tiistai 26. helmikuuta 2008

Helpotuksia

Paljon on taas kerennyt tapahtumaan kahden viikon aikana. Sekalaisia tapahtumia ennen tätä päivää ovat mm. olleet Ollin fysioterapeutilla käynnit viime viikon maanantaina ja eilen. Liikunta on ollut paljon vapaampaa ja rennompaa näiden käyntien jälkeen. Ja omatoiminen venyttelykin on taas alkanut maistumaan. Kotitehtäviksi saatiin jumppaohjeita jotka vahvistavat syviä lihaksia. Fysioterapeutin näkemys Ollin ontumisesta oli sellainen, että sillä ei olisi etuosassa tarpeeksi syviälihaksia ja voimaa ottaa koiran painoa vastaan esim. agihypyltä, jonka seurauksena siitä heijastuisi kipu takaosaan. Sanoi kuitenkin eilen myös, että ihan mielenkiinnosta voisi selkärangan kuvauttaa, jos sieltä ei mitään löydy niin olisi ainakin poissuljettu taas yksi ongelman aiheuttaja. Mutta tosiaan ontuminen on vähentynyt melkoliki olemattomiin ja riekkuminen Roopen kanssa maistuu. Siitä lisää todistusaineistoa huomenna kotisivuille kuvagalleriaan, kun saan kameran purettua.

Tämä päivä sitten taas alkoi parhaalla mahdollisella tavalla: Aten ilmoituksella, että selviää armeijasta puolella vuodella!! Helpotus oli kyllä todella suuri, 4.7. jälkeen se on sitten ohi, enää 4 kuukautta jäljellä. :)
Juhlan kunniaksi... ja ehkä vähän oman laiskuudenkin vuoksi, käveltiin koirien kanssa tuohon parin sadan metrin päähän kirkon taakse heinäpellolle juoksemaan. Tai siis koirat juoksi ja minä kökötin pellossa kamera kourissa. Ihana keväinen auringonpaiste ja kuiva keli, voiko parempaa toivoa, saisi pysyä päivät samanlaisina.

Tälle päivää touhua riitti kun iltasella tuli sitten Mari hoitamaan ongelmakoirakouluttajan virkaansa ja arvioimaan meidän remmirähinä-ongelmaa ja hieman BH-juttuja.
Kierrettiin alkuun aika pitkä lenkki, ainakin siihen verrattuna mitä ollaan lähiaikoina tehty, reipas puoli tuntia siihen meni ja koko matkan aikana saatiin tasan kaksi ohitustilannetta. Oikeen tyypillistä, aina kun oikeen lähtee yrittämään harjoituksia tai jotain pitäisi näyttää niin yhtään koiraa ei tule vastaan. Ensimmäinen ohitus meni kuin vettä vaan, muutaman kerran vilkaisi ohitettavaa koiraa ja that's it. Toisella kertaa oli tarkoitus yrittää vähän lähempää, jotta Mari näkisi vähän miten lähelle voidaan tätä nykyä mennä. Läheltä päästiin kyllä kun kapealla hiekkatiellä tuli vastaan kaksi mopsia, mutta eihän Mari mitään nähnyt kun paikkaa varjosti isot kuuset. No sen verran kuitenkin sai selvää tilanteesta, että Roope on alkanut kuuntelemaan ohitustilanteessa minun komentoani, välillä meinaan saattaa edelleen ilmetä urinaa, mutta sekin loppuu kun sanon tiukan ei:n. :) Vitsi, nyt vasta kyllä ymmärtää, ettei me todellakaan olla melkein kolmea kuukautta turhaan naksuteltu lenkillä.
Lenkin jälkeen jäätiin "keskustaan" katselemaan josko siitä sattuisi muutama koira lisää kulkemaan ohi. Samalla otettiin sitten pieniä harjoituksia BH-koetta silmällä pitäen terkkarin parkkipaikalla. Kauaa ei keretty siinä olemaan kun samaiset mopsit kävelivät ohi ja koska Roope oli vapaana se toki lähti räyhäämään, erona entiseen, se kuunteli kun karjaisin koko kylä raikuen "Roope perkele" ja palasi takaisin ruotuunsa ja vierelle istumaan. Loput koirat jotka siitä sitten ohi kulkivat saivat olla Roopen puolesta ihan rauhassa. Joten voin olla ilmeisesti helkkarin tyytyväinen. Tästä saatiin taas lisää pontta harjoituksiin. :) Tuhannet kiitokset Marille neuvoista ja kannustuksesta!!

Niin ja Marille vielä toiset kiitokset siitä, että kutsui minut mukaan Royal Caninin järjestämään tilaisuuteen jossa he kertoivat uutuus ruuistaan ja mansikkana kakun päällä sain myös kuulla pienimuotoisen Hannes Lohen luennon. Paljon mielenkiintoista kuultavaa, osan sain jopa paperille raapustettua.
Ei kai tässä sitten oikeastaan muuta olekkaan tapahtunut, hiihtoloma oli ja meni yhdistyksen lehteä tekiessä ja vuosikirja matskuja kasatessa. Työpaikkaa olen kovasti yrittänyt metsästää ja hakemuksia on tullut lähetettyä lähemmäs 20kpl viimeisen parin viikon aikana. Kaipa se jostain tärppää... olisi meinaan työpaikka tarpeen jos kesällä meinataan toteuttaa Aten kanssa yhteenmuutto. Kämppiä on tullut katsottua, mutta ei vielä mitään varmaa, ensin täytyy hankkia tulonlähde. :)


Taipuisa koira...


... ja löytyy tältäkin mamman pojalta ainakin yksi hurja ilme ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti