Makkarajäljellä

Eilen käytiin iltasella siis treenailemassa muutaman pornaislaisen koiraihmisen kanssa tokoa. Alku meni enimmäkseen tutustumisen puitteissa ja Roopella käsittäessä, että liikkeitä voi suorittaa vaikka siinä vieressä toinen tekisikin samoja juttuja. Alkuun yksi meistä ohjaili seuraamista ja muita liikkeitä, sitten tehtiin vaihdos ja minä ohjailin seuraamiset ja muut. Ei ollut ehkä ihan parasta suoristusta meiltä, ainoastaan luoksetuloon ja paikallamakuuseen olin tyytyväinen. Seuraaminen meni muiden kyttäämiseksi ja märkien kohtien väistelyksi. Nurmikenttä ei ole meidän suosikki niin loskaisella kelillä kuin eilen. Lopuksi sitten päästettiin Roope ja sekarotuinen Kamu-koira viereiseen koirapuistoon tutustumaan ja alun huutojen jälkeen Roopekin rohkaistui tutustumaan, muttei kuitenkaan lämmennyt Kamun leikkiin kutsuille.

Tänään aamulenkin jälkeen otettiin muutama harjoitus jääviä liikkeitä, seisomaan jääminen onnistui varmasti paremmin kuin koskaan, yleensä on mennyt istumaan. Mahtoikohan tänään vaikuttaa märkä asfaltti asiaan?? Istumaan ja maahan jääminen olikin sitten ongelmallisia, istumaan piti jäädä niin, että vaan karvat hipoo maata ja makaamaankaan ei voinut, mennä kunnolla vaan piti ihmeellisesti selkä köyryllä olla, ettei vaan maha kastu. Seuraaminen sujui paremmin kuin eilen ja harjoiteltiinkin tarkkuutta kulmiin.

Iltapäivästä sitten käväistiin kaupassa ostamassa lisää nakkia ja suunnattiin heinäpellolle. Ensimmäisellä jäljellä oli pituutta noin 40m ja toinen oli lyhyempi 20m, ihan vain siksi, että nakit loppui kesken!! Jäljen pituus ei haitannut työskentelyä millään tapaa, itseasiassa Roope poimi vielä tarkemmin nakit pidemmältä jäljeltä kuin lyhyeltä. Ihan muutama hassu jäi sinne sun tänne. Kertaakaan ei pahemmin eksynyt jäljeltä, vähän saattoi nenä käydä linjasta sivussa, mutta äkkiä se löysi taas oikeat raiteet. Ja jäljen lopussa isomman nakki palkkion syötyä, se haisteli vielä oikein tarmokkaasti, että mihinkäs ne jäljet tästä jatkuukaan. Minä en mikään guru tässä hommassa ole, toteutan harjoituksia vain muiden ohjeilla, mutta ainakin minusta meni hyvin ja intoa Roopella riittää. Hyvä, että nahoissaan pysyy kun se näkee, että alan kylvämään makkaraa peltoon. Tänäänkin piti pientä piipitystä melkein koko odotusajan ja taisi sieltä muutama kunnon komennus haukkukin tulla. On muuten varsinaista pohje- ja pakarajumppaa tuo namien kylväminen, kun jokaisen kantapään kohdalle laittaa namin. ;)

Kotisivutkin saatii vihdoin ja viimein julkaistua, nyt vaan pitäisi vielä kasata ne lontooksi. Eiköhän se aikalailla mene kopioinniksi vanhoista sivuista. :)