torstai 22. syyskuuta 2011

"Hirvikolari"

Näyttelyturneen päätös

Viime viikonloppuna juostiin toden teolla. Lauantaiksi oltiin ilmoittauduttu Hyvinkään ryhmänäyttelyyn Herthan kanssa. Neito korkkasi valioluokan ollen rotunsa paras, ei yhtään paha putki tähän mennessä, kun 4 näyttelyä: 3 x ROP, 1 x VSP, 3 x SERT > Muotovalio. Rodun arvosteli Hyvinkäällä uusi rotutuomari ja partacolliekasvattaja Tarja Löfman.

Herthan arvostelu: Erinomainen tyyppi ja sukupuolileima. Hyvä purenta ja pigmentti. Hienot tummat silmät. Vielä hieman kevyt kallo-osa. Oikeat rungon mittasuhteet. Sopiva luuston vahvuus. Liikkuu erinomaisella keveällä askeleella ja käyttää häntäänsä hyvin. Oikealaatuinen karvapeite. Esitetään erinomaisesti.





VSP Trasseli Coco Mocoma & ROP Aurinkokeijun Please Please Me
Hyvinkään kuvista kiitos Marian Laurila!




Seuraavana päivänä suunnattiin kokka kohti Heinolan erikoisnäyttelyä, jossa paikalla 73 schapea, jotka arvosteli hollantilainen erikoistuomari Erica Bakker-v.d. Woestijne. Tämä oli sitten se Roopen viimeinen esiintyminen näytelmissä, haikeat oli fiilikset ja kehän jälkeen tirautettiin muutama kyynel. Ei sillä, että katuisin päätöstäni. Pikemminkin viime aikaiset tapahtumat ovat vahvistaneet tunnetta, että haluan tarjota omalle rakkaalle vanhalle pojalleni mahdollisimman mukavan ja rennon vanhuuden. Haluan sen jäävän ihmisten mieliin voittajana ja upeassa kunnossa, jossa se edelleen on. Tuomarin sanoin "The best mover of the day!".

Roope esiintyi luotettavasti omana iloisena itsenään, turkista se taas jäi kiinni ja niinpä vanha kilpapari oli jälleen nenät vastakkain veteraanien ROP-kehässä. Seita rotunsa paras ja Roope vastakkaisen sukupuolen paras veteraani. Hyvin kapusi Roope kuitenkin monen nuoremman ohi vielä, ollen 3. komein uros kaikista paikalla olleista 28 uroksesta.
Tytöt edustivat valioseurassa erinomaisesti, mutta kirkkaammat sijoitukset jäivät kookkaammille leideille.

Roopen jälkikasku pärjäsi myös hienosti. Nuorimmaiset pentuluokassa ROP- ja VSP-pentuina, onnea Anne ja Terhi! Ja vanhimmat valioluokassa, joista Basso-poika heti isänsä perään PU4. Ja kaikkea siltä väliltä, mukava oli nähdä paljon tuttuja, vaikka taas se meni siihen pää kolmantena jalkana juoksemiseen ettei oikein kaikkien kanssa malttanut jutella niin paljon kuin olisi halunnut.

Roopen arvostelu: 8,5 years. Dog of good type and size. Good head, a bit fine in foreface. Middle brown eyes. Good mouth. Well set ears. Good body and angulations. Fine bone. Coat rather soft. He is in way good condition. The best of movement from the side, but narrow behind. Good tail.

Walman arvostelu: 3 years. Small feminine bitch. Good proportions. Nice head. Good eye and expression. Good mouth. Thin ears. Good topline. Well angulated. Good body. Fine bone. Nice coat. Moves very well. Good tail action. Could have been more confident.

Herthan arvostelu: 2 years. Small feminine bitch of good proportions. Nice head. Beautiful eyes. Ears a bit big. Good mouth. Good topline and body. Good angulations. Fine bone. Good coat. Fine and easy movement. Good tail action.







Pappakoira vielä viimeisen kerran pitkässsä karvassa,
nyt koitti meinaan eläke karvan verran kevyempänä...

A-pentueen ihmekaksoset olivat erinomaisia
pikku turisteja koko pitkän päivän.
Kuva lainattu Demon blogista... ;)



Urho siirtyy sijoitusperheensä lemmikiksi

Mietintöjen ja pohdiskelujen jälkeen olemme hyvässä yhteisymmärryksessä kaikki kolme omistajapuolta sitä mieltä, että Urho siirtyy Mustosen perheen lemmikkikoiraksi. Valitettavasti Urhon vieraskoreus on kehittynyt huonompaan suuntaan ja ahdisteltuna, esimerkiksi näyttelykehässä, se saattaa varoittaa tunkeilijaa jopa rodulle epätyypillisesti nappaamalla. Kasvatuskriteereissäni tämä ei kuulu rotuun, eikä etenkään jalostuskoiralle. Paperityöt ovat vielä kesken, mutta kuluvan syksyn aikana Urhon oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sijoitusperheelle. :)

Siitäkin huolimatta, että Urho on mainio perhekoira ja pärjää omassa ympäristössä tuttujen ihmisten kanssa ja on täysin terve paketti, haluamme pitää kiinni kriteereistä jotka jalostuskoirille olemme asettaneet. Hyvässä tasapainossa yritämme näistä kriteereistä pitää kiinni, mistään liikaa joustamatta. Mielestäni kasvattajien tulisikin harkitusti käyttää jalostusmateriaaliksi hankkimiaan ulkolaisia koiria, etenkin jos ilmenee merkittäviä puutteita juuri luonteessa tai terveydessä. Kriteerit kunniaan kasvattajat!


Jaa se hirvikolari vai..?

No siis sehän liittyi tuohon toissa aamuiseen tyypilliseen 6 kilometrin aamujumppaamme... ensin alkoi Halkiantiellä oikealla puolella metsä ryskymään ja hetken ihmeteltyämme todettiin sen olevan hirvi. Jatkettiin hissukseen matkaa ja eikö kohta juossut toinen hirvi about 10 metrin päästä tien yli. Vähän sydän pamppaili tuon kohtaamisen jälkeen ja koiratkin olivat hämmästyksestä hissukseen. Eivät olleet onneksi äkäistä sorttia ja päästiin jatkamaan lenkkiä, eikä traumoja jäänyt ja sama lenkki ollaan tehty senkin aamun jälkeen.

Roope nautiskelee eläkkeestään toden teolla, siitä on kuoriutunut varsinainen pikku paholainen. Olen aivan varma, että olen muistanut laittaa vaatehuoneen oven kiinni joka aamu töihin lähtiessäni, mutta silti se on muutamana iltana ollut auki töistä tullessani. Arvata saattaa ettei vaatehuoneen hyllyssä säilytetyt Eukanuba-keksipussit olleet säilyneet koskemattomina.... siistiä jälkeä ovat tehneet, pussi löytyi puolillaan sängyltä sauma auki ja mitään muuta sotkua ei oltu aiheutettu. Pappa on niin härski, että yritti vielä eilen illalla ihan meidän silmien alla vaatehuoneeseen herkuttelemaan... jäi kyllä iltaruoka pojalla saamatta.

Sellaista tänne tällä erää. Nyt psyykataan hermoja MH-kuvausta varten ja rauhoitetaan tätä menoa ja meininkiä, jos mahdollista... ensi viikolla ainakin on hulinata, kun alkuviikon hoidokiksi tulee Isla joka päätyy keskiviikkona veitsen alle ja siloitetaan napatyrä. Ja samana iltana vaihtuu sitten tyttö pojaksi, kun Demo tulee viikonlopun yli hoitoon. Palaillaan. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti