The Netherlands PART 3
Groningen
Tiistaina startattiin aamusta ajoissa liikenteeseen, jotta ehdimme muutaman mutkan kautta ajoissa Groningeniin viettämään kaupunkipäivää. Ensin pudotettiin Paulan lauma Rollecaterdeeliin Henkin hoitoon ja Rian kanssa ajettiin Norgin kautta hakemaan Joke kaupunkioppaaksi.
Groningen on upea pohjoinen hollantilainen suurkaupunki, jossa ei ainakaan pyöräilijöistä ollut puutetta... herranjesus kun tuntu että on koko ajan jonkun edessä. Vaikuttavin näky oli ehdottomasti vanhan yliopistorakennuksen edusta jossa oli fillareita lähes silmän kantamattomiin. Hollannissa todellakin pyöräillään ja pyöräilijät tuntuvat olevan etuoikeuttettuja lähes mihin vaan ratkaisuun.
Tiistaisin Groningenissä on upeat markkinat, kukkia, vihanneksia, erilaisia ruokia ja muita kojuja vaatteineen ja pikku tilpehööreineen.. sekä niitä himoitsemiani oliebolleja, siis hollantilaista perinneherkkua, munkin tyyppisiä, joissa on sisällä rusinaa ja ne on huolella pyöritelty tomusokerissa.. voi luoja mikä herkku! Harmittaa ihan suunnattomasti että jäi kuitenkin oliebollsit saamatta kun oli niin herkullinen ja ennen kaikkea täyttävä luonas Stockan tapaisessa kauppakeskuksessa, jossa saimme itse kerätä tarjottimelle haluamamme ja kassan kautta kattoterassille syömään ja nauttimaan lähes kesäisestä auringosta. Upeat näköalat vanhan kaupungin ylle, upeita torneja ja linnamaisia rakennuksia, mm. kirkkoina ja yliopistoina.
Shoppailun tulokset jäivät melko laihoiksi: housut, koru, koiranäyttelymekko lauantaille, tuliaisiksi pientä hollantilaista krääsää.. niin ja laitoin mä kotiin ja mummille postikortitkin, tulevat kun tulevat. :)
Illalla vietettiin muutama tunti Ruusuhovin puolella Theon ja Editan, sekä heidän muutamien ystäviensä kanssa. Ennen olen karttanut juustoja, mutta nyt täytyy sanoa että tällä reissulla olen löytänyt jo muutaman aivan ihanan juuston, vanha gouda ja ananasjuusto ovat ehdottomasti sellaiset mitä pitää saada kotiin.
(Cheek: Raplaulajan) vapaapäivä
Keskiviikkona vietettiin Paulan ja koiruuksien kanssa rauhallista päivää lähiseudulla. Aamusta ja illasta kierrettiin pitkät lenkit ihanassa kesäisessä säässä, tyypillisissä hollantilaisissa maaseudunmaisemissa. Iltalenkillä oli niin kuuma, että koirat päättivät mennä tooodella liejuiseen syvään ja ennen kaikkea korkeareunaiseen kanavaan uimaan... nuoremmat osasivat homman ihan hyvin, mutta voi Amelie alias matami Makkara, se meni jäämään jumiin mutapohjaan ja tiheään rantakasvillisuuteen. Ja epäilen ettei se niine makkaroineen olisi selvinnyt edes pystysuorasta noususta takaisin tielle vaikka ei kiinni olisi jäänytkään, oli se rinne kuitenkin sentään metrin verran korkea. Hyvä ettei huonommin käynyt, Paula sai mummon ylös vaikka joutui siinä oman kenkänsäkin kastelemaan. Minä en edes paikalla ollut vaan olin juoksemassa kierrostani edempänä.. eikä tietenkään puhelimia mukana. Selvittiin säikähdyksellä onneksi.
Päiväksi jätettiin koirat mökkiin nukkumaan ja suunnattiin pieneen Hoogeveeniin jossa oli yllättävänkin paljon kauppoja ollakseen niin pieni kylä, tai no Järvenpään kokoinen suunnilleen mutta paljon runsaampi kävelykatu kuin Janne. Päivän ostossaldo oli huomattavasti parempi kuin edellisenä päivänä ja ehdittiin rauhassa nautiskella pientä lounasta katukahvilassa ja antaa melkein kesäisen auringon hyväillä ihoa.
Illasta nautiskeltiin hyvän ruuan, rusinaviinin ja auringonlaskun kera... niin ja pidettiin pyjamabileet uusien pyjamahousujen kunniaksi.
Komeat pojat Edamista
Aamusta oltiin heti yhdeksältä Rollecaterdeelissa ja jätettiin koirat sinne päiväksi. Henk parka on jatkuvasti koirapiikana. Tarkoitus oli ajaa Edamiin Damin kautta moottoriteitä pitkin... ou nou, ei olis onnistunut, liittymät oli ihan täyteen pukattuja ja aikaa olisi tuhraantunut pelkkään jonotteluun. Lucky us, Ria valitsi aivan ihanan reitin pienten kylien läpi, jossa näimme aivan mahtavia rakennuksia, puutarhoja, kanavia jne. Lelystadista Edamiin menimme uskomatonta monien kymmenien kilometrien pituista ohuen ohutta maakaistaletta joka on nostettu merestä padotun järven keskelle. Onneksi ei itse tarvinnut ajaa, muutenkin olen aina p*skajäykkänä kun pitää ajaa ihan kanavan vieressä jossa ei edes aitaa ole välissä.. iik!!
Edamissa oli paljon erilaisempia rakennuksia kuin täällä Zwollen suunnalla, paljon rivitalon tyyppisiä ohuita rakennuksia. Pojat joita olimme menossa katsomaan, 6,5-vuotias Roemer (Roemer van't Ruinerveld) ja 3-vuotias Floris (Floris van de Hazelinde), asuivat uudenaikaisemmassa rivarimaisessa rakennuksessa. Ineke ja Frans kestitsivät meidät oikein kunnolla: ensi nautittiin kahvia ja teetä, jonka jälkeen suunnattiin katsomaan vielä asuinkäytössä ja upeassa kunnossa olevaa tyypillistä tuulimyllyä olkikattoineen ja kanavineen. Samalla reissulla käveltiin kanavan viertä joka kesäisin on täynnä lomalaisten upeita purjelaivoja.. oli niitä siinä vieläkin joitain, hollantilaiset kun lomailevat yllättävän paljon syksylläkin.
Kevyen keittopäivällisen jälkeen ajettiin pieni matka Volendamiin, joka on pieni turistikylä rantakahviloineen ja turistikauppoineen. Ihania pieniä putiikkeja, joista tuli ostettua taas vähän lisää pientä krääsää tuliaisiksi. Istuttiin hetki rantakahvilassa juomassa kuka mitäkin ja niin kuin Hollannissa kuuluu, koirat olivat mukana. Roemer ja Floris olivat oikein hyväkäytöksisiä yksilöitä sakeassakin turistiliikenteessä ja ihastuttivat ihmisiä ja koiria myös. :)
Palattiin turistikierrokseltamme lähes suoraan ruokapöytään ja nautimme illallisen Ineken ja Fransin kanssa. Ennen sitä ehdittiin ottamaan pojista poseeraukset ja olin kyllä todella tyytyväinen näkemääni, joskin Floris on vielä nuoresta iästään johtuen hieman "täyttymätön" osittain. Luonteeltaan pojat olivat aikuisella tapaa rauhallisia ja sosiaalisia.. vaikka kyllä Ineke näytti että niistäkin löytyy leikkisyyttä ja Floriksesta oikein taistelutahtoakin vetoleikkeihin.
Kohta on ajettu Hollantia ihan ristiin rastiin: palattiin Rollecaterdeeliin pohjoisemmasta Leeuwardenin kautta ja huomenna sitten huristellaan aivan eteläisimpään kärkeen Maastrichtiin, joka sijaitsee pienellä maakaistaleella Saksan ja Belgian välissä. Taas takana pitkä päivä uusine upeine kokemuksineen, nyt vähän ananasjuustoa ja untenmaille, huomenna aamusta ehtii pakkaamaan ennen lähtöä.
Tiistaina startattiin aamusta ajoissa liikenteeseen, jotta ehdimme muutaman mutkan kautta ajoissa Groningeniin viettämään kaupunkipäivää. Ensin pudotettiin Paulan lauma Rollecaterdeeliin Henkin hoitoon ja Rian kanssa ajettiin Norgin kautta hakemaan Joke kaupunkioppaaksi.
Groningen on upea pohjoinen hollantilainen suurkaupunki, jossa ei ainakaan pyöräilijöistä ollut puutetta... herranjesus kun tuntu että on koko ajan jonkun edessä. Vaikuttavin näky oli ehdottomasti vanhan yliopistorakennuksen edusta jossa oli fillareita lähes silmän kantamattomiin. Hollannissa todellakin pyöräillään ja pyöräilijät tuntuvat olevan etuoikeuttettuja lähes mihin vaan ratkaisuun.
Tiistaisin Groningenissä on upeat markkinat, kukkia, vihanneksia, erilaisia ruokia ja muita kojuja vaatteineen ja pikku tilpehööreineen.. sekä niitä himoitsemiani oliebolleja, siis hollantilaista perinneherkkua, munkin tyyppisiä, joissa on sisällä rusinaa ja ne on huolella pyöritelty tomusokerissa.. voi luoja mikä herkku! Harmittaa ihan suunnattomasti että jäi kuitenkin oliebollsit saamatta kun oli niin herkullinen ja ennen kaikkea täyttävä luonas Stockan tapaisessa kauppakeskuksessa, jossa saimme itse kerätä tarjottimelle haluamamme ja kassan kautta kattoterassille syömään ja nauttimaan lähes kesäisestä auringosta. Upeat näköalat vanhan kaupungin ylle, upeita torneja ja linnamaisia rakennuksia, mm. kirkkoina ja yliopistoina.
Shoppailun tulokset jäivät melko laihoiksi: housut, koru, koiranäyttelymekko lauantaille, tuliaisiksi pientä hollantilaista krääsää.. niin ja laitoin mä kotiin ja mummille postikortitkin, tulevat kun tulevat. :)
Illalla vietettiin muutama tunti Ruusuhovin puolella Theon ja Editan, sekä heidän muutamien ystäviensä kanssa. Ennen olen karttanut juustoja, mutta nyt täytyy sanoa että tällä reissulla olen löytänyt jo muutaman aivan ihanan juuston, vanha gouda ja ananasjuusto ovat ehdottomasti sellaiset mitä pitää saada kotiin.
(Cheek: Raplaulajan) vapaapäivä
Keskiviikkona vietettiin Paulan ja koiruuksien kanssa rauhallista päivää lähiseudulla. Aamusta ja illasta kierrettiin pitkät lenkit ihanassa kesäisessä säässä, tyypillisissä hollantilaisissa maaseudunmaisemissa. Iltalenkillä oli niin kuuma, että koirat päättivät mennä tooodella liejuiseen syvään ja ennen kaikkea korkeareunaiseen kanavaan uimaan... nuoremmat osasivat homman ihan hyvin, mutta voi Amelie alias matami Makkara, se meni jäämään jumiin mutapohjaan ja tiheään rantakasvillisuuteen. Ja epäilen ettei se niine makkaroineen olisi selvinnyt edes pystysuorasta noususta takaisin tielle vaikka ei kiinni olisi jäänytkään, oli se rinne kuitenkin sentään metrin verran korkea. Hyvä ettei huonommin käynyt, Paula sai mummon ylös vaikka joutui siinä oman kenkänsäkin kastelemaan. Minä en edes paikalla ollut vaan olin juoksemassa kierrostani edempänä.. eikä tietenkään puhelimia mukana. Selvittiin säikähdyksellä onneksi.
Päiväksi jätettiin koirat mökkiin nukkumaan ja suunnattiin pieneen Hoogeveeniin jossa oli yllättävänkin paljon kauppoja ollakseen niin pieni kylä, tai no Järvenpään kokoinen suunnilleen mutta paljon runsaampi kävelykatu kuin Janne. Päivän ostossaldo oli huomattavasti parempi kuin edellisenä päivänä ja ehdittiin rauhassa nautiskella pientä lounasta katukahvilassa ja antaa melkein kesäisen auringon hyväillä ihoa.
Illasta nautiskeltiin hyvän ruuan, rusinaviinin ja auringonlaskun kera... niin ja pidettiin pyjamabileet uusien pyjamahousujen kunniaksi.
Komeat pojat Edamista
Aamusta oltiin heti yhdeksältä Rollecaterdeelissa ja jätettiin koirat sinne päiväksi. Henk parka on jatkuvasti koirapiikana. Tarkoitus oli ajaa Edamiin Damin kautta moottoriteitä pitkin... ou nou, ei olis onnistunut, liittymät oli ihan täyteen pukattuja ja aikaa olisi tuhraantunut pelkkään jonotteluun. Lucky us, Ria valitsi aivan ihanan reitin pienten kylien läpi, jossa näimme aivan mahtavia rakennuksia, puutarhoja, kanavia jne. Lelystadista Edamiin menimme uskomatonta monien kymmenien kilometrien pituista ohuen ohutta maakaistaletta joka on nostettu merestä padotun järven keskelle. Onneksi ei itse tarvinnut ajaa, muutenkin olen aina p*skajäykkänä kun pitää ajaa ihan kanavan vieressä jossa ei edes aitaa ole välissä.. iik!!
Edamissa oli paljon erilaisempia rakennuksia kuin täällä Zwollen suunnalla, paljon rivitalon tyyppisiä ohuita rakennuksia. Pojat joita olimme menossa katsomaan, 6,5-vuotias Roemer (Roemer van't Ruinerveld) ja 3-vuotias Floris (Floris van de Hazelinde), asuivat uudenaikaisemmassa rivarimaisessa rakennuksessa. Ineke ja Frans kestitsivät meidät oikein kunnolla: ensi nautittiin kahvia ja teetä, jonka jälkeen suunnattiin katsomaan vielä asuinkäytössä ja upeassa kunnossa olevaa tyypillistä tuulimyllyä olkikattoineen ja kanavineen. Samalla reissulla käveltiin kanavan viertä joka kesäisin on täynnä lomalaisten upeita purjelaivoja.. oli niitä siinä vieläkin joitain, hollantilaiset kun lomailevat yllättävän paljon syksylläkin.
Kevyen keittopäivällisen jälkeen ajettiin pieni matka Volendamiin, joka on pieni turistikylä rantakahviloineen ja turistikauppoineen. Ihania pieniä putiikkeja, joista tuli ostettua taas vähän lisää pientä krääsää tuliaisiksi. Istuttiin hetki rantakahvilassa juomassa kuka mitäkin ja niin kuin Hollannissa kuuluu, koirat olivat mukana. Roemer ja Floris olivat oikein hyväkäytöksisiä yksilöitä sakeassakin turistiliikenteessä ja ihastuttivat ihmisiä ja koiria myös. :)
Palattiin turistikierrokseltamme lähes suoraan ruokapöytään ja nautimme illallisen Ineken ja Fransin kanssa. Ennen sitä ehdittiin ottamaan pojista poseeraukset ja olin kyllä todella tyytyväinen näkemääni, joskin Floris on vielä nuoresta iästään johtuen hieman "täyttymätön" osittain. Luonteeltaan pojat olivat aikuisella tapaa rauhallisia ja sosiaalisia.. vaikka kyllä Ineke näytti että niistäkin löytyy leikkisyyttä ja Floriksesta oikein taistelutahtoakin vetoleikkeihin.
Kohta on ajettu Hollantia ihan ristiin rastiin: palattiin Rollecaterdeeliin pohjoisemmasta Leeuwardenin kautta ja huomenna sitten huristellaan aivan eteläisimpään kärkeen Maastrichtiin, joka sijaitsee pienellä maakaistaleella Saksan ja Belgian välissä. Taas takana pitkä päivä uusine upeine kokemuksineen, nyt vähän ananasjuustoa ja untenmaille, huomenna aamusta ehtii pakkaamaan ennen lähtöä.