Vuoden viimeiset
Helsinki Winner 2011 - lauantai
Sompailtiin Herthan kanssa aamupäivällä Haarajoen asemalta Pasilaan ja messukeskukselle. Junailun ensikertalaisena Hertha sai ehdottomasti 10+, se pisti täyteen ahdetussa junan eteisessä maate ja käyttäytyi mallikkaasti, kuin kaupunkilaiskoira konsanaan.
Näyttelypäivä venyi mukavasti, kun kehä oli myöhässä lähemmäs kaksi tuntia. Pennut jaksoivat odottelusta huolimatta olla ja esiintyä hienosti. Demo nauratti tuomaria ja varmasti monia muitakin esittämällä kuinka tyypillisesti rodulla häntä heiluttaa koiraa. Isla taas on varsinainen luontainen diiva, se esiintyi paremmin kuin Herthakaan.... ;)
Rodun arvosteli uusi hollantilainen tuttavuus Marion Ten Cate, joka oli muutama viikkoa aikaisemmin arvostellut rodun kotimaan erikoisnäyttelyssä koiria. Pennut olivat tädin mieleen, mutta Hertha pikkarainen taisi olla hieman karvaton kilpasisariensa ympäröimänä. Väitän kyllä, että kotoota lähtiessä sillä oli tukkaa! Alla koko kolmikon arviot ja tulokset.
Hertha: Feminine bitch with light bone. Well propotioned. Skull is broad enough. Muzzle could be shorter. Nice fine bone. Little happy mover. Well presented. VAL ERI 4
Isla: 7 months. Nice type. Light bone. Good body lenght. Nice broad skull. Good lenght of muzzle. Dark eye. Balanced angulations. Good body. Rather narrow behind on the move. Springly movement. PEK 1 KP ROP-pentu
Demo: 7 months, could straighten in the back. Masculine happy little dog with fine bone compared to size. Muzzle could be shorter. Balanced angulations. Good body for age. Moves happy and light with good tail carriage. PEK 1 KP VSP-pentu
Kotio päästiin viiden jälkeen ja illaksi kutsutut vieraat olivatkin jo paikalla ja ruokkineetkin jo itse itsensä, kun emäntä itse liihotteli maailmalla. Siis oikeasti istuin Pasilan asemalla tunnin odottamassa seuraavaa junaa, kun edellinen oli juuri 5 min aikaisemmin mennyt nenän edestä.
Ilta sujahti höpötyksen, lenkin, hyvän ruuan ja juoman kanssa sekä saunan lämmössä. Koiria ei onneksi tarvinnut pahemmin puunata, ehdittiin suorittaa iltatoimenpiteet ennen kuin maa taas vaihteeksi suli kuravelliksi.
Voittaja 2011 - sunnuntai
Sunnuntaina aikaisin liikenteeseen ja päästiin hyvin sisään koirinemme ja häkkeinemme. Vallattiin oma paikkamme ja jäätiin odottamaan kehän alkua. Demosta saatiin napsittua upea 7kk poseeraus ja loppu päivään ei sitten enää kuvaus jaksanut innostaa. Taisi iskeä lievä näyttelyväsymys.
Pennut jaksoivat toisen päivän putkeen mainiosti, Herthakin yhtä iloisesti kuin aina muulloinkin. Tanskalainen tuomari Charlotte Höierin mielestä Pertsa ei vain oikein ollut vielä valion arvoinen tapaus, vaikkei vissiin ihan surkeakaan kun erinomaisen antoi. Alla kolmikon arviot.
Hertha: Very charming but too fine and unmature bitch. Very fining foreface, beautiful eyes. Very straight infront and topline. Moves a bit unsteady. Shows well. VAL ERI 3
Isla: Very feminine. Perfec size. Shows very well! Beautiful head. Perfect expressions. Nice angulations. Good side movements. But she is not parallel behind at the moment. PEK 1 KP VSP-pentu
Demo: Very nice puppy. Beautiful type. Nice contraction. Very typical head. Good neck and topline with slide race over the loin. Moves correct, but bit close behind. Typical tail. Very promising. PEK 1 KP ROP-pentu
Summa summarum
Tämä vuosi on ollut näyttelyiden puolesta varsin erinomainen kokonaisuudessaan. Roope aloitti ja lopetti veteraani-uransa sijoittuen joka näyttelyssä PU-luokassa vähintään kolmanneksi ja ollen jokaisessa näyttelyssä vähintään VSP-veteraani, mm. rodun erikoisnäyttelyssä.
Walma kuntoutui pennuistaan hyvin ja elokuun lopussa suunnattiin viimeisen cacibin metsästykseen Norjaan. Ajokilometrit Tromssaan eivät olleet turhat, sillä kotimatkalla kyydissä istuivat kaksi uutta kansainvälistä ja Norjan muotovaliota; Walma ja Tico-terrieri.
Hertha sai tukkansa kasvatettua näyttelykuntoon ja valmistui Suomen muotovalioksi kolmessa perättäisessä näyttelyssä yhden kuukauden sisällä, kahdessa näistä näyttelyistä se oli ROP ja yhdessä VSP.
Esikoispentue saatettiin maailmaan keväällä pitkän odotuksen jälkeen ja pentuset ovat ottaneet elämän haltuun iloisella ja avoimella asenteella. Molemmat ovat ehtineet korkkaamaan näytelmät ja aloittamaan agility- ja toko-harjoitteet tahoillaan. Treffattu ollaan verrattain jopa melko usein ja on ne muksut hoidossakin käyneet. Ihan loisto muksut ja omistajat, tällaisia minä haluan lisää! (Vink-vink Walma, 2-3 pentua on ihan riittävä määrä seuraavaankin satsiin....)
Vielä viimeisenä muttei vähäisimpänä ollenkaan, Walma suoritti hyväksytysti ja itsenä näköisesti MH-luonnekuvauksen. Vuoden toko-tavoitteet jäi saavuttamatta ja voi olla että annetaan niiden olla jatkossakin oman onnensa nojassa. Päivämme täyttyvät pitkistä rennoista lenkeistä, aina valon salliessa metsässä vapaana kirmaillen. Nautiskellaan tästä ja annetaan vaikka sitten sen jälkikasvun harrastaa tavoitteellisemmmin. ;)
Kuvia viikonlopulta: http://pilviparta.kuvat.fi/kuvat/2011/Winner+shows/
Sompailtiin Herthan kanssa aamupäivällä Haarajoen asemalta Pasilaan ja messukeskukselle. Junailun ensikertalaisena Hertha sai ehdottomasti 10+, se pisti täyteen ahdetussa junan eteisessä maate ja käyttäytyi mallikkaasti, kuin kaupunkilaiskoira konsanaan.
Näyttelypäivä venyi mukavasti, kun kehä oli myöhässä lähemmäs kaksi tuntia. Pennut jaksoivat odottelusta huolimatta olla ja esiintyä hienosti. Demo nauratti tuomaria ja varmasti monia muitakin esittämällä kuinka tyypillisesti rodulla häntä heiluttaa koiraa. Isla taas on varsinainen luontainen diiva, se esiintyi paremmin kuin Herthakaan.... ;)
Rodun arvosteli uusi hollantilainen tuttavuus Marion Ten Cate, joka oli muutama viikkoa aikaisemmin arvostellut rodun kotimaan erikoisnäyttelyssä koiria. Pennut olivat tädin mieleen, mutta Hertha pikkarainen taisi olla hieman karvaton kilpasisariensa ympäröimänä. Väitän kyllä, että kotoota lähtiessä sillä oli tukkaa! Alla koko kolmikon arviot ja tulokset.
Hertha: Feminine bitch with light bone. Well propotioned. Skull is broad enough. Muzzle could be shorter. Nice fine bone. Little happy mover. Well presented. VAL ERI 4
Isla: 7 months. Nice type. Light bone. Good body lenght. Nice broad skull. Good lenght of muzzle. Dark eye. Balanced angulations. Good body. Rather narrow behind on the move. Springly movement. PEK 1 KP ROP-pentu
Demo: 7 months, could straighten in the back. Masculine happy little dog with fine bone compared to size. Muzzle could be shorter. Balanced angulations. Good body for age. Moves happy and light with good tail carriage. PEK 1 KP VSP-pentu
Kotio päästiin viiden jälkeen ja illaksi kutsutut vieraat olivatkin jo paikalla ja ruokkineetkin jo itse itsensä, kun emäntä itse liihotteli maailmalla. Siis oikeasti istuin Pasilan asemalla tunnin odottamassa seuraavaa junaa, kun edellinen oli juuri 5 min aikaisemmin mennyt nenän edestä.
Ilta sujahti höpötyksen, lenkin, hyvän ruuan ja juoman kanssa sekä saunan lämmössä. Koiria ei onneksi tarvinnut pahemmin puunata, ehdittiin suorittaa iltatoimenpiteet ennen kuin maa taas vaihteeksi suli kuravelliksi.
Voittaja 2011 - sunnuntai
Sunnuntaina aikaisin liikenteeseen ja päästiin hyvin sisään koirinemme ja häkkeinemme. Vallattiin oma paikkamme ja jäätiin odottamaan kehän alkua. Demosta saatiin napsittua upea 7kk poseeraus ja loppu päivään ei sitten enää kuvaus jaksanut innostaa. Taisi iskeä lievä näyttelyväsymys.
Pennut jaksoivat toisen päivän putkeen mainiosti, Herthakin yhtä iloisesti kuin aina muulloinkin. Tanskalainen tuomari Charlotte Höierin mielestä Pertsa ei vain oikein ollut vielä valion arvoinen tapaus, vaikkei vissiin ihan surkeakaan kun erinomaisen antoi. Alla kolmikon arviot.
Hertha: Very charming but too fine and unmature bitch. Very fining foreface, beautiful eyes. Very straight infront and topline. Moves a bit unsteady. Shows well. VAL ERI 3
Isla: Very feminine. Perfec size. Shows very well! Beautiful head. Perfect expressions. Nice angulations. Good side movements. But she is not parallel behind at the moment. PEK 1 KP VSP-pentu
Demo: Very nice puppy. Beautiful type. Nice contraction. Very typical head. Good neck and topline with slide race over the loin. Moves correct, but bit close behind. Typical tail. Very promising. PEK 1 KP ROP-pentu
Summa summarum
Tämä vuosi on ollut näyttelyiden puolesta varsin erinomainen kokonaisuudessaan. Roope aloitti ja lopetti veteraani-uransa sijoittuen joka näyttelyssä PU-luokassa vähintään kolmanneksi ja ollen jokaisessa näyttelyssä vähintään VSP-veteraani, mm. rodun erikoisnäyttelyssä.
Walma kuntoutui pennuistaan hyvin ja elokuun lopussa suunnattiin viimeisen cacibin metsästykseen Norjaan. Ajokilometrit Tromssaan eivät olleet turhat, sillä kotimatkalla kyydissä istuivat kaksi uutta kansainvälistä ja Norjan muotovaliota; Walma ja Tico-terrieri.
Hertha sai tukkansa kasvatettua näyttelykuntoon ja valmistui Suomen muotovalioksi kolmessa perättäisessä näyttelyssä yhden kuukauden sisällä, kahdessa näistä näyttelyistä se oli ROP ja yhdessä VSP.
Esikoispentue saatettiin maailmaan keväällä pitkän odotuksen jälkeen ja pentuset ovat ottaneet elämän haltuun iloisella ja avoimella asenteella. Molemmat ovat ehtineet korkkaamaan näytelmät ja aloittamaan agility- ja toko-harjoitteet tahoillaan. Treffattu ollaan verrattain jopa melko usein ja on ne muksut hoidossakin käyneet. Ihan loisto muksut ja omistajat, tällaisia minä haluan lisää! (Vink-vink Walma, 2-3 pentua on ihan riittävä määrä seuraavaankin satsiin....)
Vielä viimeisenä muttei vähäisimpänä ollenkaan, Walma suoritti hyväksytysti ja itsenä näköisesti MH-luonnekuvauksen. Vuoden toko-tavoitteet jäi saavuttamatta ja voi olla että annetaan niiden olla jatkossakin oman onnensa nojassa. Päivämme täyttyvät pitkistä rennoista lenkeistä, aina valon salliessa metsässä vapaana kirmaillen. Nautiskellaan tästä ja annetaan vaikka sitten sen jälkikasvun harrastaa tavoitteellisemmmin. ;)
Kuvia viikonlopulta: http://pilviparta.kuvat.fi/kuvat/2011/Winner+shows/