Nenä maassa

Nenä maassa ollaan jatkettu tänäänkin. Tehtiin yksi noin 40m makkarajälki, edelleen sanon, että hyvin meni. Nenä pysyi tiiviisti maassa ja jäljeltä ei eksytty kertaakaan, vaikka se suora olikin kaikkea muuta kuin suora, se oli pikemminkin sellaista lainehtivaa linjaa. Jalat painaa eilisen circuitin jälkeen... tai ainakin sillä selittäisin moisen, kyllä väitän tietäväni mikä on suora. :)

Kyllä huomaa koirasta miten se oikein herää henkiin kun pitkästä aikaa touhottaa menemään sen kanssa oikein kunnolla. Ollaan melkein mönkään BH-kokeesta lähtien (lokakuun alusta) vaan tehty normaalit lenkit ja löhöilty. Häntä heiluu ihan erilailla ja pelkät lenkille lähdötkin on paljon iloisempia tapahtumia... saatika sitten jos pakkaa nakkia taskuun ja valmistelee muita treeni varusteita niin steppaus ja höhhötys on valtava! Toki se rauhoittuakin osaa, mutta sitä on jotenkin niin ihana katsoa kun toinen on niin innoissaan lähdössä mukaan touhuamaan. Silloin kun ei tehdä minkäänlaisia treeneja ja löhötään vaan kotosalla Roope on kovin vakava ja hiljainen pienimies.

Tultiin Järvenpäähän Atelle yöksi Roopen kanssa ja huomenissa olisi tarkoitus tehdä tokoa ja torstaina sitten uudemman kerran jäljestää. Sinänsä toivon, ettei lunta tule ihan heti niin keretään vielä treenailemaan makkarajälkeä ja saada kunnon pohjaa ensi kevättä ajatellen. Talvella sitten pitää puristaa kunnolla toko-treeniä, jotta saataisiin se BH-koe läpi.