tiistai 16. kesäkuuta 2009

Ykkönen ja kakkoset

Viikko on vierähtänyt pennun kanssa ja yllättävän helppoa on ollut, liekö niin tuoreessa muistissa homma Walman extra vaativuuden jäljiltä. Walma nauttii tädin roolistaan ja leikittää Herthaa todella nätisti, ihan muutaman kerran on leikit ollut niin rajut että on pitänyt puhaltaa peli poikki. Onneksi Walpuri uskoo ensimmäisellä ja painuu yleensä syömään luuta tai hyppää sängylle turvaan nukkumaan. Yksinolot ovat sujuneet odotettua paremmin, vaikka yleensä tuon olenkin pyrkinyt jättämään joko nukkumaan tai syömään. Mutta eipä tuo ollut moksiskaan kun tänään aamusta jätin sen oven taakse ja lähdettiin isojen kanssa treenaamaan/lenkille, poissa oltiin tunnin verran. Itse tokotreenit sujuivat hyvin, Roope oli niin innoissaan että vähän seuraaminen kärsi edistämisestä, muuten alo-luokan liikkeet sujuu niin että voitaisiin oikeesti niitä kisoja jo melkein harkita, ehkäpä elokuussa. Hyppyä ollaan treenattu sillä kotikonstilla ja kerran ollaan päästy taitoja kokeilemaan ihan oikealla hypyllä ja kyllähän se sujuu. Roope vaan on niin herkkis, että kun kierrän hypyn mennäkseni sen rinnalle niin herran pitää varuiksi väistää etten vaan tule yli ja astu varpaille. Selkeä syy tälle käytökselle löytyy siitä, että Roopea on jalalla törkitty pois edestä silloin (hyvin usein) kun edessä sattuu olemaan, paljon vaan makupaloja ja palkansuunnan avulla niin eiköhän sekin kuntoon saada. Muuten tuo alokasluokka alkaa siis olemaan kunnossa.
Walman kanssa alotettiin tehokuuri seuraamisen alulle. Koska tuo on valitettavasti sisäistänyt hyvin tarkkaan että liikkeet tehdään mamman edessä, niin täytyy hyödyntää hieman ympäristön rajausta. Otettiin hihna mukaan harjoitukseen, hihna oikeaan käteen naksun kanssa, hihna kiersi itseni takaa, jotta se estäisi Walmaa hyppäämästä eteeni koko ajan. Sitten vaan käveltiin edestakaisin ja naksuttelin katsekontaktista ja palkkasin reidestä (palkansuunta = oppii pikkuhiljaa oikean paikan, koira ei viitsi tehdä turhaa työtä ja rupeaa ennen pitkää kävelemään lähempänä reittä saadakseen nopeammin palkan). Yllätyin ettei prinsessa ottanut paineita hihnasta vaan teki tosi kivasti, pääsin palkkaamaan noin 30 kertaa kontaktista ja se sai riittää tälle kertaa. Kivasti meni siis sekä tokotreenit, että Herthan yksinolo, sieltä se pieni pentu kömpi tietokonepöydän alta nukkumasta kun kotiin päästiin.

Peruutetaan vielä viikonloppuun, jolloin lauantaina Juulia ja Olli starttasivat ensimmäisissä tokon avoimenluokan kisoissaan. Ykköstulos sieltä tuli, vaikka aika rajoilla sekin oli, 161,5 pistettä kun ykköstuloksen alaraja on 160. No se jokatapauksessa riitti ykköstulokseen ja sillä selvä. Olli ja Juulia sijoittuivat kuudesta avoimen kilpailijasta neljänneksi, eikä voittajakaan saanut kuin hieman yli 170 pistettä. Ollin kompastuskivet olivat seuraaminen, jossa hitaus vaivasi jo viime treeneissä sekä luoksetulo, jossa olisi pitänyt pysähtyä, mutta Olli ei ilmeisesti kuullut pysähdys-käskyä ja paineli suoraan Juulian sivulle. Seuraamis-, ääni- ja kapulanheitto harjoittelua siis tiedossa. :) Muuten kisat menivät kuulemma kivasti.

Paikalla makaaminen: 10
Seuraaminen taluttimetta: 5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 10
Luoksetulo: 5
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 10
Noutaminen: 8,5
Kauko-ohjaus: 8
Estehyppy: 8,5
Kokonaisvaikutus: 8,5
Loppupisteet 161,5 - 1-tulos

Sunnuntaina edustettiin kauneutta Kotkan Ruusussa Walman ja Ticon kanssa... vaikka kakkosiksi jäätiinkin. Molemmat olivat junioriluokissaan toisia arvosanalla erittäin hyvä. Schapet tuomaroinut Annukka Paloheimo oli sitä mieltä, että Walma on niin vauva että tarvitsee lisää aikaa kehittyäkseen... mhh... mitä muuta voi koira olla joka on vasta kaksi päivää sitten täyttänyt 9kk? Tico taas olisi saanut Matti Luoson mielestä olla leveämpi rintainen ja -päinen. Niin ja Paloheimo myös mittasi Walman ja sai tulokseksi 42cm. Ihan ilman mitään ei matkaseurueen tarvinnut poistua kotiin kun Boogie nappasi itselleen viimeisen sertin, ensimmäisen cacibin ja oli loppuen lopuksi VSP ja valmistui siis Suomen muotovalioksi! Onnea Boogie & Mari!!! :)

Walman arvostelu: Hyvin pentumainen. Hyvät mittasuhteet. Sopiva luusto. Melko pysty olkavarsi. Tanssivat etuliikkeet. Erinomainen karva. Hyvä häntä. Melko ahtaat takaliikkeet, kevyet sivuliikkeet.

Ticon arvostelu: Erittäin hyvän tyyppinen, sopivan kokoinen uros, pää saa kauttaaltaan voimistua, hyvä purenta, tummat silmät, hyvä purenta, hyvä luusto, eturaajat voisivat olla suoremmat, eturinta saa vielä kehittyä, sopivat kulmaukset, hyvä häntä, liikkuu edestä hieman ahtaasti, muuten hyvin, hyvä karvan laatu ja käytös.

Tänään saatiin myös Evirasta Walman rabiesvasta-ainetulos ja se oli kuin olikin yli raja-arvon, elokuussa Ruotsiin siis! Walman siskolla ei ollut vasta-aineet nousseet, joten sitä vähän jännäiltiin, että miten meidän käy. Nyt pääsee tosissaan sitten suunnittelemaan (ja valitettavasti myös maksamaan..) Ruotsin reissua. Kiva päästä näkemään sikäläisiä uusia koiria ja uusia ihmisiä, sekä Roopen pentuja Bryngansin pentutapaamiseen.

Walman kanssa pyöräiltiin eilen pieni kaupunkikierros kun käytiin pankissa, autokoululla ja kaupassa. Hyvin Walma osasi olla pyörän kanssa ja jos tämä auttaisi siihen peitsaamiseen mitä ilmenee omasta mielestäni ihan liikaa hihnalenkeillä. Siskolla on sama kuin veljellään, että laukalle ei nosteta vaan viimeiseen asti täytyy yrittää ravata. Hyvä vaan, vahvistaa selkää.

Eipä meille varmaan muuta kummempaan ole sattunut, koirat on pestyjä ja puhtaita pitkästä aikaa, joten taidetaanpa siirtyä koko kööri sänkyyn katsomaan leffaa. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti