Odotuksen odotus
Terveys tapetilla
Kuluva vuosi näyttäisi olevan täynnä erilaista odotusta ja odotuksen odotusta, siis koirien. Erityisesti odotellaan sitä ensi syksyn pentukivaa, mutta ennen sitä jännäillään terveysasiat kuntoon ja katsastetaan kuinka monimuotoinen on Walman veri verrattuna muihin testattuihin suomalaiskoiriin.
Tällä hetkellä odotetaan tulevan pentueen isäkoiran, Rollen, esikoispentueen lonkka- ja kyynärkuvaustuloksia Pelle-pojan osalta. Tänään mennään ottamaan Walmasta verta ja ensi viikon keskiviikkona sisarukset, Roope & Walma, pääsevät silmätarkastukseen. Keväämmällä katsellaan kuntoon sitten Islan terveystarkastukset, kunhan nyt pikkuneiti saa ensimmäisen juoksunsa tehtyä.
Tänä vuonna siis kulutetaan harrastusvarat kaiken karvaisiin testeihin ja toivotaan, että jalostusmateriaalimme on tervettä ja sikiäväistä kesemmällä. Tico-terrieri ehkä jo aikaisemmin keväällä.
Lumi tuli
Pitkän kurjan, märän, mustan syksyn jälkeen valkeus koitti vihdoin ja koirat lakkasivat kantamasta mutaa sisätiloihin.. nyt sulatellaan vaan lumipalloja sohvalle yrittäjän kiusaksi. Toivottavasti tämä tämänhetkinen plussakeli ei onnistu sulattamaan kaikkea kaunista valkoista ja valoisaa materiaa pois.
Joulu ja uusi vuosi vaihdettiin koirien kanssa kaikessa rauhassa ja nautiskeltiin ulkoilusta. Aatto vietettiin sukulaisihmisten kanssa kera 9 koiran, joista meidän poppoon 4 schapea + Tico sekä mitteliuros, whippetnarttu ja 3kk bullityttö. Sukulaisten koiraporukasta puuttui ainoastaan omieni syvästi karsastama skotlanninhirvikoiranarttu. Roturasistit ovat kyllä taas muutenkin kunnostautuneet lenkilläkin huolellisesti ja rymyseurakunta kulkee taas nokkapannoissaan, paitsi Prinsessa-Walma joka käyttäytyy 99% moitteettomasti tilanteessa kuin tilanteessa.
Sellaista tällä erää tähän seurakuntaan. Herthan ensimmäinen ulkomaan näyttely lähestyy omine kommervenkkeineen laivayhtiöiden ja madotuslääkkeiden osalta.. mutta ehkä me sinne ja takaisin vielä kunnialla selvitään. Mutta muuten taidetaan pyyhkiä näyttelykalenteri meidän perheen osalta minimiin tänä vuonna.
Ahne pappakoira on esittänyt mainioita seuraamispätkiä omatoimisesti tässä viime aikoina, että ei kai tuo kaksi puuttuvaa 1-tulosta alokasluokasta olisi ihan mahdoton ajatus ennen syksyn penturumbaa.
Kuluva vuosi näyttäisi olevan täynnä erilaista odotusta ja odotuksen odotusta, siis koirien. Erityisesti odotellaan sitä ensi syksyn pentukivaa, mutta ennen sitä jännäillään terveysasiat kuntoon ja katsastetaan kuinka monimuotoinen on Walman veri verrattuna muihin testattuihin suomalaiskoiriin.
Tällä hetkellä odotetaan tulevan pentueen isäkoiran, Rollen, esikoispentueen lonkka- ja kyynärkuvaustuloksia Pelle-pojan osalta. Tänään mennään ottamaan Walmasta verta ja ensi viikon keskiviikkona sisarukset, Roope & Walma, pääsevät silmätarkastukseen. Keväämmällä katsellaan kuntoon sitten Islan terveystarkastukset, kunhan nyt pikkuneiti saa ensimmäisen juoksunsa tehtyä.
Tänä vuonna siis kulutetaan harrastusvarat kaiken karvaisiin testeihin ja toivotaan, että jalostusmateriaalimme on tervettä ja sikiäväistä kesemmällä. Tico-terrieri ehkä jo aikaisemmin keväällä.
Lumi tuli
Pitkän kurjan, märän, mustan syksyn jälkeen valkeus koitti vihdoin ja koirat lakkasivat kantamasta mutaa sisätiloihin.. nyt sulatellaan vaan lumipalloja sohvalle yrittäjän kiusaksi. Toivottavasti tämä tämänhetkinen plussakeli ei onnistu sulattamaan kaikkea kaunista valkoista ja valoisaa materiaa pois.
Joulu ja uusi vuosi vaihdettiin koirien kanssa kaikessa rauhassa ja nautiskeltiin ulkoilusta. Aatto vietettiin sukulaisihmisten kanssa kera 9 koiran, joista meidän poppoon 4 schapea + Tico sekä mitteliuros, whippetnarttu ja 3kk bullityttö. Sukulaisten koiraporukasta puuttui ainoastaan omieni syvästi karsastama skotlanninhirvikoiranarttu. Roturasistit ovat kyllä taas muutenkin kunnostautuneet lenkilläkin huolellisesti ja rymyseurakunta kulkee taas nokkapannoissaan, paitsi Prinsessa-Walma joka käyttäytyy 99% moitteettomasti tilanteessa kuin tilanteessa.
Sellaista tällä erää tähän seurakuntaan. Herthan ensimmäinen ulkomaan näyttely lähestyy omine kommervenkkeineen laivayhtiöiden ja madotuslääkkeiden osalta.. mutta ehkä me sinne ja takaisin vielä kunnialla selvitään. Mutta muuten taidetaan pyyhkiä näyttelykalenteri meidän perheen osalta minimiin tänä vuonna.
Ahne pappakoira on esittänyt mainioita seuraamispätkiä omatoimisesti tässä viime aikoina, että ei kai tuo kaksi puuttuvaa 1-tulosta alokasluokasta olisi ihan mahdoton ajatus ennen syksyn penturumbaa.