Vauhdikas viikko...
Jepulis, vauhtia on riittänyt vähän turhankin paljon tälle viikkoa. Rauhallisemminkin olisi voinut kotiutua. Kuusi päivää viikosta vierähti töissä, tosin lyhyempiä päiviä, mutta joka tapauksessa. Illat ovat menneet vielä vähän paikkoja siistiessä ja sitten kunnostauduttiin oikeasti harrasteissamme. Töissä on hiljaisinä hetkinä voinut tehdä illalle koulutussuunnitelmat valmiiksi ja hioa ja pohtia miten saada se paras harjoitus aikaan. Walman kanssa harjoitukset ovat olleet lähinnä näyttelyhihnassa kulkemista ja seisomista ja perus istumiset ja maahan menot. Roope taas on muistellut sisällä liikkeestä maahan menoa ja istumista, seisominenkin pitäisi ottaa mukaan, mutta ehkäpä sen kerkiää myöhemmin. Kapulan kanssa sujuu muuten hyvin, mutta herra ei voi samaan aikaan istua ja pitää kapulaa suussaan... taitaa tämä liike jäädä hetkeksi hyllylle ja treenataan alo-luokan liikkeet loppuun... tai loppuun ja loppuun, liikkeestä seisominen ja hyppy ovat ainoat treenaamattomat. Tauko on tehnyt Roopelle taas terää, intoa puhkuen se kyllä jaksaisi tehdä vaikka mitä ja eipä innokkaimmilla kerroilla ole alustankaan laadulla ollut mitään väliä.
Elämä uudessa kodissa on alkanut muuten ihan mallikkaasti, muutama vahinko ensimmäisinä öinä sattui olkkarin _uudelle_ matolle, mutta se loppui siihen kun hieroin etikkaa ko. kohtiin. Aamut ovat kurjinta aikaa vahingoille... ensimmäisenä yönä otin Walman sänkyyn nukkumaan ja neiti otti siitä kyllä kaiken irti, kunnes aamuyöstä tuli se isompi hätä... liekö ei uskaltanut lattialle hypätä niin väänsi sitten tortun sänkyyn (onneksi oli sentään kiinteää tavaraa). Tämän onnettomuuden jälkeen sanoin, ettei ipanalla ole asiaa sänkyyn ennen kuin itse sinne oppii hyppäämään. Ei mennyt kauaa, muutaman päivän päästä se hiffasi miten sinne untuvatyynyille pääsee loikomaan ja eikö se vahinko sattunut silläkin kertaa... tällä kertaa vaan se märempi!! Kyllä kävi mielessä kaikenlaista sinä aamuna, eikä yhtään paranna oloa kun tänään aamulla siivosin ensin pissaa käytävästä, ja sen jälkeen pissaa sekä kakkaa hissistä!! Melkeenpä olisi tehnyt mieli nylkeä tuo siihen paikkaan. Ja nyt on sitten tehty päätös, ettei Walma tule sänkyyn nukkumaan ennen kuin on sisäsiisti.... huomaatteko, en kuitenkaan pysty kokonaan kieltämään tuota sängyssä nukkumista, vaikka Atte onkin muutaman kerran hiekkarannasta sängyssä puhuessaan yrittänyt vihjata moiseen kieltoon.
Uusia koirakavereitakin ollaan treffattu: perjantaina käytiin työkaverin lk collieiden kanssa juoksemassa Ainolassa. Vähän oli vilpoista, täytyy ottaa uusiksi joku lämpimämpi päivä niin nahkatkin pärjää pidempään. Walma oli ihan innoissaan juoksukavereista ja Roopesta taas 3,5kk ikäiskä nahkaurosta piti jo alistaa?!
Tänään taas ajeltiin Marin kanssa Mäntsälään hiekkakuopille treffaamaan Luigia&Wunjoa + Katia, Jereä ja Saraa. Roope ojensi Luigi-poikaansa ja sitten se keskittyikin hyvin harkittuun namin kerjuu-operaatioonsa... sai se siinä vähän hommiakin tehdä kun ensin itse piti käyttää innokuus hyödyksi seuraamiseen ja sitten Jere ja Sarakin innostuivat kokeilemaan. Upeesti Roope jaksoi tehdä molempien kanssa! Walma taas jaksoi pania ja juoksuttaa "pikku" Wunjoa ja välillä Luigiakin. Neiti on vaan niin pirun itsekäs, että jos häntä kohdellaan liian kovakouraisesti niin pitää kiljua henkensä hädässä... mutta hän itse saa taas purra niin kovaa kun pienistä leuoista irtoaa.
Niin ja saivathan nuo koirat keskiviikkona rokotuksensakin, Walma vain rabieksen, koska on jo saanut kaksi kertaa nelosrokotteen, ensimmäisen Ruotsissa ja toisen 3kk vanhana, lekuri oli sitä mieltä, että riittää kun seuraavan kerran antaa sen sitten vuoden päästä. Roope vähän jänskätti lekurissa, ei olla pitkään aikaan tarvittu sen kanssa apuja mihinkään... paitsi sen verran mitä ihan pikavisiitillä käytiin näyttämässä sillon kennelyskän aikaan kurkkua. No nyt nekin on muutamaksi vuodeksi hoidettu, eikä toivottavasti tarvitsekaan muissa merkeissä tavata Mannista. Walman varpaat vaan tuntuvat olevan hyvin onnettomuusalttiit, ovat jääneet kerran hissin oven alle, ulko-oven alle ja useampaan otteeseen mun jalkoihin... toivottavasti säästytään pahemmilta tärskyiltä.
Rauhallisempaa viikkoa toivoessa, ainakin kotona olo aikaa on vähän vähemmän kun töissä on normaalimpia päiviä ja taas kuusi päivää hommia putkeen. Onneksi siitä seuraavalla viikolla onkin vaan neljä päivää, kaksi vapaata viikolla! Niitä odotellessa!
Wunjo, Walma & Luigi
Roope & Sara
Sara & Roope