Itsepäisyyspäivää

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, Walmalle tosin voisi toivottaa hyvin hyvää itsepäisyyspäivää niin kuin Leena jo toivottelikin. ;) Meillä on reipas viikko hurahtanut kevyesti koiramaisissa puuhissa. Ahkeraan ollaan lenkkeilty nyt viimesen viikon aikana Walman kanssa yksin, alku on vähän takaperin kävelyä varsinkin jos se on nähnyt Roopen lähtevän toiseen suuntaan. Muuten lenkillä reagoi kaikkeen samalla tapaa kuin Roopenkin kanssa. Vielä ei ole ottanut Roopen huudoista mallia, muuta kuin jos vastaantulija itse alkaa uhoomaan niin kyllä pikkuakka siihen muutamalla haukulla vastaa, muuten se sitten vain katselee.

Mitään varsinaisia koulutuksia ei tässä olla tehty, naksu on unohdettu nurkkaan ja ollaan keskitytty nyt näihin sosiaalistamistapahtumiin. Yhteinen suosikki lelu ollaan löydetty jolla ei leikitä kuin vain ihmisen kanssa, muuten tuo pehmeä narulelu pysyy piilossa.
Roopen kanssa noista on tullut ihan ehdottomasti ylimmät ystävykset: Roope makaa lattialla selällään ja Walma loikkii päällä ja retuuttaa karvoista... ja molemmat pitävät leikkirähinää päällä. Että se siitä meidän Roopen isosta egosta, kuukaudessa se pehmeni leikkimään lapsen kanssa niin kuin itsekin olisi vasta kolmekuinen mukula.

Tänään käytiin tapaamassa uusia koiratuttuja Hyrylän varuskunnan metsissä, puolitoista tuntia saatiin kulutettua saksanpaimenkoira Oskun ja valkoisenpaimenkoira Möhkön kanssa. Alku lenkin Walma oli varuiksi flexissä, ettei pääse mahdollisesti pelästyessään sinkoamaan turhan kauas. Eipä sitä kauaa hihnassa tarvinnut pitää, niin hyvin isot pojat vauvaan suhtautuivat... toisin kuin Roope joka antoi Möhkölle kyytiä alku lenkistä oikein olan takaa, saivat ainakin liikuntaa molemmat kun Möhkö oikein kävi härnäämässä lisää takaa-ajo "leikkejä". Osku kulki kuuliaisesti lähes koko puolitoista tuntisen Arin reidessä kiinni, eikä alentunut hötkyilemään arvolleen sopimattomasti. Roope johti pitkälti koko lenkin ajan joukkoa, me kaksijalkaiset pidettiin perää Oskun kanssa ja Walma&Möhkö hötkyilivät sillä välillä. Enemmän kun tyytyväinen saa olla kyllä ipanan reippauteen, erinomaisen hyvin se osaa käyttää elekieltään. Tajusi hyvin, että Möhkön liian rajun menon sai loppumaan pysähtymällä pusikkoon... ja sitten taas mentiin, ensin Walma edellä ja Möhkö perässä ja toisin päin. Jaksaisin tätä kyllä nyt hehkuttaa vaikka kuinka, harmillista vaan ettei kameraa otettu mukaan kun oli niin kiva ilmakin. Täytyy yrittää treffailla useamminkin, tottuu Walpuri isompienkin koirien menoon. Puolitoista tuntia metsässä on tehnyt tehtävänsä ja lapsi on vedellyt unta nyt jo muutaman tunnin.

Ensi viikolla on taas ohjelmaa riittämiin kun maanantaina mennään töiden jälkeen treffaamaan Bonoa (Swifty's Bonbon), rokotukset mennään hakemaan perjantaina ja lauantaina Roopen kanssa messariin. Ei kai tässä sen kummempia sitten kun hyvää itsenäisyyspäivän iltaa kaikille, lopuksi muutama kuva leikeistä.