Olli, Roope & Tico
Nyt on sitten ensimmäinen uusijäsen laumaan vastaanotettu. Tico haettiin perjantaina Kouvolasta kotiin, matka meni muuten rauhallisissa merkeissä, mutta viime metreillä tuli pieneltä aamun ruokailut ylös. Kasvattaja kyllä varoitteli, että Tico on autossa voinut pahoin. Olli ja Roope ottivat pikkumiehen pienellä pörinällä vastaan, mutta äkkiä mielenkiinto lopahti ja noi ei oikein pidä Ticoa minään. Kissakin joka on tottunut vain karvakoiriin ja sai kauhean slaakin saksanpaimenkoirasta, katsoi Ticoa tyynen rauhallisesti ja jatkoi uniaan. On se kyllä kieltämättä aika pienen ja vaarattoman näköinen otus. Sylissä tuo tykkää olla ja oikeen kiipeää jalkaa pitkin jos ei meinaa huomata ottaa syliin... luottavaisesti se rellottaa selällään käsivarsilla ja nauttii lellittelystä. Juulia kyllä yrittää koko ajan toppuutella, ettei ihan lellittäisi pientä piloille, mutta vahvasti se näyttää siihen suuntaan olevan menossa. ;)
Ensimmäinen yö oli vähän hakemista ja muutamat kakatkin oli tullut, kun ei tohkeissaan uuden pihan hajuista kerennyt tarpeilleen. Alkuyön vaelluksista Tico rauhoittui mun huoneeseen johon Juulia väliaikaisesti on muuttanut nukkumaan.
Lauantaina oli sitten jännä päivä. Olli ja Juulia aloittivat tokouransa upealla tuloksella, 183 pistettä, ykköstulos ja kolmas sija alokasluokassa + kunniapalkinto, josta sain tietää tänään, kun Juulia kyseli noiden rusettien merkitystä. Tuomarina oli Harri Laisi.
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 8
Seuraaminen taluttimetta 8,5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8
Luoksetulo 9
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 10
ALO 1, 183 pist, KP, 3. sija
Tico oli Askolan tokoissa mukana turistina ja katsomassa tulevaisuuden tehtäviään, on meillä kyllä jonkun verran hommaa... tai sitten kukaan vain ei ole folkin kanssa tehnyt niin paljoa töitä, että tuloksia olisi tokossa syntynyt. 20 vuoden aikana mitä KoiraNetistä tietoa löytyy, folkit on käynyt 10 kisaa, joista vain 2 ykköstulosta alokasluokasta, eivätkä nämäkään koirat ole jatkaneet enää tuon ykkösen jälkeen kilpailemista. On se hyvä olla tavoitteita, katsellaan mitä me Marin naksuopissa saadaan sitten aikaiseksi.
Tico on muuten perinyt äidiltään hauskan tavan, se seurailee tapahtumia heijastumien kautta. Katselee eteisen peilistä josta näkyy pihalle.... ja nousee katsomaan omaa kuvajaistaan uunin lasista ja oli aamusta seurannut äipän pukeutumistakin television mustasta ruudusta! Hölmö, mutta niiiiiiin sulonen ja rakastettava tapaus!
Pitäisiköhän noista karvapojistakin jotain kertoa... ettei nyt ihan epäreiluksi mene. ;) Roope oli siis Hämeenlinna kv:ssa neljänneksi komein mies, arvostelu meni näin: Good size. Flatt skull. Good muzzle. Little too much hair over the eyes. Good teeth. Correct bone. Good hindquarters. Sufficient coat. Movement very narrow behind. Näin saneli täti Hollannista. Ei mitään uutta, naiset kiinnosti vähän kaikkia poikia ja Roopekin kulki nenä maassa, että kaipa noista takaliikkeistä tuli sitten sen takia enemmän sanomista. Riitu-tytär oli taas lähellä valioitumista kun tilille napsahti neljäs vara-serti, peräti kolmas rotuun erikoistuneelta tuomarilta! Serti meni kyllä tosin ihan oikeaan osoitteeseen, Nelli-junnu liikkui niin näyttävästi, että ei sitä olisi kukaan voinutkaan voittaa sillä esiintymisellä! Ja Tiina, ei se Nelli ole iso!!! Usko!! Olisit kuullut miten vuolaasti siellä kehän laidalla kehuja ladeltiin joka suunnasta! ;) Sellainen päivä siis Hämeenlinnassa, oli kiva nähdä schapeporukkaa pitkästä aikaa. Onneksi on ensi vuodelle uusi koira kehiin, niin näkee tuttuja useammin. :)
Tänään käytiin sitten viemässä kotosalle Pornaisiin Hämeenlinnasta shopatut hihnat Ollille ja Ticolle, kansion poikien papereille, pilli ja trimmausveitsi. Itse ei trimmi vielä suju, mutta ehkä joku päivä. Huipputrimmaajat on jo nakitettu hommaan, kun Vesa Lehtonen (kennel Who's) ja mahdollisesti Juha Palosaari (kennel Starring) trimmaavat kasvattajan kera Ticoa näytelmiin. Ensimmäinen näyttelykin on jo katsottuna kun rodun pentu- ja juniorinäyttely järjestetään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Veeti ja Bente kävivät treffaamassa Ticoa ensimmäistä kertaa ja meno oli pienestä alkuun vähän hurjaa kun Roope ja Bente leikkivät rähinäleikkiään ja Olli komensi koko poppoota louskuttamalla tasaisin väliajoin. Äkkiä se siihenkin tottui, mutta tyytyi seurailemaan enemmän sivusta ja nauttimaan ihailijoiden rapsutuksista.
Olli pääsi trimmipöydälle tukan poistoon ja eiköhän se nyt tulla lyhyenä pitämään kanssa. Minä en sitä ole pahemmin viime aikoina kampaillut, mutta kuulemma on mennyt huonommaksi ja takkuuntuu nopeammin. Mikäs siinä, talveksi ostetaan sitten toppapuku ettei jäädytä. Nyt ei ainakaan pitäisi tukan painaa agissa tai siihen kiinni jäävät roskat tokossa. Vähän sitä kumminkin katselee haikeana noita tukka kuvia. Mutta leikattu mikä leikattu, parempi Ollillekin näin, kun ei se siitä tukan laitosta koskaan ole tykännyt.
Näin alkaa sitten olemaan viikonlopun puuhat puuhailtu, huomisesta alkaa sitten kunnon arkityöt PetPost eläintarvikeliikkeessä, useimmiten olen arkipäivät, mutta satunnaisesti lauantaita myös. Asuntohakemukset on pistetty muutamille firmoille menemään, täytyy viikolla vaan hankkia vielä kaikki tarpeelliset liitteet. Tästä se oma elämä pikku hiljaa alkaa lutviutumaan. Tällästä meille. Ensi viikon sunnuntaina sitten Olli ja Juulia Kellokosken tokoissa toistamiseen aloluokassa.
Ensimmäinen yö oli vähän hakemista ja muutamat kakatkin oli tullut, kun ei tohkeissaan uuden pihan hajuista kerennyt tarpeilleen. Alkuyön vaelluksista Tico rauhoittui mun huoneeseen johon Juulia väliaikaisesti on muuttanut nukkumaan.
Lauantaina oli sitten jännä päivä. Olli ja Juulia aloittivat tokouransa upealla tuloksella, 183 pistettä, ykköstulos ja kolmas sija alokasluokassa + kunniapalkinto, josta sain tietää tänään, kun Juulia kyseli noiden rusettien merkitystä. Tuomarina oli Harri Laisi.
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 8
Seuraaminen taluttimetta 8,5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8
Luoksetulo 9
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 10
ALO 1, 183 pist, KP, 3. sija
Tico oli Askolan tokoissa mukana turistina ja katsomassa tulevaisuuden tehtäviään, on meillä kyllä jonkun verran hommaa... tai sitten kukaan vain ei ole folkin kanssa tehnyt niin paljoa töitä, että tuloksia olisi tokossa syntynyt. 20 vuoden aikana mitä KoiraNetistä tietoa löytyy, folkit on käynyt 10 kisaa, joista vain 2 ykköstulosta alokasluokasta, eivätkä nämäkään koirat ole jatkaneet enää tuon ykkösen jälkeen kilpailemista. On se hyvä olla tavoitteita, katsellaan mitä me Marin naksuopissa saadaan sitten aikaiseksi.
Tico on muuten perinyt äidiltään hauskan tavan, se seurailee tapahtumia heijastumien kautta. Katselee eteisen peilistä josta näkyy pihalle.... ja nousee katsomaan omaa kuvajaistaan uunin lasista ja oli aamusta seurannut äipän pukeutumistakin television mustasta ruudusta! Hölmö, mutta niiiiiiin sulonen ja rakastettava tapaus!
Pitäisiköhän noista karvapojistakin jotain kertoa... ettei nyt ihan epäreiluksi mene. ;) Roope oli siis Hämeenlinna kv:ssa neljänneksi komein mies, arvostelu meni näin: Good size. Flatt skull. Good muzzle. Little too much hair over the eyes. Good teeth. Correct bone. Good hindquarters. Sufficient coat. Movement very narrow behind. Näin saneli täti Hollannista. Ei mitään uutta, naiset kiinnosti vähän kaikkia poikia ja Roopekin kulki nenä maassa, että kaipa noista takaliikkeistä tuli sitten sen takia enemmän sanomista. Riitu-tytär oli taas lähellä valioitumista kun tilille napsahti neljäs vara-serti, peräti kolmas rotuun erikoistuneelta tuomarilta! Serti meni kyllä tosin ihan oikeaan osoitteeseen, Nelli-junnu liikkui niin näyttävästi, että ei sitä olisi kukaan voinutkaan voittaa sillä esiintymisellä! Ja Tiina, ei se Nelli ole iso!!! Usko!! Olisit kuullut miten vuolaasti siellä kehän laidalla kehuja ladeltiin joka suunnasta! ;) Sellainen päivä siis Hämeenlinnassa, oli kiva nähdä schapeporukkaa pitkästä aikaa. Onneksi on ensi vuodelle uusi koira kehiin, niin näkee tuttuja useammin. :)
Tänään käytiin sitten viemässä kotosalle Pornaisiin Hämeenlinnasta shopatut hihnat Ollille ja Ticolle, kansion poikien papereille, pilli ja trimmausveitsi. Itse ei trimmi vielä suju, mutta ehkä joku päivä. Huipputrimmaajat on jo nakitettu hommaan, kun Vesa Lehtonen (kennel Who's) ja mahdollisesti Juha Palosaari (kennel Starring) trimmaavat kasvattajan kera Ticoa näytelmiin. Ensimmäinen näyttelykin on jo katsottuna kun rodun pentu- ja juniorinäyttely järjestetään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Veeti ja Bente kävivät treffaamassa Ticoa ensimmäistä kertaa ja meno oli pienestä alkuun vähän hurjaa kun Roope ja Bente leikkivät rähinäleikkiään ja Olli komensi koko poppoota louskuttamalla tasaisin väliajoin. Äkkiä se siihenkin tottui, mutta tyytyi seurailemaan enemmän sivusta ja nauttimaan ihailijoiden rapsutuksista.
Olli pääsi trimmipöydälle tukan poistoon ja eiköhän se nyt tulla lyhyenä pitämään kanssa. Minä en sitä ole pahemmin viime aikoina kampaillut, mutta kuulemma on mennyt huonommaksi ja takkuuntuu nopeammin. Mikäs siinä, talveksi ostetaan sitten toppapuku ettei jäädytä. Nyt ei ainakaan pitäisi tukan painaa agissa tai siihen kiinni jäävät roskat tokossa. Vähän sitä kumminkin katselee haikeana noita tukka kuvia. Mutta leikattu mikä leikattu, parempi Ollillekin näin, kun ei se siitä tukan laitosta koskaan ole tykännyt.
Näin alkaa sitten olemaan viikonlopun puuhat puuhailtu, huomisesta alkaa sitten kunnon arkityöt PetPost eläintarvikeliikkeessä, useimmiten olen arkipäivät, mutta satunnaisesti lauantaita myös. Asuntohakemukset on pistetty muutamille firmoille menemään, täytyy viikolla vaan hankkia vielä kaikki tarpeelliset liitteet. Tästä se oma elämä pikku hiljaa alkaa lutviutumaan. Tällästä meille. Ensi viikon sunnuntaina sitten Olli ja Juulia Kellokosken tokoissa toistamiseen aloluokassa.