Sosiaalisia kohtaamisia

Torstaina pakattiin kamat ja tultiin katselemaan "kaupunki" elämää Järvenpäähän. Kaikkina muina päivinä paitsi eilen ollaan suihkutettu koivet joka lenkin jälkeen ja aina haiskahtaa kauhea pakokaasun tuoksu koivista... hyi yök! Kaupunki likaa, onni on asua maalla suurimman osan aikaa, siellä se sentään on suht puhdasta hiekka kuraa!

Eilen oli sitten se ainut ja ihana pakkaspäivä kun ei ollut kurasta tietoakaan, ensin ajettiin Jäniksenlinnaan hiekkakuopalle juoksemaan ja sieltä tullessa ex-tempore pysähdyttiin vielä koirapuistoon. Kaikenlaista kaveria sieltä löytyi, pointteria, jenkkiä, nöffiä, mopseja, collie jne. Vaikka Roope onkin aikamoinen remmiräyhä on sillä koirien sosiaaliset käytöstavat kunnossa. Suurimmaksi osaksi se kuljeskeli omia reittejään, muutaman kerran se hermostui yli innokkaaseen berhandilaiseen joka ei meinannut jättää arvon herran peppua rauhaan. Hyvin se häntä alun hämmästyksen jälkeen löytyi ja reipastui se loppua kohden tutustumaan muihinkin.

Iltasella lähdettiin käymään Aten tutuilla Tuusulassa. Roopen oli tarkoitus jäädä autoon odottaamaan vierailun ajaksi, mutta otettiin se sitten sisään silläkin uhalla, että talon isäntä Osku-sakemanni sanoo kovan sanan. Reippaasti Roope tuli sisään vaikka eteisessä tulikin vähän ahdasta kun Osku ja pikkuveikkansa, valkoinenpaimenkoira Möhkö 4kk tulivat tutustumaan vierailijaan. Osku siirtyi melko heti omalle paikalleen ja Roope kulki vähän aikaa häntä koipien välissä Möhkö perässään, muutaman kerran se sanoi, että "nyt riitti tunkeilu, mä en leiki sun kanssas". Iltaa myöten Roope löysi hyvin paikkansa saksalaisten olutmakkaroiden vahtina ja käväisivät ne porukalla pihallakin nostamassa koipea. Täytyy Roopen kanssa alkaa harrastamaan useammin tuollaisia sosiaalisia tilanteita, josko se vapautuisi vielä enemmän ja vapautuneisuus alkaisi siirtyä remmi lenkillekin mukaan.

Roope on taas nauttinut osastaan ainoana koirana, paljon on sen kanssa touhuttu viime aikoina kahdestaan kaikenlaista. Jälkitreenejä jatketaan heti huomenna ja jos kelit sallii yritetään joka päivä tehdä ainakin yksi noin 40m makkarajälki. Ja tokoakin voisi pikkaisen hioa. Ollaan täällä Järvenpäässä oltaessa harjoiteltu lenkkien yhteydessä jääviä liikkeitä ja edistystäkin on tapahtunut. Tosin märkä maa on edelleen hidaste meidän hieno pierulle. :)