maanantai 11. marraskuuta 2013

Jalostusneuvottelut

Omasta mielenkiinnosta ja käynnissä olevan schapendoesien jalostuksen tavoiteohjelman päivityksen takia osallistuin Hyvinkäällä kennelliiton järjestämään jalostusneuvojien neuvottelupäivään lauantaina. Aiheina oli lähinnä tulevat terveysasiat, kuten jalostustarkastuslomakkeet, syringomyelia- ja sydäntutkimukset sekä DNA-testit.

PE-rinnöllisten VI-kojen ja SA-irauksien vastustamisohjelma

Tässä on alkanut mietityttämään ihmisten rehellisyys meidänkin pienessä rodussa (itseä ja muita kohtaan) ja ajatusta pentujen rekisteröinnin rajoittamisesta PEVISAn avulla on herättänyt keskustelua (sekä kannatusta). Meillä toimii kyllä vallan hyvin vapaaehtoisuuskin ja jalostuskoiria tutkitaan monipuolisesti ilman pakkoa, MUTTA sitten nämä tapaukset joissa koira on viety esimerkiksi lonkka- ja kyynärkuviin, joista ainoastaan lonkkakuvat on toimitettu kennelliittoon virallisesti lausuttavaksi... jokainen voi sitten itse miettiä mikä se syy on ollut jättää kyynärkuvat toimittamatta, sillä kennelliiton yleisesti kaikkia koskeva jalostusstrategia estää lonkka-, kyynärnivel, polvilumpioluksaatio- sekä spondyloosilausunnon huonoimman tuloksen jalostuskäytön - tällaisen koiran jälkeläiset rekisteröidään ainoastaan EJ (ei jalostukseen) -rekisteriin.

Tämä on nyt se syy miksi itse toivoisin rodulle PEVISA -ohjelmaa silmien, lonkkien ja kyynärien osalta. Ensimmäinen tuloksella terve ja lonkat sekä kyynärät ilman rajoituksia, sitten jokaisen kasvattajan olisi rehellisesti ja julkisesti tehtävä jalostuspäätöksensä terveiden ja sairaiden koirien osalta - ainakin näillä osa-alueilla. Luonne onkin sitten hankalampi asia rajoittaa, mutta ehkä siihenkin voi olla tulevaisuudessa työkalu kennelliiton tarjoamasta jalostustarkastuksen luonneosiosta.

Jokainen voi käydä itse tutustumassa tarkemmin kennelliiton jalostusstrategiaan tästä.

Jalostustarkastukseen oma luonneosionsa?

Meillä on ollut vuosia hyvä tilanne rodun ulkomuodollisen jalostustarkastuksen osalta, melkein vuosittain on erikoisnäyttelyn yhteydessä tarkastettu keskimäärin kymmenisen koiraa per kerta. Alkuperäinen Hollannin lomake sisältää kyllä kohdan luonteen arvioimiseksi, mutta riittääkö luonteen arvioimiseksi se miten koira on kehässä? Toki siinä nähdään miten koira antaa käsitellä itseään ja miten se "kantaa" itsensä = itsevarmasti vai muuten.

Kennelliitto tarjoaa ensi vuoden aikana omat lomakepohjansa ja järjestämisohjeensa sekä ulkomuodon, että luonteen jalostuskelpoisuuden tarkastelulle. Ulkomuodon osalta lauantaina asia käytiin pintapuolisesti läpi ja mieleeni jäi kuva, että ehkä me emme tarvitse tässä apua kennelliiton puolesta ja vaikutti myös jossain määrin työläältä jos tulisi järjestää samaan aikaan jalostustarkastus ulkomuodon ja luonteen osalta, joissa molemmat osiot vievät noin vartin koiraa kohden. Sen lisäksi luonneosio tulisi järjestää häiriöttömässä tilassa, eli ei mitään mahdollisuutta hoitaa tällaista esimerkiksi erikoisnäyttelyn kylkiäisinä.

Luonteen osalta jalostustarkastuksessa koira kohtaa kuristamattomassa pannassa kahden metrin liinassa passiivisen ihmisen, tervehtivän ihmisen, vastaan kävelevän ihmisen, vieraan ihmisen kosketuksen nenästä hännän päähän, kokeillaan lähteekö koira vieraan ihmisen matkaan, koira kiertää saman kierroksen omistajansa kanssa kuin vieraan kanssa hetki aikaisemmin, koira kohtaa ihmisjoukon (kuten esimerkiksi liikennevaloissa tietä ylitettäessä) kävellen, juosten ja käsiä taputtaen, koira on ohjaajan kanssa passiivisen ja liikkuvan ihmisympyrän sisällä, aktiivisuus/passiivisuus (kuten MH), epätavalliset alustat, kuten ritilä ja liukas muovi, jahtaaminen, vieraskoira, äänet (vappupilli, kattilan kansi sormella sekä vasaralla naputtaen, akkuporakone). Testin aikana kaksi henkilöä, joista toinen vähintään kennelliiton kouluttama arvioivat koiran yleiskuvaa ja siinä tapahtuvia muutoksia - rauhallinen/levoton/pelokas/epävarma... miten koiran käytös muuttuu tarkastuksen edetessä?

Tällainen tarkastus kuulosti ja näytti juuri passelilta meidän rodullemme, luonnetestiin ja luonnekuvaukseen on monilla korkea kynnys mennä, vaikka niissäkään ei koiran mitään tarvitse osata ja omistajakin seuraa ainoastaan annettuja ohjeita eli on lähinnä tekemättä mitään. Jalostustarkastus luonteen osalta on pehmeämpi kuin kumpikaan edellä mainituista testeistä, se käsittelee lähinnä jokapäiväiseen elämään kuuluvia kohtia joista jokaisen kunnon koirakansalaisen tulisi selviytyä. Se ei myöskään pisteytä tuloksia vaan kuvailee koiran käytöstä, eikä mitään kohtaa ole pakko suorittaa, ohitetuista kohdista tulee merkintä tarkastuslomakkeeseen. Kerran hylätyn tarkastuksen voi suorittaa uudestaan aikaisintaan vuoden kuluttua ja tämä on nyt se kohta jota mietin, että jos koira on kaksi kertaa hylätty luonteen vuoksi jalostustarkastuksessa ei sitä tulisi jalostukseen käyttää. Tarkastus on kuitenkin sen verran pehmeä, että koiran luonteen tulee olla jo todella epävarma etteikö se siitä kykenisi selviämään, tällainen koira ei missään nimessä olisi minulle jalostuskoira.

Kennelliitto kouluttaa ensi kevään aikana ensimmäisiä eriä jalostustarkastustusten luonneosiota arvostelemaan, joten syksyllä voisi olla mahdollisuus järjestää jo ensimmäinen meidänkin rodulle jos saadaan muutama henkilö käymään kurssi ja saamme järjestävän porukan kasaan. Kahden tarkastuksen suorittavan lisäksi tarvitaan vähintään kuusi avustajaa, jotka kennelliiton kouluttamat tarkastajat ohjeistavat tehtäväänsä. Paikkana voisi toimia esimerkiksi kennelliiton koulutustilat Klaukkalassa tai Lahdessa Renkomäen halli.

Geenitutkimusten tulokset jalostustietojärjestelmään

Tieto geenitutkimuksista tuli kreivin aikaan, sillä olin jo alkanut kallistumaan MyDogDNA passin erinomaisuuteen... kunnes kautta rantain luennolla saimme ymmärtää, ettei Genoscoperin muut, kuin DNA-tunnisteet ja polveutumismääritykset, tutkimukset "nauti kennelliiton luottamusta". Esimerkiksi heidän tarjoamansa PRA-geenitesti ei ole yhtä luotettava kuin alkuperäisen saksalaisen yliopiston, joka on tehnyt työn löytääkseen rotumme PRA:a aiheuttavan mutaation. Luennolla puhuneiden ja muidenkin paikalla olleiden asiantuntijoiden mittari luotettavalle geenitestille on, että siitä pitää olla julkaistua tietoa, kuten artikkeli tai muu kirjoitettu ja julkaistu tutkimusmateriaali. Nyt kun se on ääneen sanottu, niin tuonhan pitäisi olla ihan itsestäänselvyys...

Edellä mainitulla kriteerillä kennelliitto alkaa myös tallentamaan geenitestituloksia KoiraNet -jalostustietokantaan ensi vuoden aikana. Kirsi Sainion esittelemästä Pohjoismaiden Kennelunionin listauksesta kävi jo ilmi, että Tanskan sekä Norjan kennelliitot tallentavat rotumme osalta PRA-geenitestin tuloksia tietokantoihinsa, joten meilläkin asia on vain anomisen päässä tapahtuakseen. Sitä millä tavalla Tanska ja Norja saavat tietonsa ja ne tallentavat ei Sainio osannut kertoa, Suomen kennelliiton tämän hetkinen ajatus on, että tutkiva laboratoria tekisi tallennukset suoraan tai jos tulokset lähetetään kennelliiton kirjattavaksi niistä otettaisiin jonkinlainen maksu, jonka suuruudestakaan Sainio ei vielä osannut kertoa. Tämä asia selvinnee odottelemalla niin kuin moni muukin.

Mitä monimuotoisuustutkimukseen tulee kennelliiton JTT on luvannut selvittää uutta mahdollisuutta aloittaa DLA-tutkimukset, jotta rotuyhdistysten tähän uhraamat isot rahat eivät menisi hukkaan. Tällä hetkellä yksikään laboratorio ei tarjoa DLA-tutkimuksia, eikä Genoscoperin MyDogDNA passiin kuuluva monimuotoisuuskartoitus korreloi vanhan testin kanssa. Genoscoper on saamassa ensi vuonna kilpailijan Movet nimisestä labrasta ja Sainio varovaisesti sanoi, että DNA-tunnisteiden ja polveutumismääritysten lisäksi on neuvoteltu monimuotoisuustutkimuksesta. Tätäkin jäämme siis odottamaan mielenkiinnolla.


Tässä Antin näkemys siitä miten vessassa odotetaan kuivamassa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti