiivista, niin kai tässä oppii väkisin vähän odottamisen-taitoa, ei kuulu vakiovarusteluuni. Jos se aikataulu pitäisi paikkansa, juoksun pitäisi alkaa just nyt.............
Roopen morsian Luna, BALTJV-09 Swifty's Bofoori, sen sijaan aloitti kyllä juoksunsa ja kyläili ahkeraan viikonloppuna meilläpäin. Maanantaina eivät eteistä pidemmälle päässeet kun hommat oli jo hoidettu. Meinasi ottaa vähän pappakoiran kunnon päälle moiset kosioleikit ja liehittely, mutta homma tuli hoidettua joka tapauksessa Roopemaisesta herrasmies-tyylistä tinkimättä. Lunakin antoi hienosti kokeneen miehen hoitaa homman, vähän vaan itketti lopussa, mutta hienosti se ensimmäinen kerta meni. :) Näitä lemmenlapsia odotetaan sitten syntyväksi maalis-huhtikuun vaihteelle, lisää pentueesta Swifty's kennelin kotisivuilla www.kennelswiftys.com.
Pappakoira.
Näin alkuvuodesta vietetään koirasuvussa kauhiasti syntymäpäiviä, tänään mm. Roopen ja Boogien lapsukaiset Tarmo, Sälli, Dana ja Säde täyttävät kokonaista yksi vuotta! Hurrrrjan paljon synttärionnea kaikille tahoilleen! Edellä mainitut ovat Roopen viimeisimpiä siis vuoden takaa, mutta esikoismuksut (ne Hollannissa tehdyt..) täyttivätkin jo 20. tammikuuta kuusi vuotta, onnea siis Riitu veljineen, Veeti, Kaapo, Jesse, Onni & Torsti!
Lauantaina meidän oma juhlakalumme täytti sen maagisen veteraaniluokan rajapyykin 8v. Joten näytelmät varokaahan, täältä me taas tulemme, entistä ehommalla turkilla... ja hieman vajaalla purukalustolla... (kuka noita ny enää laskee..?). Parempaa lahjaa ei varmasti poikakoira voi toivoa synttärijuhliinsa, kun Luna saapui herkkupeppuineen ensimmäiselle yritykselle. Siis jos ei sitä lasketa mukaan, että äippä vei yöllä pissalle Espoon Westendiin saakka! ;)
Ikäisekseen Roope on virkeässä ja viriilissä kunnossa. Äidin ahne luonne on syttynyt hieman hitaasti ja tästä johtuen, meillä ei tätä nykyä koirapoika syö enää muita kuin nahkaluita. Jokaikinen kerta kun erehtyy viemään aitoja (tuoreita tai paistettuja) luita löytyy suusta uusi hammaskato tai vähintään heiluva hammas. Tähän mennessä on katkennut molemmat ylä kulmahampaat, edessä alhaalla ei ole kuin kokonaista kaksi kokonaista hammasta, lopuissa vain jämät jäljellä ja taisi sieltä poskihampaistakin paloja puuttua... Kop, kop, onneksi vielä ei mikään hampaista vaivaa eikä olla tarvittu tämän ongelman takia eläinlääkärin hoitoa. Virtsakiteet ne ovat mitkä tuppaavat haittaamaan jonkun verran, marsujen c-vitamiinia kun muistaa antaa aamuin illoin teelusikallisen, niin ollaan selvitty ilman liuotusruokia. Tämän vaivan puolesta toivoisin kuivan ja lämpimän kevään/kesän koittavan nopeasti, sillä kostea ja kylmä ovat ongelman ydin. Mutta muuten patu on hienossa kunnossa, että varokaahan nuoremmat! ;)
Tähän loppuun (ennen kuin pakkaan kamat kotia lähtöä varten) Roope ja Walma haluavat muistaa, että huomenna heidän maaaaailman hienoin, lempein, kaunein ja ihanin iskäpoikansa Nero olisi viettänyt 13v syntymäpäiväänsä, jos ei peräsuolityrä olisi tehnyt oloa hankalaksi liian aikaisin. Huomenna huiskutetaan Nerolle ja Siirille taivaalle, jossa ne syövät onnellisena nakkeja puusta. Nero oli ihan kuin oma koira, jota on suuri ikävä, toista samanlaista ei maaillmasta löydy!