Koiramäen Joulu



Olli avaa joululahjaansa
Joulupäivänä treffattiin Pornaisissa Ollin ja Ticon lisäksi Veeti & Bente. Walmaa vähän hirvitti kun Pena niin innoissaan oli tutkimassa... Veetiä ei taas pentu kiinnostanut pätkääkään, mutta Walma sen sijaan olisi ollut innokas pääsemään Veetiin puuhiin mukaan.
Tapaninpäivänä suunnattiin sitten Roopen ja Walman kanssa auto kohti Kiikkaa, jossa odotti Paulan kuusipäinen lauma: Siiri, Nero, Amelie, Seita, Riitu & Oodi. Walma oli ihan kauhuissaan alkuun moisesta väentungoksesta, kiljui ja juoksi auton alle turvaan. Oodi puolestaan haukkuin Roopen ja Walman ihan lyttyyn, ennen kuin suostui kaveeraamaan. Ja silti oli Walman ensimmäinen leikkiyritys Oodille liikaa: tapansa mukaan Walpuri vähän rajusti aloittaa leikkinsä hyppäämällä suoraan tassut pystyssä toisen naamalle ja siitäkös Oodi sai raivarin. Vähän oli Walman ilme hölmistynyt kun ei toinen suostunutkaan painimaan heti ensimmäisellä yrityksellä. Pellolla käynti laukaisi jännitystä ja sisälle päästiin jo melko rauhallisissa merkeissä... tai mitä nyt Walma ja Oodi painivat ja levittivät lelulaatikon sisältöä kilpaa. Kiva oli pitkästä aikaa viettää iltaa ja puhua koirista, kun vaan nyt muuttaisi Paula laumoineen vähän lähemmäs niin pääsisi käymään useammin.
Lauantaina sitten aamusta leikattiin Siiriltä tukka lyhyeksi, mummokoira muistuttaa nyt ihan whippetiä ja kuulemma nyt kun se on jo nöyryytyksestä toipunut, eikä vietä aikaansa sängyn alla, niin jalkojakin se on kuulemma kasvanut. Kotia lähdettiin valosan aikaan ja olikin kiva ajella aurinkoisessa säässä. Walma rellotti koko kaksituntisen kotimatkan selällään takapenkillä ja pakotti Roopen olemaan etupenkillä leveilyllään. Kiva oli reissu, vaikka isommat ämmät olikin aika hurjana... Seita (todennäköisesti) nokkasi sillä aikaa kun oltiin saunassa, tiedän siitä, että Walma-neiti on kova kiljumaan... ja kun Amelie murahti Walpurille ovenraossa niin prinsessa juoksi kiljuen sängyn alle. Ääntänsä tuo pikkulikka osaa käyttää vähänkin turhan kanssa, varsinainen hysteerikko. Onneksi oltiin yön yli siellä niin kerkesi Walma tottumaan Paulan lohikäärmeisiin ja Oodikaan ei enää huutanut Roopea enää ihan koko aikaa. Vaikkei aamulla uskaltanutkaan ulos pissalle vaan pissasi matolle, kun Roope seisoi portailla kulkuväylän tiellä. Pöljiä pentuja, mutta todella ihania sellaisia... näistä kuullaan vielä, kirjaimellisesti! ;)

Oodi & Walma leikkimässä
Nero-papassa vielä virtaa riittää
Oodi tasan 5 kk
Walma 15 vko
Walma 15 vko
Tytär & Isä
Tänään ollaan sitten vähän rauhoituttu. Käytiin Ainolan futiskentällä vähän leikkimässä ja sen jälkeen käytiin kirjoittamassa vuokrasopimus. Sitten kävi Aten äidin työkaveri, joka tuli vartavasten katsomaan koiria pentukuumeissaan. Walma esitteli ihastuttavat puolensa riehumalla, repimällä, puremalla ja raapimalla... toisin kuin Paulalla, kun Hanna&perhe tuli sitä katsomaan niin neiti meni pikaisen tervehtimisen jälkeen nukkumaan.
