Villikot
Kohta hiljenee
Kauaa ei enää pennut meidän elämää työllistä, ainakaan samalla tapaa kuin nyt tämän elämänsä ensimmäisen 8 viikon aikana. Torstaina tulee mittariin luovutusikä ja heti tuona iltana Demo-poika lähtee kohti uusia seikkailuita, Pohjanmaalle kesää viettämään. Syksyllä sitten paluu pääkaupunkiseudulle omistajansa opintojen perässä.
Isla - pikku kuningatar - viipyy aina lauantaihin saakka, jolloin perhe Bäcklund noutaa hänet kotiinsa Espoon Mankkaalle Peppi-koiran seuraksi. Käytiin itseasiassa viime lauantaina kyläilemässä Islan uudessa kodissa ja hienosti otti neiti heti huushollin haltuunsa ja uuden isosiskonsa vastaan. Toki olihan Peppi meillä jo aikaisemmin vieraillut, ettei ihan uppo outo kaveri sentään ollut.
Olemme lomailleet tässä muutaman viikon ja täytyy sanoa, että on pentujen päivärytmi vähän hunningolla... vai johtuuko sitten kuumista säistä, mutta tuntuu että yöllä sitä vasta oikein herätään touhottamaan. Demo varsinkin on varsinaista viikarien sukua, itsesuojeluvaistoa se ei tunnu omaavan ainakaan meidän lepsujen aikuisten kanssa, Roopekin saa jo kulkustensa kanssa hypätä korkeammalle turvaan jos meinaa nukkua rauhassa. Vaan ei taida mennä kauaa, kun pennut ovat tarpeeksi korkeajalkaisia että kiipeävät sohvalle perään, Demo ainakin jo kovasti yrittää ponnistella korkeammalle.
Lomatunnelmissa
Tosiaan kesäkuun ensimmäisen viikon oltiin molemmat lomalla ja pennut pääsivät heti tuoreeltaan reissuun mukaan. Ensimmäinen autoreissu tehtiin melkein naapuriin sukuloimaan Dali-mittelin luokse, jossa saatiin lapsi-harjoitusta samalla. Upeasti reipas kaksikko matkusti sylissä pahvilaatikossa (siinä samassa jossa matkustettiin syntymäpäivänä hätäpäivystyksen ultaan..). Reippaasti tutkivat uutta ympäristöä ja Dalinkin kanssa leikki luonnistui varovaisen tutustumisen jälkeen, lapsetkaan eivät tuottaneet ongelmaa. Ja kun tarpeeksi oli rymytty sammuttiin keittiön pöydän alle päiväunille.
Onnistuneen ensimmäisen automatkan seurauksena pystytettiin takapenkille häkki ja otettiin suunta kohti Säkylän mökkiä. Lyhyt, mutta täyteläinen reissu oli hienoa harjoitusta elämää varten pienille pennuille. Reippaat pienet nukkuivat tyytyväisinä alun oksentamisen jälkeen koko kolmen tunnin matkanteon, niin mennessä kuin tullessa. Onni on ilmastoitu auto, mukavampi matkata koirien ja itsenkin kannalta. :)
Mökkireissulla sukuloitiin Esan isovanhemmilla, pelattiin tennistä, saunottiin ja grillattiin... ja kaikessa pennut mukana, tietenkin! Tenniskentän laidalla saivat lenkkipolun kulkijat ihmetellä pystytettyä aitausta pentuineen ja puussa vahtia pitävää kolmea aikuista karvaista kulkijaa.
Eihän loma olisi loma, jos ei sinne olisi ängetty kaikki mahdollinen rästiin jäänyt, joten otettiin siihen samaan syssyyn vielä pentujen lääkäriaika. Keskiviikkona kaksoset kävivät Ellin luona ottamassa mikrosirunsa ja terveystarkastuksensa. Molemmat olivat reippaita uusia koirakansalaisia ja saivat siitäkin oikein merkinnän tarkastuskaavakkeeseen. Muutoin olivat paikat kunnossa, mutta molemmilla löytyy napatyrä ja Demon purennassa on petraamisen varaa. Vieläkin muutama viikko tarkastuksesta purenta on edelleen alapurennan puolella, käytännössä siisti saksipurenta, mutta väärinpäin vain. Pidetään peukut ja varpaat ristissä pojan puolesta, josko tilanne vielä korjaantuisi.
Kaikella on tarkoituksensa -sanonta piti paikkansa tässäkin asiassa... en luvannut ainokaista poikaani Kanadaan ja hyvä niin tässä tapauksessa. Tosin ei Daniel paralla ole putkeen mennyt, sillä Kanadaan lähdössä ollut "varapentu" ei onnistunutkaan saamaan toista kivestään ja piti äkkiä löytää varavarapentu... Amadeus-pentu löytyi Lappeenrannasta Ellan pentueesta, jossa vinkkinä vaan on vielä muutama pentu vailla kotia, pennut tulevat luovutusikään aivan pian (ks. yhdistyksen sivuilta lisää www.schapendoes.fi)!
Lomaan mahtui paljon kyläilyä ja uusia asioita pennuille, on niitä niin ihana seurata kuinka yhtenä päivänä joku voi vähän jänskättää ja toisena päivänä asia onkin ihan tuttu juttu eikä ole mitään hätää. Luonteet ovat tuntuneet kääntyvän päälaelleen alusta, sillä tänä päivänä Demo on varsinainen kiusankappale joka on jatkuvasti menossa ja jäynäämässä muita. Isla taas on mamman syliprinsessa, joka nauttii rapsuttelusta ja ihmisseurasta suunnattomasti. Hellyyttäviä ovat kumpaisetkin, etenkin nukkuessaan.
Uusi arki
Pitkän hakemisen jälkeen nyt tuntuisi löytyneen oma paikka yhteiskunnan työportaassa. Loman jälkeen aloitin nimittäin uudessa työssäni Eukanuban koiranruokien maahantuojalla Severa Pet Foodsilla. Ensimmäinen viikko toi mukanaan paljon uutta oppia ja haasteita, mutta täytyy sanoa että olen nauttinut suunnattoman paljon toimistyön ja -ajan "tylsyydestä" ja mitä parasta, enää ei tarvitse kysellä viikonloppuvapaita näyttely yms menoja varten. ;) Siksi meillä onkin nyt ahkeraan katseltu pappakoiralle veteraanikehiä ja kunhan mammakoira vähän kuntoutuu suunnataan ulkomasmaille viimeisen Cacibin jahtiin sen ja Ticon kanssa.
Semmoista tällä erää, katselkaahan mökki yms. kuvia osoitteesta http://pilviparta.kuvat.fi/
Kauaa ei enää pennut meidän elämää työllistä, ainakaan samalla tapaa kuin nyt tämän elämänsä ensimmäisen 8 viikon aikana. Torstaina tulee mittariin luovutusikä ja heti tuona iltana Demo-poika lähtee kohti uusia seikkailuita, Pohjanmaalle kesää viettämään. Syksyllä sitten paluu pääkaupunkiseudulle omistajansa opintojen perässä.
Isla - pikku kuningatar - viipyy aina lauantaihin saakka, jolloin perhe Bäcklund noutaa hänet kotiinsa Espoon Mankkaalle Peppi-koiran seuraksi. Käytiin itseasiassa viime lauantaina kyläilemässä Islan uudessa kodissa ja hienosti otti neiti heti huushollin haltuunsa ja uuden isosiskonsa vastaan. Toki olihan Peppi meillä jo aikaisemmin vieraillut, ettei ihan uppo outo kaveri sentään ollut.
Olemme lomailleet tässä muutaman viikon ja täytyy sanoa, että on pentujen päivärytmi vähän hunningolla... vai johtuuko sitten kuumista säistä, mutta tuntuu että yöllä sitä vasta oikein herätään touhottamaan. Demo varsinkin on varsinaista viikarien sukua, itsesuojeluvaistoa se ei tunnu omaavan ainakaan meidän lepsujen aikuisten kanssa, Roopekin saa jo kulkustensa kanssa hypätä korkeammalle turvaan jos meinaa nukkua rauhassa. Vaan ei taida mennä kauaa, kun pennut ovat tarpeeksi korkeajalkaisia että kiipeävät sohvalle perään, Demo ainakin jo kovasti yrittää ponnistella korkeammalle.
Lomatunnelmissa
Tosiaan kesäkuun ensimmäisen viikon oltiin molemmat lomalla ja pennut pääsivät heti tuoreeltaan reissuun mukaan. Ensimmäinen autoreissu tehtiin melkein naapuriin sukuloimaan Dali-mittelin luokse, jossa saatiin lapsi-harjoitusta samalla. Upeasti reipas kaksikko matkusti sylissä pahvilaatikossa (siinä samassa jossa matkustettiin syntymäpäivänä hätäpäivystyksen ultaan..). Reippaasti tutkivat uutta ympäristöä ja Dalinkin kanssa leikki luonnistui varovaisen tutustumisen jälkeen, lapsetkaan eivät tuottaneet ongelmaa. Ja kun tarpeeksi oli rymytty sammuttiin keittiön pöydän alle päiväunille.
Onnistuneen ensimmäisen automatkan seurauksena pystytettiin takapenkille häkki ja otettiin suunta kohti Säkylän mökkiä. Lyhyt, mutta täyteläinen reissu oli hienoa harjoitusta elämää varten pienille pennuille. Reippaat pienet nukkuivat tyytyväisinä alun oksentamisen jälkeen koko kolmen tunnin matkanteon, niin mennessä kuin tullessa. Onni on ilmastoitu auto, mukavampi matkata koirien ja itsenkin kannalta. :)
Mökkireissulla sukuloitiin Esan isovanhemmilla, pelattiin tennistä, saunottiin ja grillattiin... ja kaikessa pennut mukana, tietenkin! Tenniskentän laidalla saivat lenkkipolun kulkijat ihmetellä pystytettyä aitausta pentuineen ja puussa vahtia pitävää kolmea aikuista karvaista kulkijaa.
Eihän loma olisi loma, jos ei sinne olisi ängetty kaikki mahdollinen rästiin jäänyt, joten otettiin siihen samaan syssyyn vielä pentujen lääkäriaika. Keskiviikkona kaksoset kävivät Ellin luona ottamassa mikrosirunsa ja terveystarkastuksensa. Molemmat olivat reippaita uusia koirakansalaisia ja saivat siitäkin oikein merkinnän tarkastuskaavakkeeseen. Muutoin olivat paikat kunnossa, mutta molemmilla löytyy napatyrä ja Demon purennassa on petraamisen varaa. Vieläkin muutama viikko tarkastuksesta purenta on edelleen alapurennan puolella, käytännössä siisti saksipurenta, mutta väärinpäin vain. Pidetään peukut ja varpaat ristissä pojan puolesta, josko tilanne vielä korjaantuisi.
Kaikella on tarkoituksensa -sanonta piti paikkansa tässäkin asiassa... en luvannut ainokaista poikaani Kanadaan ja hyvä niin tässä tapauksessa. Tosin ei Daniel paralla ole putkeen mennyt, sillä Kanadaan lähdössä ollut "varapentu" ei onnistunutkaan saamaan toista kivestään ja piti äkkiä löytää varavarapentu... Amadeus-pentu löytyi Lappeenrannasta Ellan pentueesta, jossa vinkkinä vaan on vielä muutama pentu vailla kotia, pennut tulevat luovutusikään aivan pian (ks. yhdistyksen sivuilta lisää www.schapendoes.fi)!
Lomaan mahtui paljon kyläilyä ja uusia asioita pennuille, on niitä niin ihana seurata kuinka yhtenä päivänä joku voi vähän jänskättää ja toisena päivänä asia onkin ihan tuttu juttu eikä ole mitään hätää. Luonteet ovat tuntuneet kääntyvän päälaelleen alusta, sillä tänä päivänä Demo on varsinainen kiusankappale joka on jatkuvasti menossa ja jäynäämässä muita. Isla taas on mamman syliprinsessa, joka nauttii rapsuttelusta ja ihmisseurasta suunnattomasti. Hellyyttäviä ovat kumpaisetkin, etenkin nukkuessaan.
Uusi arki
Pitkän hakemisen jälkeen nyt tuntuisi löytyneen oma paikka yhteiskunnan työportaassa. Loman jälkeen aloitin nimittäin uudessa työssäni Eukanuban koiranruokien maahantuojalla Severa Pet Foodsilla. Ensimmäinen viikko toi mukanaan paljon uutta oppia ja haasteita, mutta täytyy sanoa että olen nauttinut suunnattoman paljon toimistyön ja -ajan "tylsyydestä" ja mitä parasta, enää ei tarvitse kysellä viikonloppuvapaita näyttely yms menoja varten. ;) Siksi meillä onkin nyt ahkeraan katseltu pappakoiralle veteraanikehiä ja kunhan mammakoira vähän kuntoutuu suunnataan ulkomasmaille viimeisen Cacibin jahtiin sen ja Ticon kanssa.
Semmoista tällä erää, katselkaahan mökki yms. kuvia osoitteesta http://pilviparta.kuvat.fi/