Voittajassa

Elämä rullailee aika vauhtia eteenpäin... Walmaa on yritetty lihottaa kaikin keinoin ja sen seurauksena neiti oli sitten ripulilla ja kaikki vähänkin aikaan saadut extra renkaat vyötäröltä katosi. Pikku hiljaa alkaa elämä normalisoitumaan, hetkeksi ainakin. Jos joulun saisi sentään viettää suht rauhassa. Sen jälkeen alkaakin sitten pikku roinan pakkaaminen ja tammikuun alussa muutetaan ihka omaan kotiin, tai siis vuokrahan se on mutta kuitenkin, oma rauha! Kauaksi ei tästä Aten porukoista muuteta, olisiko ehkä noin 500m... koirilla säilyy tutut lenkkipolut ja meilläkin osoitetta lukuunottamatta työmatkat ja koulumatkat samoina.

Viikolla ei ole oikeastaan muuta kuin paiskittu töitä ja kunnostettu Roope eiliseen vuoden viimeiseen koitokseen messukeskukseen. Vuosi vuodelta jää Roope kauemmaksi kärjestä, tänä vuonna sijoitus oli kolmas pu-kehässä. Harmillisesti ei ollut Roopen normaalisti niin ihanat liikkeet iskussaan kun pari päivää sitten se sai ihmeellisen krampin (ilmeisesti) takapäähänsä. Hippulat vinkuen kävin heti samana päivänä töiden jälkeen ostamassa Roopellekin Back-On-Trackin ja kyllä se minusta on helpottanut ja jalkakin nousee pissalla jo aika reippaasti. Nyt katsellaan pärjätäänkö pelkällä BOT:llä, jos ei niin sitten hierojalle. Arvostelu oli kuitenkin hyvä:

Hyvin kaunislinjainen, hyvin tasapainoinen. Sopivalinjainen uros, jolla hyvät mittasuhteet, erinomainen pää. Hyvä runko ja raajat. Oikea asentoinen häntä. Hyvä karva. Erinomaiset kevyet sivuliikkeet, turhan ahdas takaa. Super luonne.

Tico esiintyi ensi kertaa junnuluokassa ja hirveät oli pohdinnat kuka sen kanssa kehään menee kun schapekehä osui samalle hetkelle. Juulia sen loppuen lopuksi vei ja hyvin veikin. Tico oli varmasti moninkertaisesti reippaampi kun mun kanssa pentunäyttelyissä. Tulos oli EH/4 ja arvostelu uskomattoman hyvä! Kun me vaan opittaisiin hoitamaan tuota arvoisellaan tavalla. Äiti on ottanut oppeja Irmeliltä ja ainakin yrittää pitää perustrimmissä.

9 months, good in type, head and expression. Enough neck, loose in front, a little long in body. Good tailset, good coat and colour, condition exactable. Particularly good moves.
9 kuukautta, hyvä tyyppi, pää ja ilme. Tarpeeksi kaulaa, löysä edestä, hieman pitkä runko. Hyvä hännän asento, hyvä turkki ja väri, oikeassa kunnossa. Erityisen hyvät liikkeet.

Hyvin meni molemmilla pojilla julkisilla liikkuminen ja ihmisvilinässä seilaaminen. Roope olikin jo vanha tekijä junalla liikuttaessa, mutta Ticokin otti lungisti koko homman. Hieno juttu, niin tietää ettei tarvii reissuun lähtöäkään stressata tulevaisuudessa.

Tänään ollaan siis käyty katsomassa ne muutamat kämppä vaihtoehdot ja saatu oikein itse valita kumpi halutaan, luksusta! Koirat on ollut vähäisellä liikunnalla, että saadaan Walmalle joku hyöty syömisestä... ja Roope on ollut muuten vaan väskä eilisestä, nukkunut paljon BOT päällään. Walma alkoi tosiaan olla HIEMAN energiapistoksissaan tässä illalla, että tehtiin pitkästä aikaa koulutustoimia sen kanssa. Harjoiteltiin luopumista, joka oli ahmatille hyvin hyvin vaikeaa. Rupesi se kymmenen minuutin jälkeen hiffaamaan, että odottamalla sen namin siitä kädeltä saa eikä puremalla, nuolemalla, raapimalla, haukkumalla, hyppimällä ja millä kaikella se sitä kokeilikaan saada. Ja sitten harjoteltiin seisomista, ihan hienosti tuo senkin naksuttelulla tajusi, alkuun yritti istua ja mennä maahan, muttei tarvittu kun muutama naksu neljällä jalalla seisomisesta niin homma oli siinä. Jos huomenna jatkaisi sitten käskyn liittämisellä... ehkä, jos kerkiää. Odottaminen on kyllä kannattanut Walman kanssa, nyt siltä löytyy jo huomattavasti enemmän keskittymiskykyä työn tekoon.

Tälläistä tällä erää, ensi viikko painetaan taas töitä ja viikonloppuna odottaa joulusiivous. Reipasta Joulun odotusta kaikille, toivotaan että saataisiin vielä lunta ennen varsinaista juhlapäivää.

Etualalla kasvattaja Mari sekä Unto ja taustalla Juulia Ticon kanssa

Tico keskittyy

Unto arvostelussa

Tico arvostelussa

Tico poseeraa
(häntä heiluu niin että näyttää puolet lyhyemmältä mitä se onkaan)