perjantai 12. kesäkuuta 2009

Pentumaista


Se tapahtui sitten nopeammin kuin kuvittelimmekaan - kolmas koira meinaan. Roopen tytär Hertha, Aurinkokeijun Please Please Me, kotiutui maanantai-iltana. Muutamalla sanalla kuvaillen pikkunen on erittäin hyvin sopeutuva, avoin, iloinen ja utelias. Kotimatkalla Herthan oli tarkoitus matkustaa etupenkillä sylissäni, mutta eihän se siihen rauhoittunut vaan pyrki jatkuvasti olan yli takapenkille kavereiden joukkoon... sinne se sitten puolessa välissä matkaa pääsi ja sinne se myös rauhoittui nukkumaan hetken haisteltuaan. Kotiin päästyä käytiin ensin tutustumassa uuteen pissapaikkaan ja tuli ensimmäiset pissitkin sinne tehtyä samantien. Sisällä Hertha haisteli nopeasti paikat läpi ja meni kenkäröykkiöön nukkumaan, ensimmäisen illan aikana se viettikin paljon aikaa kenkäkasan kanssa, liekö luuli jähmettyneiksi pentuesisaruksikseen. Yön aikana pieni siirtyi sitten olohuoneen puolelle kuikuilemaan oikeita unikavereita, mutta niin kuin Paula sanoo, lohikäärmeet olivat paenneet vuorille (lue: sänkyyn), eikä Roopea saanut potkimallakaan sängystä alas pennun kaveriksi. Walma kävi sentään välillä lattialla pitämässä seuraa, ettei toisen ihan yksinään tarvitse olla. Loppuen lopuksi kävin siellä lattialla itsekin nukkumassa muutaman tunnin, mutta se loppui siihen kun pentu alkoi syömään korvaani... ja tuolla on ihan extra terävät hampaat ja hirveät puruvoimat, että se oikeasti jo sattui.
Tiistai aamuna herättiin kuuden aikaan ulkoilemaan koko sakki ja hienosti tuli pennulta pissat ja kakat ulos. Pienoista söhellystä oli tuo ulkoilu, mutta nyt näin perjantaina tätä kirjoittaessani sekin alkaa sujumaan.

Viikon teemana on ollut sisäsiisteys, autoilu sekä uudet ihmiset ja koirat. Ulkona on juostu niin ahkeraan ettei päivisin ole sattunut vahinkoja sisälle lainkaan ja yölläkin vain muutamat pissat paperille/eteisen matolle. Tänään olivat 5h yksin ja sinä aikanakaan ei ollut tullut mitään sisälle, taisi olla vahinko. Vaikka toivoisin ettei, huomenna nähdään uudestaan miten se yksin olo sujuu kuivana.
Uusia koiratuttavuuksia on ollut serkun bullterrierinarttu Unelma ja Pornaisten porukka Olli & Tico (...joista jälkimmäinen oli sitä mieltä, että pentu on hyvä harjoituskappale tulevaisuuden jalostuskoiran uraa ajatellen). Ja uudet ihmiset ovat tulleet siinä kylkiäisinä, serkkua, mummia, tätiä jne. Isukki ei edes tiennyt uudesta tulokkaasta ja ensimmäinen mitä suustaan sai Herthan nähtyään oli että, "Mikä toi on?". Esittelin Herthaksi ja toinen kommentti oli vain, "Hullu, joku järki tossakin.". Ja niin sai isukki tietää... ;) Autoilu on tullut sitten tämän kaiken oheistuotteena, ensi viikolla teemana on sitten yksinolot, joita ollaan ihan minimaalisesti jo aloitelleet. Olen koittanut isompien kanssa ulos lähtiessä jättää pennun joko nukkumaan tai syömään, jottei jäisi ovelle huutamaan. Eikä se ole vielä ainakaan kertaakaan ollut ovella vastassa suru puserossa.


Myös yhden tärkeimmistä Hertha on oppinut nopeasti: meillä herätään vasta kun herätyskello soittaa. ;) Tämä on ehdottomasti yksi elämän peruskivistä.
Ruokailut sujuvat ihan mallikkaasti, ruoka-ajat ovat silloin tällöin, mutta mahdollisimman usein päivässä. Ja ruokavalio on raakaruokinta, pakko mainostaa tätä taas, mutta kun on tuoreessa muistissa millainen oli Walma pienenä nappulan syöjänä niin nyt on hyvä vertailla. Walman kakka oli jatkuvasti hieman pehmeää ja tuli ulos sellaisena nauhana ja se teki lähes poikkeuksetta joka ulkoilukerralla kakat vs. Herthan kakat ovat kuivia kiinteitä papanoita ja kakat tulee päivässä noin 3-4 kertaa. Ruokavalioon kuuluu lähinnä jauhetut broilerin siivet, jauhettu broileri, kalkkunan läski, kasvissose ja kerta viikkoon sisäelimet ja öljyt. Myös joitain hapanmaitotuotteita; piimää, kermaviiliä ja raejuustoa. Näillä eväillä on siis jo pentulaatikosta asti syötetty, joten mielenkiintoista nähdä miten kasvu etenee.
Mitähän muuta tuo on ehtinyt, ainakin se on kerran purrut Roopea pippelistä ja roikkuu ulkona molempien perskarvoissa ja murisee hurjana. Tällä hetkellä se makaa Roopen naaman vieressä noin 10cm päässä ja Roope yrittää syödä luuta ja murisemalla saada sen häipymään - ei onnistu.
Huomenna on pesupäivä koko porukalla ja sunnuntaina Walman ensimmäinen junioriluokan esiintyminen, jännittäää!!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti