Pennun elämää

Maanantaihin verrattuna elämä on jo hieman helpottunut kaikin puolin. Roopen yskä oli eilen jo pelkkää kuivaa köhimistä, tänään on ollut taas vähän "räkäsemmän" kuulonen. Johtunee varmaan siitä, että kastuttiin illalla odotellessa, että pikkuakka saisi tarpeensa hoidettua. Eikä se edes saanut asioitaan tehtyä vaikka kuinka kastuttiin, on niin kiire tehdä kaikkea muuta. Ei tuo kyllä onneksi sisälle ollut yöllä tehnyt. Muutenkin ollaan säästytty siivoamiselta sisällä, päivisin on sattunut max. 1-2 vahinkoa ja yöllä on ollut nyt ne yhdet pissat ja aina osunut paperille.

Meillä on nyt ollut tapana ulkoilla tässä kerrostalon viereisellä nurmikolla/pienessä puistossa, muutama hauska tapaus liittyen naapureihin on jo kerennyt sattua... ensimmäinen sai kyllä sapen kiehahtamaan kun akka tuli kitisemään, että "Tämä on yksityisalue, eikä koirien ulkoilutusalue!". Ei ilmeisesti tiennyt, että asutaan ko. taloyhtiössä. Toinen sattui sitten tänään päivällä kun käveltiin nurtsilla edestakaisin ja odotettiin arvon neidin pissaavan, huomasin vaan kun alimman kerroksen ikkunassa mummo jotain räpelsi, tarkemmin katsottuna rouvalla oli kiikarit(/tai kamera) silmillä ja selkeästi kyttäsi meidän menoa. Pitänee varmaan ensi kerralla vilkuttaa vaan ilosesti! :) Oli kyllä aika hauska tapaus.

Hihnakäytös on jo hieman parantunut ja hissiinkin tulee ihan omin jaloin, paitsi kun ollaan vasta lähdössä ulkoilemaan, muuten saattaa lirahtaa lattialle. Kerran ollaan jo kierretty "lenkki", eli kortteli ympäri. Sinänsä onni, että Roope on kipeä, sekään ei tarvitse sen kummempaa ulkoilua nyt kun ei pentukaan vielä mahdottomia jaksa. Kerran päivässä ollaan yritetty käydä jossain juoksemassa vapaana. Samalla ollaan saatu autoiluharjoituksiakin. Alkuun oli käytössä koppa, nyt ollaan jo siirrytty pelkkään peittoon pelkääjänpaikan jalkotilassa. Alkuun ilman koppaa oli pientä itkua, mutta sekin meni ohi aika nopeesti. Nyt Walma on jo reipas autolla matkustaja ja kun ovat muutaman kerran jääneet lyhyen kauppareissun ajaksi autoon keskenään on neiti takaisin tullessa istunut hyvin rehvakkaasti penkillä.

Yksinoloa ei olla varsinaisesti harjoiteltu, sisällä jonkun verran niin että ollaan perässämme suljettu ovia. Eilen sitten joutuivat ensimmäisen kerran olemaan keskenään muutaman tunnin, kun menin kahdeksi töihin. Roope tiesi heti mistä on kyse ja odotti lähtönamiaan, Walma ei edes huomannut lähtöäni. Aten äiti tuli sitten muutaman tunnin päästä, eikä kuulunut mitään protestointia, ei ollut tuhoja, eikä sisällä ollut muitakaan ylläreitä. Nukkumassa olivat molemmat. Että ainakin ensimmäinen kerta meni hyvin, katsotaan miten loppuviikon harjoittelu menee.

Mitähän muuta kertomisen arvoista tässä olisi tapahtunut? Pilliä ollaan opeteltu ja pikku hiljaa yritetään laajentaa ulkoilureviiriäkin. Naksutinta ollaan kanssa harjoiteltu ja ennen ruokakupin lattialle laskua tuo osaa istuakin jo ihan siististi. Ei meille sitten varmaan tälle erää mitään muuta kuulu, sairastellaan ja opetellaan elämää. Kotisivuille laitoin uusia kuvia galleriaan.