Mielipiteet vai faktat

"Schapendoes ei saa rappeutua pelkäksi näyttelykoiraksi."

Yllä oleva lause löytyy rotumääritelmästä aikaa ennen nykyistä 1999 hyväksyttyä FCI:n mukaista rotumääritelmää. Nykyään se on luettavissa rotumääritelmän tulkinnasta.

Henkilökohtaisesti haluan ymmärtää lauseen niin ettei sillä sentään lytätä näyttelyharrastusta ja -harrastajia. Sillä seuraavassa lauseessa rotumääritelmän tulkinnassa sanotaan, että; "Sana pitkäkarvainen ei selityksiä kaipaa. Koira, jonka turkki on lyhyt tai leikattu ei voi olla voittaja.". Toki menestynyt koira tarvitsee muutakin kuin komean turkin peitteekseen...

Schapendoes ei ole tyypillinen "näyttelykoira" ja silti se on suurin harrastusmuoto rodussa ympäri maailman. Hyvä kasvattaja pystyy pitämään koko paketin kasassa, sisällyttämään ulkomuodollisesti kauniiseen koiraan yhteiskuntakelpoisen luonteen ja terveyden. Rotumääritelmä antaa erityisesti raamit ulkomuodon suhteen ja rotumääritelmän tulisi olla kasvattajan raamattu. Yhteiskunta määrittelee hyvin pitkälle millainen nykykoiran tulisi luonteeltaan olla; sosiaalinen ja ennen kaikkea turvallinen. Terveys taas... se on jokaisen oman omatunnon asia, koirien kasvattaminen on riskien hallintaa.

Kaikesta suunnittelusta, tai suunnittelemattomuudestakaan, huolimatta tuskin yksikään kasvattaja, missään rodussa, tarkoituksellaan kasvattaa miltään osin riittämättömiä yksilöitä. Kauniista vanhemmista voi tulla rumia pentuja tai toisin päin, terveistä vanhemmista sairaita jne. Ison osan tekee koiran oma perhe, millaiseksi koira kasvaa henkisesti- ja fyysisesti.

Toistaiseksi rodun onni on sen monipuolisuus, siitä on kaikkeen mihin omistaja keksii ryhtyäkään. Ei ehkä BIS-voittajaksi näyttelyihin tai agilityssa/tokossa bc-tasolle .. tai miksei sinnekin oikean henkilön kanssa.

Lähinnä rotumääritelmää

Kiitos tuttavan facebook linkityksen luin brittiläisen kasvattajatuomarin Andrew Bracen artikkelin koiranäyttelytuomarien kompastuskivistä - Different opinions and the danger of numbers. Sanomattakin selvää on ettei arvostelevan tuomarin työ ole helppoa ja etteikö näyttelytulokset olisi useimmiten pienten asioiden summa, oli se sitten koira itse, sen aikaisemmat saavutukset tai handleri.

Brace kirjoittaa ettei se, että kehässä on 10 saman tyyppistä koiraa vs. yksi eri tyyppinen koira, kerro siitä mikä on rotumääritelmänmukainen oikea tyyppi. Schapendoes tuppaa olemaan siitä hankala, että kaikki kymmenen kehässä olevaa koiraa ovat usein niitä eri tyyppejä, jolloin tuomarin henkilökohtainen näkemys rodusta nousee ratkaisevampaan asemaan. On rodun ja sen harrastajien rikkaus, kun jokainen voi olla hyvä.

Suurimmat mielipide-erot ovat ehdottomasti rodun mittasuhteet ja rungon vahvuus. Rotumääritelmä sanoo rodun olevan; "Hieman korkeuttaan pitempi, kevytluustoinen, notkea ja joustava.". Missään ei kuitenkaan ole määritelty tarkemmin esimerkiksi juuri rungon mittasuhteita, kuten lancashirenkarjakoirasta on määritelty rotumääritelmässään seuraavasti; "Noin 2,5 cm säkäkorkeutta pitempi säästä hännäntyveen mitattuna.".

Kasvattajatuomari Annigje Schneider-Louter (van de Warwinckel) kertoo schapendoesien osalta asian hyvin kirjoittamassaan rotumääritelmän tulkinnassa.

Mittasuhteita hän kuvailee seuraavasti; "Hieman ei tarkoita paljon, joten koira ei saa olla pitkä eikä neliömäinen ja lyhyt. Koira on matalajalkainen, jos etäisyys maasta rintakehän alimpaan kohtaan on pienempi kuin etäisyys rintakehän alimmasta kohdasta säkään tai jos rintakehä laskeutuu kyynärpäiden alapuolelle. Lyhytselkäinen schapendoes liikkuu vähemmän joustavasti eikä kykene kääntyilemään vaivattomasti."
Rungon vahvuutta hän puolestaan kuvailee seuraavasti; "Schapendoes jolla on raskas luusto, ei selvästikään ole tyypillinen. Tällä ei ole mitään tekemistä koiran koon kanssa, kuten joskus oletetaan. Joskus näkee myös liian hentoa luustoa, mikä ei myöskään ole hyvä. Tällaisilla koirilla on alikehittynyt rintakehä ja ne ovat koostaan riippumatto melko heiveröisiä ja kapeita."

Andrew Brace päättää kirjoituksensa edesmenneen brittiläisen kasvattajatuomari Nigel Aubrey-Jonesin (1914-2003) usein käyttämään mietelauseeseen; "some things are a matter of opinion, other things are a matter of fact.". Vapaasti suomennettuna; "jotkut asiat ovat mielipidekysymys, toiset taas tosiasioita.".

Vaikeassa kehitysvaiheessa

Erityisesti schapendoesin arvostelusta hankalan tekee tämä suunnaton muuntelu eri ikävaiheissa, turkki ja runko muovaantuvat aina nelivuotiaaksi asti, muutokset saattavat olla hyvinkin voimakkaita suuntaan tai toiseen, kuten alla kuvin on esitetty. Toki on sitten niitä valmiiksi rungoltaan "täyteläisiä" koiria, joiden turkki on aina iskuvalmiina senkun pituuttaan vaan kasvattaa. Omasta kokemuksesta edellisen lauseen kaltaisia tuntuvat ennemminkin olevan uroskoirat kuin nartut; Roopella oli turkki ja Antilla runko, sen turkista en vielä tiedä kärsiikö se inflaation jossain kasvun vaiheessa.

Alla kuvasarja yhdenlaisen schapendoesin kehityskaaresta, saanko esitellä C.I.B FI NO EE MVA Chappers All For Love "Walma" vauvasta tähän päivään. Huomioittehan ystävällisesti, että turkin kunnostus on suuri intohimoni, eikä koiran turkkia missään vaiheessa ole raastettu vaan pikimminkin suortuva kerrallaan viikoittain huollettu suurella rakkaudella.. silti siinä kävi näin!

8 viikkoa

8 kuukautta

10 kuukautta

14 kuukautta

19 kuukautta

23 kuukautta

2 vuotta 5 kuukautta

3 vuotta 9 kuukautta

Ollakseen taas vajaa 5-vuotiaana syntymäasussaan... ;)


Sen sijaan toiset ovat näyttäneet aina lähinnä tältä....

Roope noin 2 vuotiaana