lauantai 21. toukokuuta 2016

Toukokuu pähkinänkuoressa

Viimeisin mistä on puhuttu on Lahti kv. Sen jälkeen on tehty ensimmäisen AMK-vuoden kouluhommat loppuun, muutettu uuteen kotiin, koiravahvuus nostettu kolmeen, aloitettu kesäkurssit ja -työt. Niin ja vietetty yhdet koiramaiset 2v synttärit ja vähän sen jälkeen juhlittu uutta muotovaliota sekä ryhmäsijoitusta. Kesäkalenteri alkaa olla buukattu täyteen ja yritän kynsin ja hampain pitää kiinni niistä muutamista vapaista viikonlopuista, että voisi edes joskus päättää vasta aamulla mitä sitä päivän aikana haluaa tehdä tai olla tekemättä. 


Muutto nro 10

Siitä kun lapsuudenkotoa on lähtenyt kahdeksan vuotta sitten olen ennättänyt tähän mennessä muuttaa kymmenen kertaa. Oikeasti puolet näistä muutoista osuu viimeiselle kahden vuoden aikaikkunalle, jolloin elämä on heittänyt häränpyllyä aina vain parempaan ja parempaan suuntaan. Nyt päästiin muuttamaan Mikkelin keskustan tuntumaan luhtitalon alakertaan, joka on omalla pienellä kivetyllä pihalla varustettu.

Tilaa on ruhtinaalliset 24 neliömetriä + "kesähuone". Muuttopäivänä meinasi vähän hirvittää mihin se tavaramäärä häviää, mutta jotenkin ne vaan muutamassa päivässä löysivät paikkansa ja nyt on viihdytetty kanssaliikkujia jo kolmisen viikkoa näillä huudeilla.

Kulttuurishokki itselle ja koirille, kun on jouduttu opettelemaan remmilenkkejä ihan urakalla verrattuna aiempaan. Vasen käsi on venynyt varmasti useamman kymmenen senttiä ja vastaantulevien koirien ohitukset menee tai eivät mene mallikkaasti; remmirähjä, Casanova ja yksi joka ei muuten vaan pysy housuissaan. Näissä ei niin mallikkaissa suorituksissa on tullut astuttua kuka kenenkin varpaille, otettu vähän (vahingossa!) kulmahammasta sääreen ja viimeisimmäksi venäytetty nilkka. Ohi on kuitenkin aina päästy, tyyli olkoon vapaa. Sanoisin, että käynnistymisvaikeuksia kuukauden pätkän jälkeen kolmen koiran kanssa hanskaamisessa.


Kyllä koivu on kaunista


Kangasniemi kr

Muutosta ehditty nippa nappa toipua ja helatorstaina painettiin töitä kellon ympäri Kangasniemen koiranäyttelyssä. Sen verran otettiin omaa aikaa, että käytiin Arskan kanssa kokeilemassa vappuna vietettyjen synttäreiden jälkeen sitä viimeistä muotovalioon valmistavaa sertiä. Tuomari vaihtui matkan varrella kolmeen kertaan, alkuun piti olla ruotsalainen, sitten virolainen ja lopulta rodun arvosteli kuitenkin suomalainen Marja Talvitie.

Laiskan pulskeasti, ei yhtään omalla reippaalla tyylillään, Arska otti sen mitä lähdettiin hakemaan rotukehästä. Siinä kohtaa olin ihan varma, että ei tuommoista lapamatoa mihinkään ryhmiin viitsi lähteä esittämään, aikainen aamu ja ständihommat oli tehneet tehtävänsä. Vähän kaiveli kuitenkin takaraivossa, että ryhmän ottava Lena Danker on aikanaan sijoittanut Roopen valioitumispäivänään Lappeenrannassa ryhmän kolmanneksi... mitä jos Roopen saappaisiin pyrkivä Arska voisi tehdä saman omana valioitumispäivänä..? No haluttiin me nyt sitten käydä näyttäytymässä ja myöhästyäkin meinattiin, esiarvostelu jäi väliin ja suoraan isoon kehään. Olin ihan superonnellinen jo kuuden parhaan jatkoon päässeen joukossa, meidät oli noteerattu ja lopputulos oli RYP-4! Ryhmäsijoitus on edelleen niin harvinaista herkkua rodussa, että olihan se aika muikeeta! Edellisen kerran oman koiran kanssa kehässä se onkin ollut silloin 11 vuotta sitten Lappeenrannassa Roopen kanssa. Niin harvinaista omalla kohdalla.


Exåress Party Animal - AVO ERI 1 SA PU 1 SERT ROP RYP-4 > FI MVA LT MVA
Hyvin liikkuva, sopivan kokoinen, kaunislinjainen ja hyväkarvainen nuorimies. Hyvä pää ja ilme. Riittävät kulmaukset.


Loppuvuodesta käydään tarkoin harkitut keissit, vähän on tursakkeen turkissa petraamista, että kasvattakoot rauhassa.


Roopen saappaisiin se Kääpiö kovasti yrittää! <3


Kesää kohti

Mikkelissä ollaan nautittu auringosta viimiset kolme viikkoa kuin kesällä konsanaan, montaa pilvistä saatika sateista päivää ei ole tähän mahtunut. Tällä hetkellä tulee vettä, siis hyvä päivä pistää blogi ajantasalle ja lukea kesäkurssien materiaalia eli teollisuus- ja kansantaloutta. Kesätöihin Stora Ensolla olen ennättänyt tutustumaan muutaman viikon ajan, ei ihan perinteistä metsähommaa, mutta perusduunia kuitenkin. Projektin parissa pääsen tutustumaan lähietäisyydeltä yrityksen uuden tietokannan perustamista ja tuomaan siihen oman työpanokseni. Töitä riittää ja siitä saa olla iloinen, olin meinaan jo asennoitunut etten saa kesäksi töitä ollenkaan.

Koirallinen arkirumba on pikku hiljaa asettumassa uomiinsa. Muuton jälkeen on vältytty suuremmilta hammasteluilta, yhdet revityt (käyttämättömät) kakkapussit olen siivonnut töistä tullessa. Muuten näyttäisi siltä, että pahin tuhovimma alkaa laantua! Maaginen kahden vuoden ikäkö sen teki vai mikä, aivan se ja sama, pääasia, että näin on.

Huomenna ollaan jännän äärellä Kärkölässä Antin kanssa, meinaan luonnetestissä. Palataan asiaan siitä sitten joskus aikanaan. Nyt on kerran kuussa bloggaustavoite taas täyetty.


Pornaisissa aamulenkillä... ja ei, en taluttanut oikeasti koko laumaa yksin, mutta oli pakko ottaa kuva.

Vähän pidemmälti sai kävellä, mutta oli ne maisemat sen arvoisia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti