Omia tutkimuksia
Ensisanoiksi pakko sanoa, että vaikka olen tällaista tutkimushommaa tehnyt viime aikoina, en pidä rotuamme kovinkaan sairaana versus moni muu rotu. On kuitenkin otettava asioista selvää ja pysyttävä kartalla, jotta voimme tehdä harkittuja yhdistelmiä olemassa olevat riskit tiedostaen -- Kennelliiton jalostusstrategiaa kunnioittaen.
Oma lehmä ojassa
Perinnöllinen harmaakaihi eli hereditäärinen katarakta samentaa silmän linssin osittain tai kokonaan. Tunnettujen muotojen periytymismekanismi on yleensä autosomaalinen resessiivinen, mutta useimpien muotojen periytymismallia ei tiedetä. Sairauden alkamisikä vaihtelee suuresti. Perinnöllinen kaihi on yleensä molemminpuolinen ja johtaa sokeuteen, jos linssien samentuminen on täydellinen. Jos kaihisamentuma jää hyvin pieneksi, sillä ei ole vaikutusta koiran näkökykyyn. Katarakta eli kaihi voi olla perinnöllinen tai ei perinnöllinen, synnynnäinen tai hankittu. Syntymän ja 8 viikon iän välillä todetut kataraktat ovat synnynnäisiä. Esimerkkinä hankitusta katraktasta voidaan mainita sokeritautiin liittyvä, hyvin nopeasti täydelliseksi kaihiksi kehittyvä katarakta. --- www.kennelliitto.fi
Samana päivänä kun sain käytyä läpi ison kasan DoesDatasta saamiani tietoja tuli viesti, että omalla vajaa 4-vuotiaalla kasvatillani on todettu lievä kortikaalinen katarakta... kuinka ironista. Eikä lähisukulaisista löydy tietojeni mukaan mitään suurta riskiä sairastumiselle ja näin kuitenkin tapahtui.
Ensimmäiset kaihimerkinnät saamieni tietojen mukaan on vuonna 1961 syntyneiltä uroksilta Karu ja Reeuwijk's Karel. Koirat ovat tosin lausunnon aikaan vuonna 1973 olleet jo 12-vuotiaita. Ja tämä on minusta henkilökohtaisesti nyt se ongelmallinen kohta - mihin vetää raja? Onko vanhuusiällä, sanotaan +7-vuotiaana, todettu kaihi enää koiran itsensä kannalta niin merkittävä haitta, että siitä tulee tehdä jalostusvalintojen kannalta myös iso mörkö? Todennäköisesti tällainen vanhemmalla iällä todettu kaihi ei koskaan tule sokeuttamaan koiraa loppuun asti.
Tällä hetkellä omassa kirjanpidossani on 156 erilaista kaihimerkintää, joista 114 on lausunnolla todettu, 30 epäilyttävää, 11 ei perinnölliseksi merkittyä (Svenska Kennelklub) ja yksi Suomessa todettu vähämerkityksellinen kaihi. Näistä tiedossani olevista koirista 61 on saanut jonkinlaisen kaihilausunnon 7-vuotiaana tai vanhempana ja loput 95 nuoremmalla iällä. Jalostukseen on käytetty 73 koiraa, joista suurta osaa ennen diagnoosia.
Jos jaotellaan koirien alkuperämaan mukaan lausuntoja, niin tilastoa johtaa Hollanti 66 koiralla, Ruotsissa kaihimerkintä on 31 koiralla, Suomessa 14, Saksassa ja Ranskassa 11 koiraa, Norjassa ja Tanskassa 10, Luxemburgista kaksi ja Sveitsistä yksi.
Vuoden 2014 alusta lähtien käytössä ollut merkintätapa koiran kannalta vähämerkityksellisestä kaihista ei Kennelliiton ohjeistuksen mukaan estä koiran jalostuskäyttöä, kunhan tällainen yksilö paritetaan terveen kumppanin kanssa. Schapendoesyhdistyksen kasvatusohjeissa on asiaan tiukempi kanta, jota tulisi ehkä tarkistaa jotta pysytään linjassa Kennelliiton kanssa ja ei mahdollisesti aiheuteta rodulle muuta haittaa rajaamalla liian tiukasti jalostukseen käytettäviä koiria. Miten suhtaudutaan käytössä olevaan vähämerkitykselliseen lausuntoon versus Ruotsissa käytettävään ei-perinnölliseen?
Lausunnon epäilyttävä saaneet koirat tulisi ehdottomasti tutkia uudelleen, jotta saataisiin paikkansa pitävää tietoa, onko epäilys todellinen vai ei, muuten vältämme turhaan yhdistämästä mahdollisesti muuten hyviä parituskumppaneita keskenään.
Helposti torjuttavissa
PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Kyseessä on ryhmä sairauksia, jotka ovat eri geenien aiheuttamia. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. PRA on löydetty yli 100 rodulla ja näistä ainakin 22:lla mutaatio on voitu paikallistaa. Se voi esiintyä millä tahansa rodulla. Yleisin periytymismekanismi on autosomaalinen resessiivinen. Kliinisten oireiden ilmenemisikä ja eteneminen vaihtelevat liittyen PRA-muodon syntymekanismiin. Hyvin nuorella koiralla esiintyvä PRA:n muoto liittyy vääränlaiseen näköhermosolujen kehitykseen. Myöhemmällä iällä alkavassa PRA:ssa sen sijaan näköhermosolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat rappeutua. Useimmissa PRA:n muodoissa koira muuttuu ensin hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Tämä johtuu hämäränäössä tärkeiden verkkokalvon sauvasolujen surkastumisesta. Myöhemmin koira sokeutuu kokonaan verkkokalvon tappisolujen surkastuessa. Silmäterä on laaja ja silmänpohjan lisääntynyt heijaste näkyy erityisen selvästi valon kohdistuessa laajentuneeseen mustuaiseen. --- www.kennelliitto.fi
Schapendoeseilla on tavattu mutaatio CCDC66-geenissä, joka aiheuttaa yleistyneen PRA:n muodon (gPRA; generalized PRA). Sairaus diagnosoidaan edelleen eläinlääkärin toimesta silmäpeilauksella, eikä geenitesti poista silmäpeilauksien tarvetta. Testin suurin hyöty on jalostuksellinen, oikeilla valinnoilla (vähintään toisen vanhemmista oltava genotyypiltään terve - ei kantaja) voidaan kokonaan poistaa pentujen riski sairastua PRA:han myöhemmällä iällä.
PRA-geenitestin voi suorittaa useammassa laboratoriossa, vaikka Hollannista geenitestin eteen töitä tehneet toivovatkin edelleen käytettävän alkuperäistä tutkimustyön tehnyttä Bochumin yliopistoa Saksassa. Bochumin hinta on 60€ + eläinlääkärin näytteenottokulut, Genoscoper puolestaan tarjoaa MyDogDNA -passin hintaan 129€ + testikitin postimaksu 8€. Laboklin ei ole julkaissut hintojaan nettisivuillaan, ne selviävät oman eläinlääkärin kautta.
Suomessa on tiedossa yksi lausunnolla todettu PRA sairas koira sekä yksi lausunnolla epäilyttävä, jonka seuraava silmäpeilauslausunto on kuitenkin terve. Lisäksi lausunnon epäilyttävä saanut koira on kahteen kertaan Bochumissa geenitestattu terveeksi, ei siis ainakaan kyseisen geenimutaation kantaja.
Toinen PRA tapaus on todettu koiran ollessa 5,5-vuotias ja se oli kertaalleen terveeksi silmäpeilattu 9,5 kuukauden iässä. Todetusta sairastapauksesta on pyydetty toimittamaan näyte Bochumin yliopistoon, mutta toistaiseksi näytettä ei ole toimitettu odottelusta huolimatta. Hollannista ollaan myös tarjouduttu maksamaan kulut koiran omistajan puolesta. Sairaan koiran taustoilta löytyy kyllä syy seuraukseen, sillä koiran isä on todettu geenimutaation kantaja ja äidin isoisä samaten. Valitettavasti ennen yhdistelmän teettämistä pentueen emää ei testattu jolloin oltaisiin mahdollisesti saatu kiinni mutaation leviäminen, mikäli kyseessä on sama eikä eri tapaus.
Ja koska minä rakastan tilastoja ja niiden tulkitsemista niin seuraavaksi vähän lukuja Bochumista saatujen tulosten perusteella. (tämän takia ymmärrän miksi toivotaan keskitettyä koirien testaamista, jotta kaikki testitulokset tulevat jalostusasioista neuvovien tietoon, kaikissa maissa)
Hollanti 584 testattua koiraa, Saksa 297, Ruotsi 178, Ranska 120, Tanska 105, Norja 83, Suomi 81, Sveitsi 39, Italia 39, Kanada 34, Luxemburg 30, Belgia 26, Itävalta 12, Unkari 9, USA 6 ja Slovenia 3.
Uusinta testattu on 18 koiraa, joista yksi terveeksi kantajaksi markertestattu on todettu terveeksi ei-kantajaksi suoralla geenitestillä. Muiden koirien tulos pysyi ennallaan.
Kymmenen koiraa on saanut tuloksen ++ polveutumismäärityksen avulla, koska pentueen molemmat vanhemmat ovat saaneet tuloksen ++.
Suomen 81 testatusta koirasta kuusi on terveitä kantajia (+- 3, ab 3), loput 75 terveitä ei-kantajia. Suomen tulokset listataan rotuyhdistyksen sivuilla. Kantajista viittä on käytetty jalostukseen ja yhteensä näillä koirilla on jälkeläisiä 134, joista tähän mennessä jatkoon käytetty 17 koiraa. Näistä 17 jalostukseen käytetystä koirasta VAIN noin puolet eli 8kpl on testattu PRA:n varalta, loput 9 on jätetty testaamatta. Sellaisia riskipentueita on kolme joista testaamattomien koirien jatkokäyttö olisi edesvastuutonta, mutta toistaiseksi ko. koiria ei ole käytetty jalostukseen. Yhden riskipentueen osalta jalostukseen käytetyt koirat on testattu, yksi kylläkin vasta neljän pentueen jälkeen...
Ja jotta kukaan ei vedä hernettä palkoineen päivineen kitusiinsa niin nämä Suomen tulokset ovat täysin julkista, kaikkien saatavilla olevaa, tietoa. Ei vaadi kun jokusen tunnin aikaa ja kykyä yhdistää olemassa olevaa tietoa kokonaisuudeksi. Peace kaverit!
Vanhoja tilastoja tutkiessa ei geenitestin tarve ole tosissaankaan tuulesta temmattu sillä tiedossani on 38 todettua PRA tapausta ja 7 lausunnon epäilyttävä saanutta, näistä ainoastaan yksi koira (tämä suomitapaus) on todettu geenitestaamisen alettua vuonna 2004/2005. Hollannista on esitetty huoli jalostukseen käytettävien suomalaisten koirien vähäisestä testaamisesta.
Tieto on jokaisen ulottuvilla
Kasvattajien tulisi olla kiinnostuneita, ei pelkästään jalostukseen käytettävien yksilöiden terveydestä ja koetuloksista, vaan myös taustoista, jotka antavat koko pohjan kyseisten yksilöiden ominaisuuksille. Tietoa tulee hankkia useista lähteistä, sitä pitää analysoida ja siihen pitää suhtautua kriittisesti. Henkilökohtaisena nyrkkisääntönä olen pitänyt, että luotettavin tieto löytyy ainoastaan eri maiden kennelliittojen tietokannoista. Rotuyhdistysten ja yksityisten ylläpitämät tietokannat perustuvat kennelliitoista saatuun informaatioon, mutta myös koirien omistajilta kerättyyn tietoon, joista mielestäni on enemmän kuin perusteltua olla lähteet selvillä; kopio virallisesta tuloksesta.
Kaikki tietokannat maailmalla eivät ole avoimia kaikille, isossa osassa vaaditaan kyseisen yhdistyksen jäsenyys esteettömän tiedon saamiseksi. Tässä meidän KoiraNet on vertaansa vailla mihinkään muuhun verrattuna, sen helppokäyttöisyys on <3 !!
Alle olen listannut tietokantoja joista olen omiin kirjoihini ja kansiini kerännyt materiaalia rodusta, näiden lisäksi käytössä ovat rotuyhdistysten jäsenlehdet.
Mikäli kielitaito ei riitä internetin maailmassa surffailuun ihan tällä laajuudelle niin kasvattajien tulisi sentään tutustua ja lukea kuin raamattua konsanaan jalostuksen tavoiteohjelmaa ja keskustella asioista rodun parissa! En nyt linkitä tähän rodun JTO:aa, koska schapendoesyhdistys ei toistaiseksi ole julkaissut uutta 2015-2019 voimassa olevaa opusta (!), vanha on jo niin esihistoriallinen versio kymmenen vuoden takaa.
Oma lehmä ojassa
Perinnöllinen harmaakaihi eli hereditäärinen katarakta samentaa silmän linssin osittain tai kokonaan. Tunnettujen muotojen periytymismekanismi on yleensä autosomaalinen resessiivinen, mutta useimpien muotojen periytymismallia ei tiedetä. Sairauden alkamisikä vaihtelee suuresti. Perinnöllinen kaihi on yleensä molemminpuolinen ja johtaa sokeuteen, jos linssien samentuminen on täydellinen. Jos kaihisamentuma jää hyvin pieneksi, sillä ei ole vaikutusta koiran näkökykyyn. Katarakta eli kaihi voi olla perinnöllinen tai ei perinnöllinen, synnynnäinen tai hankittu. Syntymän ja 8 viikon iän välillä todetut kataraktat ovat synnynnäisiä. Esimerkkinä hankitusta katraktasta voidaan mainita sokeritautiin liittyvä, hyvin nopeasti täydelliseksi kaihiksi kehittyvä katarakta. --- www.kennelliitto.fi
Samana päivänä kun sain käytyä läpi ison kasan DoesDatasta saamiani tietoja tuli viesti, että omalla vajaa 4-vuotiaalla kasvatillani on todettu lievä kortikaalinen katarakta... kuinka ironista. Eikä lähisukulaisista löydy tietojeni mukaan mitään suurta riskiä sairastumiselle ja näin kuitenkin tapahtui.
Ensimmäiset kaihimerkinnät saamieni tietojen mukaan on vuonna 1961 syntyneiltä uroksilta Karu ja Reeuwijk's Karel. Koirat ovat tosin lausunnon aikaan vuonna 1973 olleet jo 12-vuotiaita. Ja tämä on minusta henkilökohtaisesti nyt se ongelmallinen kohta - mihin vetää raja? Onko vanhuusiällä, sanotaan +7-vuotiaana, todettu kaihi enää koiran itsensä kannalta niin merkittävä haitta, että siitä tulee tehdä jalostusvalintojen kannalta myös iso mörkö? Todennäköisesti tällainen vanhemmalla iällä todettu kaihi ei koskaan tule sokeuttamaan koiraa loppuun asti.
Tällä hetkellä omassa kirjanpidossani on 156 erilaista kaihimerkintää, joista 114 on lausunnolla todettu, 30 epäilyttävää, 11 ei perinnölliseksi merkittyä (Svenska Kennelklub) ja yksi Suomessa todettu vähämerkityksellinen kaihi. Näistä tiedossani olevista koirista 61 on saanut jonkinlaisen kaihilausunnon 7-vuotiaana tai vanhempana ja loput 95 nuoremmalla iällä. Jalostukseen on käytetty 73 koiraa, joista suurta osaa ennen diagnoosia.
Jos jaotellaan koirien alkuperämaan mukaan lausuntoja, niin tilastoa johtaa Hollanti 66 koiralla, Ruotsissa kaihimerkintä on 31 koiralla, Suomessa 14, Saksassa ja Ranskassa 11 koiraa, Norjassa ja Tanskassa 10, Luxemburgista kaksi ja Sveitsistä yksi.
Vuoden 2014 alusta lähtien käytössä ollut merkintätapa koiran kannalta vähämerkityksellisestä kaihista ei Kennelliiton ohjeistuksen mukaan estä koiran jalostuskäyttöä, kunhan tällainen yksilö paritetaan terveen kumppanin kanssa. Schapendoesyhdistyksen kasvatusohjeissa on asiaan tiukempi kanta, jota tulisi ehkä tarkistaa jotta pysytään linjassa Kennelliiton kanssa ja ei mahdollisesti aiheuteta rodulle muuta haittaa rajaamalla liian tiukasti jalostukseen käytettäviä koiria. Miten suhtaudutaan käytössä olevaan vähämerkitykselliseen lausuntoon versus Ruotsissa käytettävään ei-perinnölliseen?
Lausunnon epäilyttävä saaneet koirat tulisi ehdottomasti tutkia uudelleen, jotta saataisiin paikkansa pitävää tietoa, onko epäilys todellinen vai ei, muuten vältämme turhaan yhdistämästä mahdollisesti muuten hyviä parituskumppaneita keskenään.
Helposti torjuttavissa
PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Kyseessä on ryhmä sairauksia, jotka ovat eri geenien aiheuttamia. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. PRA on löydetty yli 100 rodulla ja näistä ainakin 22:lla mutaatio on voitu paikallistaa. Se voi esiintyä millä tahansa rodulla. Yleisin periytymismekanismi on autosomaalinen resessiivinen. Kliinisten oireiden ilmenemisikä ja eteneminen vaihtelevat liittyen PRA-muodon syntymekanismiin. Hyvin nuorella koiralla esiintyvä PRA:n muoto liittyy vääränlaiseen näköhermosolujen kehitykseen. Myöhemmällä iällä alkavassa PRA:ssa sen sijaan näköhermosolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat rappeutua. Useimmissa PRA:n muodoissa koira muuttuu ensin hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Tämä johtuu hämäränäössä tärkeiden verkkokalvon sauvasolujen surkastumisesta. Myöhemmin koira sokeutuu kokonaan verkkokalvon tappisolujen surkastuessa. Silmäterä on laaja ja silmänpohjan lisääntynyt heijaste näkyy erityisen selvästi valon kohdistuessa laajentuneeseen mustuaiseen. --- www.kennelliitto.fi
Schapendoeseilla on tavattu mutaatio CCDC66-geenissä, joka aiheuttaa yleistyneen PRA:n muodon (gPRA; generalized PRA). Sairaus diagnosoidaan edelleen eläinlääkärin toimesta silmäpeilauksella, eikä geenitesti poista silmäpeilauksien tarvetta. Testin suurin hyöty on jalostuksellinen, oikeilla valinnoilla (vähintään toisen vanhemmista oltava genotyypiltään terve - ei kantaja) voidaan kokonaan poistaa pentujen riski sairastua PRA:han myöhemmällä iällä.
PRA-geenitestin voi suorittaa useammassa laboratoriossa, vaikka Hollannista geenitestin eteen töitä tehneet toivovatkin edelleen käytettävän alkuperäistä tutkimustyön tehnyttä Bochumin yliopistoa Saksassa. Bochumin hinta on 60€ + eläinlääkärin näytteenottokulut, Genoscoper puolestaan tarjoaa MyDogDNA -passin hintaan 129€ + testikitin postimaksu 8€. Laboklin ei ole julkaissut hintojaan nettisivuillaan, ne selviävät oman eläinlääkärin kautta.
- Ruhr-universität Bochum - http://www.ruhr-uni-bochum.de/mhg/fors_hunde_gpra_diag_en.php
- Laboklin - http://www.laboklin.fi/
- Genoscoper (MyDogDNA -passi) - http://www.mydogdna.com/fi/rodut/392/schapendoes
Suomessa on tiedossa yksi lausunnolla todettu PRA sairas koira sekä yksi lausunnolla epäilyttävä, jonka seuraava silmäpeilauslausunto on kuitenkin terve. Lisäksi lausunnon epäilyttävä saanut koira on kahteen kertaan Bochumissa geenitestattu terveeksi, ei siis ainakaan kyseisen geenimutaation kantaja.
Toinen PRA tapaus on todettu koiran ollessa 5,5-vuotias ja se oli kertaalleen terveeksi silmäpeilattu 9,5 kuukauden iässä. Todetusta sairastapauksesta on pyydetty toimittamaan näyte Bochumin yliopistoon, mutta toistaiseksi näytettä ei ole toimitettu odottelusta huolimatta. Hollannista ollaan myös tarjouduttu maksamaan kulut koiran omistajan puolesta. Sairaan koiran taustoilta löytyy kyllä syy seuraukseen, sillä koiran isä on todettu geenimutaation kantaja ja äidin isoisä samaten. Valitettavasti ennen yhdistelmän teettämistä pentueen emää ei testattu jolloin oltaisiin mahdollisesti saatu kiinni mutaation leviäminen, mikäli kyseessä on sama eikä eri tapaus.
Ja koska minä rakastan tilastoja ja niiden tulkitsemista niin seuraavaksi vähän lukuja Bochumista saatujen tulosten perusteella. (tämän takia ymmärrän miksi toivotaan keskitettyä koirien testaamista, jotta kaikki testitulokset tulevat jalostusasioista neuvovien tietoon, kaikissa maissa)
- Terveitä, ei kantajia: 1 454 (++ 811, aa 643)
- Terveitä, kantajia: 206 (+- 98, ab 108)
- Sairaita, kantajia: 4 (-- 1, bb 3)
Uusinta testattu on 18 koiraa, joista yksi terveeksi kantajaksi markertestattu on todettu terveeksi ei-kantajaksi suoralla geenitestillä. Muiden koirien tulos pysyi ennallaan.
Kymmenen koiraa on saanut tuloksen ++ polveutumismäärityksen avulla, koska pentueen molemmat vanhemmat ovat saaneet tuloksen ++.
Suomen 81 testatusta koirasta kuusi on terveitä kantajia (+- 3, ab 3), loput 75 terveitä ei-kantajia. Suomen tulokset listataan rotuyhdistyksen sivuilla. Kantajista viittä on käytetty jalostukseen ja yhteensä näillä koirilla on jälkeläisiä 134, joista tähän mennessä jatkoon käytetty 17 koiraa. Näistä 17 jalostukseen käytetystä koirasta VAIN noin puolet eli 8kpl on testattu PRA:n varalta, loput 9 on jätetty testaamatta. Sellaisia riskipentueita on kolme joista testaamattomien koirien jatkokäyttö olisi edesvastuutonta, mutta toistaiseksi ko. koiria ei ole käytetty jalostukseen. Yhden riskipentueen osalta jalostukseen käytetyt koirat on testattu, yksi kylläkin vasta neljän pentueen jälkeen...
Ja jotta kukaan ei vedä hernettä palkoineen päivineen kitusiinsa niin nämä Suomen tulokset ovat täysin julkista, kaikkien saatavilla olevaa, tietoa. Ei vaadi kun jokusen tunnin aikaa ja kykyä yhdistää olemassa olevaa tietoa kokonaisuudeksi. Peace kaverit!
Vanhoja tilastoja tutkiessa ei geenitestin tarve ole tosissaankaan tuulesta temmattu sillä tiedossani on 38 todettua PRA tapausta ja 7 lausunnon epäilyttävä saanutta, näistä ainoastaan yksi koira (tämä suomitapaus) on todettu geenitestaamisen alettua vuonna 2004/2005. Hollannista on esitetty huoli jalostukseen käytettävien suomalaisten koirien vähäisestä testaamisesta.
Tieto on jokaisen ulottuvilla
Kasvattajien tulisi olla kiinnostuneita, ei pelkästään jalostukseen käytettävien yksilöiden terveydestä ja koetuloksista, vaan myös taustoista, jotka antavat koko pohjan kyseisten yksilöiden ominaisuuksille. Tietoa tulee hankkia useista lähteistä, sitä pitää analysoida ja siihen pitää suhtautua kriittisesti. Henkilökohtaisena nyrkkisääntönä olen pitänyt, että luotettavin tieto löytyy ainoastaan eri maiden kennelliittojen tietokannoista. Rotuyhdistysten ja yksityisten ylläpitämät tietokannat perustuvat kennelliitoista saatuun informaatioon, mutta myös koirien omistajilta kerättyyn tietoon, joista mielestäni on enemmän kuin perusteltua olla lähteet selvillä; kopio virallisesta tuloksesta.
Kaikki tietokannat maailmalla eivät ole avoimia kaikille, isossa osassa vaaditaan kyseisen yhdistyksen jäsenyys esteettömän tiedon saamiseksi. Tässä meidän KoiraNet on vertaansa vailla mihinkään muuhun verrattuna, sen helppokäyttöisyys on <3 !!
Alle olen listannut tietokantoja joista olen omiin kirjoihini ja kansiini kerännyt materiaalia rodusta, näiden lisäksi käytössä ovat rotuyhdistysten jäsenlehdet.
- KoiraNet - Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä
- Gezondheidsonderzoeken Online - Raad van Beheerin terveystietokanta
- HundData - Svenska Kennelklubbenin tietokanta
- AvelsData - Svenska Kennelklubbenin jalostustietokanta (vaatii rekisteröitymisen)
- DogWeb - Norsk Kennel Klubin tietokanta (vaatii rekisteröitymisen)
- Hundeweb - Dansk Kennel Klub (vaatii rekisteröitymisen ja jäsenyyden)
- DoesData - eurooppalaisten schapendoesyhdistysten ylläpitämä tietokanta (maksullinen)
- BHCF Database - Ranskan rotuyhdistyksen tietokanta (vaatii jäsenyyden)
- RasData Schapendoes - yksityisten ruotsalaisten ylläpitämä tietokanta
- WikiDoes - yksityisten eurooppalaisten ylläpitämä tietokanta
- Stamdoes - yksityisen hollantilaisen ylläpitämä tietokanta
Mikäli kielitaito ei riitä internetin maailmassa surffailuun ihan tällä laajuudelle niin kasvattajien tulisi sentään tutustua ja lukea kuin raamattua konsanaan jalostuksen tavoiteohjelmaa ja keskustella asioista rodun parissa! En nyt linkitä tähän rodun JTO:aa, koska schapendoesyhdistys ei toistaiseksi ole julkaissut uutta 2015-2019 voimassa olevaa opusta (!), vanha on jo niin esihistoriallinen versio kymmenen vuoden takaa.
Apua voi ja on myös hyvä pyytää rotuyhdistykseltä, mutta muistettava on sekin tosiasia, että rotuyhdistyksen jalostusneuvonta perustuu sen jäsenten lähettämään tietoon ja myös toimihenkilöiden omaan aktiivisuuteen. Ei siis ole olemassa sellaista kuin absoluuttinen totuus, kun yritetään raapia kasaan suunnitellun yhdistelmän taustatietoja. Myös tietojensa jatkuva päivitys on tarpeen, ei riitä että tunsi koirat 20 vuoden takaa tai edes kymmenen. Koirien sukupolvisyklin kun lasketaan olevan noin neljä vuotta.
Ei muuta kun tsemppiä - tavallaan harmi ettei tällä hetkellä itse pysty (halua) kasvatustyön muodossa hyödyntämään keräämäänsä tietoa.
Doezenlinks
Ja loppuun pakko linkittää teille minun aloittamani projekti 2000-luvun puolivälistä, jossa keräsin maailmalta kotisivuja yhden osoitteen alle, nyt homma on muiden käsissä ja hyvissä sellaisissa onkin. Enjoy!
 |
| Muisteloita viime kesältä; Antti... tätä odotellessa! |