keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Taas liikenteessä

No niin, nyt ehdin hieman istua alas kirjoittamaan tapahtuneesta... Viime viikonloppuna siis kävästiin Kouvolassa Ticon kasvattajan luona pentutapaamisessa. 14 nuorta folkkia pyöri jo pihassa kun saavuttiin paikalle ja täytyy kyllä sanoa, että alkuun kaikki näytti niin samasta muotista tehdyiltä, että ei omaansa tunnistanut. Sen verran Ticoa alkuun kauhistutti terrierit (joka hän itse ei omasta mielestään ole), että pakeni auton alle turvaan moista laumaa. Ja sisälläkin istui aluksi kuin tatti yhdessä nurkassa ja koitti olla mahdollisimman huomaamaton. Ainut joka kiinnosti Ticoa siitä laumasta oli pk colliepentu... kyllä paimenkoira paimenkoiran tunnistaa. ;) Mitään ihan hirveän fiksuja kuvia ei saatu kun tultiin paikalle myöhässä niin olivat ensimmäiset jo kerenneet palella, joten loppu aika istuttiin sisätiloissa. Ticon koko pesue oli paikalla, Ulla oli hyvin samanlainen sylikoira kuin veljensä, toisin kuin taas Rauha joka on saanut Ticon ja Ullankin puolesta terrierin luonnetta. Tico & sisarukset muuten viettivät kuun vaihtuessa keskiyöllä noin nanosekunnin verran syntymäpäiväänsä, joten onnea 1v Ticolle ja siskoille! Porukka meni syntymään karkauspäivänä niin isommat pippalot järjestetään sitten joka neljäsvuosi. :)
Kotiin päästyä oli Ticoon vähän tarttunut terrieriä tai sitten se kärsi vain kovasta nälästä, puolusti nakkikuppiaan Walmalta. Walma änki samalle kupille, eikä varmaan kuvitellut Ticon sanovan mitään, enkä kyllä minäkään. Todella nopea tilanne, Ticsu nappasi kiinni ja minä perässä niskavilloista ja voltilla ympäri... aivan outo tilanne, olisin luullut, että Ticolle olisi jäänyt machoilu päälle, mutta raukka istui voltin jälkeen alahuuli väpättäen paikoillaan ja oli niiiin surkean näköinen kuin pieni koira vaan voi olla! Loppuen lopuksi kaikki oli hyvin, suostuivat syömään samasta kädestä koko poppoo, eikä kukaan pörrännyt kenellekään. Walmakin uskaltautui pyytämään Ticoa taas leikkimään ja vähän aikaa taistelivatkin lelusta, kunnes oli meidän aika lähteä jatkamaan matkaa omaan kotiin.

Syy miksi myöhästyimme Kouvolan tapaamisesta oli Juulian ja Ticon näyttelytreenit Gerard O'Shean opissa. Oli ollut kuulemma erittäin antoisat opit niin sisällöllisesti kuin kuulemma ulkoisestikin... Tico ei ollut pitänyt itse harjoittelupaikasta jonka lattia oli heilunut harjoittelijoiden juoksun tahtiin ja armeijassakin työskennelleen Gerardin äänen kantavuus vielä siihen päälle niin jo oli pienellä kovat paikat. Ticon ääniherkkyydestä huolimatta saivat hyviä oppeja, se miten paljon opeista meni perille nähdään sitten näytelmissä. :) Itse kateellisena kuuntelin kurssin sisältöä ja täytyy sanoa, että tekisi kyllä mieli itsekin moiselle kurssille!

Viikolla käytiin viemässä Roopelta uusi pissanäyte ja toivottiin, että kaikki olisi vihdoin kunnossa. C-vitamiini & karpalokapseli kuuri olivat auttaneet pH-arvoon joka oli normaali, mutta kiteitä oli edelleen. Nyt sitten Roopella on 7,5kg kuuri RC Urinary ruokaa, kolmen viikon päästä viedään uusi kontrollinäyte, nyt pitäisi kuulemma viimeistään kiteiden hävitä. Toivotaan näin! Muuten tuo kyllä voi hyvin, ei ole ollut kipeän oloinen. Hyvä se on terve ollakin kun ensi viikolla saadaan kuin saadaankin naisvieras Ruotsin maalta. Wilda aloitti juoksunsa ja ensi viikon torstaina ja perjantaina kokeillaan natsaako pariskunnalla. Onneksi sain molemmat päivät vapaaksi niin on helpompi nähdä, kun ei tarvitse sen kummemmin aikatauluja sumplia.

Aamusta kävästiin tuossa, ennen niin rauhallisessa, naapurimetsässä jonka nyt ovat ilmeisesti muutkin koiran ulkoiluttajat keksineet tai ainakin ovat olleet useammin samaan aikaan liikenteessä. Ensin vastaan tuli beagle, jonka ohituksen ajan nuo louskuttivat hihnassa. Kun päästiin beaglestä ohi päästin nuo tottuneesti irti ja eikö sieltä vastaan tullut sitten jo boxerinarttu. Onneksi oli kiltti ja leikkivätkin Walman kanssa vähän aikaa... Roopen louskuttaessa vieressä. Lenkit on nyt aavistuksen vaikeampia kun Roope ei saa syödä ainakaan kolmeen viikkoon mitään muuta kuin nappuloitaan ja ohituksissa kun nuo eivät ole hiljaa ilman herkkuja. Walmalle taas en uskalla mielin määrin tuota lääkeruokaa antaa. Nyt on sitten poistettu herkut takkien taskuista ja koitetaan pärjätä ilman, koitetaan välttää rähinä tilanteita etteivät vahvista käytöstään yhtään enempää.. hankala se on kuitenkin yhdestä kädestä syöttää kahta namilaatua.

Huomenna mennään käymään Walman kanssa Keravalla Match Show'ssa, ei varmaan keretä osallistumaan jos vielä mennään lenkkeilemään Oskun ja Möhkön kanssa Tuusulaan varuskunnan metsiin. Keravalla olisi ollut samalla möllit, mutta ei ehditty Roopen kanssa ilmoittautua... eikä kyllä olla mitään harjoiteltukaan.
Walman kanssa ollaan opeteltu istumista erilaisissa paikoissa ja tilanteissa ja tänään otettiin työn alle saada maahan-käsky liitettyä toimintoon. Näyttelyharjoituksia otettiin vähän viime viikonloppuna, seisomiset menee todella mallikkaasti kun on vaan näytelmätamineet päällä, ilman hihnaa ei ymmärrä seisomisesta mitään. Edestakaisin juoksut sujuu, mutta ympyrällä yrittää oikoa ja vetää hihna soikeana keskelle. Hirveästi en haluaisi sen juostessa ottavan kontaktiakaan, koska muuten etujalat nousee kuin näytöshevosella. Onneksi ikää on vasta puoli vuotta, joten aikaa on. Ensi viikonloppuna lähdetään Walman kanssa turistiksi Tampereen näyttelyyn, eikä kysellä lupaa vaan mennään vaan paikalle, ei ne meitä autoon passita istumaan. ;) Nähdään siis Treellä, ken on tulossa!

PS. Kennelnimeä odotellessa on jo mahdollisia kennelsivuja alettu rakentamaan ja kasaamaan kuvagalleriaa kaikista mahdollisista saatavilla olevista kuvista, kesken se on mutta löytyy sieltä jo jotain: http://pilviparta.kuvat.fi/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti