Kaksoset
Tuskien viikko
Ei ole odotus tuntunut näin tuskaiselta varmasti koskaan aikaisemmin elämässäni. Viikko sitten torstaina alettiin odottelemaan mahdollisia merkkejä synnytyksen lähestymisestä ja olihan niitä.. ruokahaluttomuus, suoliston tyhjennys, petailu, lämmön heittely, läähättely... vaan ei kuulu eikä näy pennun pentua viikonloppuna eikä vielä alkuviikostakaan. Vaikka toki koko ajan tiedostin, että astutuspäiviä oli kaksi, mitään hätää ei siis missään nimessä ollut, kunhan olen vain hyvin kärsimätön luonne. ;)
Walma otti ihanan lungisti koko odotusajan, jos ei harjoituspolttojen aiheuttamaa läähättelyä oteta huomioon. Se niin nautti masun esittelystä ja viimeisellä odotusviikolla aamurutiineihin kuuluikin pitkien lenkkien sijaan sängyssä köllöttelyä ja masun ihmettelyä.
Walman mustiaiset
Vihdoin alkoi oikeasti tapahtumaan keskiviikkona, kun lämpö laski alle 37 asteen ja siellä se sitten pysyikin aina torstai-iltapäivään ja illalla vähän kahdeksan jälkeen syntyi musta urospentu, jolla on valkoiset merkit. Syntymäajastaan juontuu jätkän virallinen nimi, Walman After Eight, uuden omistajansa mukaan kutsumanimeltään Demo. Demo painoi syntyessään komeat 340 grammaa.
Heti vartin perään syntyi kirjava tyttö, joka valitettavasti ei ollut elinkelpoinen ja aivan kesken kehityksen kroppansa ympäri kiertyneen istukkansa kanssa. Se pääsi heti parempaan paikkaan, eikä joutunut kärsimään yhtään.
Seuraavaa ja lopulta viimeistä saatiin odotella tunnin verran ennen, kuin musta valkoisin ja tan-merkein varustettu tyttö antoi kuulua itsestään ja koska kaikki pitää kokea, niin tämä päätti tulla takajalat edellä ja jäädä vielä jumiin. Walma alkoi olla aika puhki jo tässä vaiheessa ja Marian sai tehdä työn irrottaessa varovasti neidon pulasta. Tai mikä neito se painaa enemmän kuin veljensä, 352 grammaa elopainoa syntyessään. Tämän sijoitustytön viralliseksi nimeksi on jo aikaa sitten päätetty Walman Actually I'm The One, jota tullaan kutsumaan nimellä Isla.
Odottelimme vielä, josko pentuja olisi tullut lisää, mutta Walma rauhoittui silmin nähden rentoutuneena hoitamaan pentujaan, joten kiitimme avustajia Maria & Ilkkaa ja torkuttiin aamuun. Koska olin odottanut hieman isompaa katrasta käytiin aamulla vielä päivystävällä eläinlääkärillä tutkituttamassa josko sieltä jemmasta joku vielä löytyisi, mutta ei löytynyt ja hyvä niin, tietää että synnytys meni loppuun asti hienosti ja onnistuneesti vaikka sieltä useemmalla tyylillä tultiinkin. Kaikki syntyivät hienosti pusseissaan ja istukat olivat loppuun asti kiinni. Walma hoiti osansa hienosti ja nauttii suunnattomasti uudesta roolistaan äitinä.
Koska pentuja tuli odotettua vähemmän ja ostajia olisi ollut yhtä pentua kohden noin neljä kappaletta, päätös oli vaikea. Tai uroksen kohdalla se oli vaikea, koska itsestäänselvyys oli, että narttu jää sijoitukseen. Kanadaan oli pojan tarkoitus lähteä, mutta nyt tässä tapauksessa kun näitä on vain kaksi ja ne ovat ne rakkaimmat ensimmäiset kasvattini, haluan ehdottomasti pitää ne lähelläni, jotta voin olla osa niiden elämää ja seurata niiden kehitystä läheltä. En yhtään epäile ettenkö olisi kuullut pennusta Kanadaan muutettuaan, mutta olen varma, että tällä miehellä on jotain annettavaa Suomen schapendoeskannalle vielä tulevaisuudessa, kuten siskollaankin.
Nyt meillä nautiskellaan pennuista ja pakkaillaan viimeisiä muuttolaatikoita. Ensi viikon torstaina muutamme Järvenpäähän ja siitä se velallisen elämä sitten alkaa.. no pääasia, että koirat saavat sen pihansa ja nämä pennut saavat kyllä semmoisen spesiaalikohtelun omine huoneineen ja takapihoineen, semmoiset kasvattajan kullanmurut ne on! Loppuun muutamia kuvia...
Uros Walman After Eight "Demo" (Helsinki)
Narttu Walman Actually I'm The One "Isla" (Espoo)
Walma ja lapset
Islalla on hyvät ruokailu otteet
Ei ole odotus tuntunut näin tuskaiselta varmasti koskaan aikaisemmin elämässäni. Viikko sitten torstaina alettiin odottelemaan mahdollisia merkkejä synnytyksen lähestymisestä ja olihan niitä.. ruokahaluttomuus, suoliston tyhjennys, petailu, lämmön heittely, läähättely... vaan ei kuulu eikä näy pennun pentua viikonloppuna eikä vielä alkuviikostakaan. Vaikka toki koko ajan tiedostin, että astutuspäiviä oli kaksi, mitään hätää ei siis missään nimessä ollut, kunhan olen vain hyvin kärsimätön luonne. ;)
Walma otti ihanan lungisti koko odotusajan, jos ei harjoituspolttojen aiheuttamaa läähättelyä oteta huomioon. Se niin nautti masun esittelystä ja viimeisellä odotusviikolla aamurutiineihin kuuluikin pitkien lenkkien sijaan sängyssä köllöttelyä ja masun ihmettelyä.
Walman mustiaiset
Vihdoin alkoi oikeasti tapahtumaan keskiviikkona, kun lämpö laski alle 37 asteen ja siellä se sitten pysyikin aina torstai-iltapäivään ja illalla vähän kahdeksan jälkeen syntyi musta urospentu, jolla on valkoiset merkit. Syntymäajastaan juontuu jätkän virallinen nimi, Walman After Eight, uuden omistajansa mukaan kutsumanimeltään Demo. Demo painoi syntyessään komeat 340 grammaa.
Heti vartin perään syntyi kirjava tyttö, joka valitettavasti ei ollut elinkelpoinen ja aivan kesken kehityksen kroppansa ympäri kiertyneen istukkansa kanssa. Se pääsi heti parempaan paikkaan, eikä joutunut kärsimään yhtään.
Seuraavaa ja lopulta viimeistä saatiin odotella tunnin verran ennen, kuin musta valkoisin ja tan-merkein varustettu tyttö antoi kuulua itsestään ja koska kaikki pitää kokea, niin tämä päätti tulla takajalat edellä ja jäädä vielä jumiin. Walma alkoi olla aika puhki jo tässä vaiheessa ja Marian sai tehdä työn irrottaessa varovasti neidon pulasta. Tai mikä neito se painaa enemmän kuin veljensä, 352 grammaa elopainoa syntyessään. Tämän sijoitustytön viralliseksi nimeksi on jo aikaa sitten päätetty Walman Actually I'm The One, jota tullaan kutsumaan nimellä Isla.
Odottelimme vielä, josko pentuja olisi tullut lisää, mutta Walma rauhoittui silmin nähden rentoutuneena hoitamaan pentujaan, joten kiitimme avustajia Maria & Ilkkaa ja torkuttiin aamuun. Koska olin odottanut hieman isompaa katrasta käytiin aamulla vielä päivystävällä eläinlääkärillä tutkituttamassa josko sieltä jemmasta joku vielä löytyisi, mutta ei löytynyt ja hyvä niin, tietää että synnytys meni loppuun asti hienosti ja onnistuneesti vaikka sieltä useemmalla tyylillä tultiinkin. Kaikki syntyivät hienosti pusseissaan ja istukat olivat loppuun asti kiinni. Walma hoiti osansa hienosti ja nauttii suunnattomasti uudesta roolistaan äitinä.
Koska pentuja tuli odotettua vähemmän ja ostajia olisi ollut yhtä pentua kohden noin neljä kappaletta, päätös oli vaikea. Tai uroksen kohdalla se oli vaikea, koska itsestäänselvyys oli, että narttu jää sijoitukseen. Kanadaan oli pojan tarkoitus lähteä, mutta nyt tässä tapauksessa kun näitä on vain kaksi ja ne ovat ne rakkaimmat ensimmäiset kasvattini, haluan ehdottomasti pitää ne lähelläni, jotta voin olla osa niiden elämää ja seurata niiden kehitystä läheltä. En yhtään epäile ettenkö olisi kuullut pennusta Kanadaan muutettuaan, mutta olen varma, että tällä miehellä on jotain annettavaa Suomen schapendoeskannalle vielä tulevaisuudessa, kuten siskollaankin.
Nyt meillä nautiskellaan pennuista ja pakkaillaan viimeisiä muuttolaatikoita. Ensi viikon torstaina muutamme Järvenpäähän ja siitä se velallisen elämä sitten alkaa.. no pääasia, että koirat saavat sen pihansa ja nämä pennut saavat kyllä semmoisen spesiaalikohtelun omine huoneineen ja takapihoineen, semmoiset kasvattajan kullanmurut ne on! Loppuun muutamia kuvia...
Uros Walman After Eight "Demo" (Helsinki)
Narttu Walman Actually I'm The One "Isla" (Espoo)
Walma ja lapset
Islalla on hyvät ruokailu otteet