No vihdoin!

Vauvakuumetta

Kyllä sen nyt uskaltaa ääneen sanoa: Walma on aloittanut juoksunsa!! Jippii!!

Viime perjantaina huomasin ensimmäisen kerran turvotusta neidon takapuolessa ja viikonlopun olen pähkäillyt uskoako asiaa todeksi vai ei? Pakko se on jo uskoa, ja onhan tämä täysin oikea aikakin. Neiti on niin ylpeä toosastaan, Herthasta oikein näkee, kuinka sitä ällöttää moiset seksileikit.. korvat luimussa se hyppää ahdistelijaansa karkuun sohvalle tai pappakoiran viereen. Roope taas on oma herrasmies itsensä, se vaivihkaa nuuhkaisee, jos Walma pysähtyy viereen seisomaan tai nukkuu (sohvatyynyjen seassa..). Pappakoira on kyllä oiva mittari oikeille päiville, se ei hötkyile yhtään aikaisemmin.

Walmalle tyypillisesti kaikki ei mene ihan niin kuin kirjoissa.. Prinsessan parhaat päivät ovat meinaan juuri samaan aikaan, kun Väinön pitäisi lähteä sukuloimaan ja hiihtolomaa viettämään Tahkolle. Niin tyypillistä Walmaa! No kokeillaan sunnuntaina ensimmäisen kerran ja jos ei natsaa niin Väinö-poika tulee sitten lomailemaan Tahkon sijaan meille. Portti makkarin oveen ja korvatulpat yöksi, pitäisikö sitä itsekin ottaa lomaa tuolle aikaa... voi olla, että yöunet häiriintyy lemmenserenaadeista. Mutta mitä sitä ei tekisi tämän niin odotetun tapahtuman eteen? Eiköhän selitykseksi riitä yksinkertaisesti se, että on koiraihminen, eikö se kerro jo kaiken oleellisen? ;)


Urheiluhullut

Aina aika ajoin iskee tällainen liikuntahimotus. Viime viikkoina ollaan ahkeroitu ulkoilun saralla oikein kunnolla, pisimmillään aamulenkki on ollut 13 kilometriä ja lyhyimmilläänkin 5km. Aikaa menee 45 minuutista reiluun pariin tuntiin lenkkeillessä. Nautiskellaan koirien kanssa pitkistä aamuista, lenkkeineen, ruuan laittoineen ja siivoillessa, joskus jopa ehtii leffan katsomaan ennen töihin lähtöä. Illasta taas ei paljoa ehdikään kun pienen pissalenkin kiertää ja se on siinä, sitten taas nukkumaan, että jaksaa seuraavana päivänä. Valokuvaus on jäänyt harmittavan vähälle, viime viikolla olisin mennyt pellolle kuvaamaan ihanassa auringonpaisteessa, mutta arvatkaa vaan paistoiko se aurinko enää kun pellolle pääsin... no ei tietenkään! Kovasti himottaisi ostaa kameraan lisäosia, etenkin tuon rikkinäisen objektiivin tilalle pitäisi saada samanmoinen uusi ennen pentujen syntymää niin saisi laadukkaampia sisäkuvia pupseista. :)

Semmoisia meille, ensi viikolla sitten toivottavasti astutuspäivitystä. :)