Siiliä ei kiusata
Ja sen sai karvaasti kokea Olli. Eilen eivät pojat meinanneet tulla sisälle viimeiseltä ilta pissiltään, mentiin sitten ihmettelemään mitä ne siellä tohkeissaan ahdistelee ja siili raukkahan se siellä oli kerälle kiertyneenä. Roope kilttinä poikana uskoi kun komennettiin sisälle, mutta Ollin oli ennen sisälle lähtöä edes pikkasen kokeiltava miltä se siili maistuu. Tai ainakin niin se luuli kokeilevansa. Piikit pisti ensin ja Olli ulvaisi niin, että itsekin pelästyin, ja pomppasi ainakin metrin taakse päin. Hieman oli nolon näköinen mies, kun lähti häntä koipien välissä hipsimään sisälle päin. Mahtaa olla nenä kipeä.
Viikonloppuna löytyi sitten jo maahan menokin... ainakin sillon tällön. Vahingossa se taisi ekan kerran onnistuakin, kun niin ripeästi meni maahan suorilta jaloilta. Seuraavat kerrat menikin taas vähän mietiskellen, mutta meni kuitenkin. Muuta ei oikeastaan edes olla tehty, sillon tällön kokeiltu josko se maahan meno onnistuisi. Muuten ollaan sitten vaan löntystelty lenkkejämme normaaliin tapaan. Ja viime viikkoset lämpimät säät salli poikien juosta sisään ja ulos miten lystäsivät. Eli Roope makasi pikku eteisessä pää kynnyksella ja tarkkaili pihan menoa. Ja Olli joko laidunsi tai otti aurinkoa kivetyksellä.
Eipä tässä elämässä sitten oikein mitään muuta ihmeellistä. Aloitin postilla uuden piirin opettelun, jotta riittää koko kesäksi hommia. On ainakin tällä keskustan piirillä hieman vähemmän kilometrejä kuin Halkian lenkillä, keskustassa pyöriessä trippi mittariin kertyy matkaa 13km, kun Halkiassa se on reilu 100km.
Tällä viikolla ja ensi viikolla on muutamia koulupäiviä ja kyllä se nyt niin on, että perjantaina toukokuun 30. päivä ne datanomin paperit löytyy taskusta. Arvosanoista viis, kuka niitä katselee! ;) Sitä ei vielä tiedetä miten, missä ja milloin tätä juhlistetaan, sukulaiset pitäisi kahvittaa samalla monen muunkin asian takia, kuten serkun samanaikaisen valmistumisen, minun ja meidän Villen synttäreiden sekä minun ja Aten kihlojen. Lahjat taitaa jäädä kyllä siihen yhteen ainoaan kameraan... on se sen verran kallis pläjäys. Kamera oli muuten viime viikolla vihdoin ja viimein saapunut postiin... valitettavasti vaan paketin lunastaja on Kuopiossa mökkeilemässä, eikä mitään tietoa koska on tulossa tänne päin kameraa lunastamaan. Täytyy tehdä puheluita ja koittaa saada kamera asap itselle käyttöön. Ensi viikonloppuna sitä jo mieluusti testaisin Suomen Palveluskoiraliiton näyttelyssä Tuomarinkartanossa ja siitä seuraavana viikonloppuna Paulalla pentuja kuvatessa, siitä seuraavana viikonloppuna mahdollisesti Roopen ja Tessun pentuja kuvatessa... siis käyttöön se todellakin tulee!! ;) Ja omia sivujakaan en voi päivittää ennen kuin on saanut uusia kuvia käyttöön... joten siihen asti saatte katsoa talvisia maisemia etusivulla. :)
Eipä tässä muuta tällä erää, hyvää viikon jatkoa itse kullekin!
Viikonloppuna löytyi sitten jo maahan menokin... ainakin sillon tällön. Vahingossa se taisi ekan kerran onnistuakin, kun niin ripeästi meni maahan suorilta jaloilta. Seuraavat kerrat menikin taas vähän mietiskellen, mutta meni kuitenkin. Muuta ei oikeastaan edes olla tehty, sillon tällön kokeiltu josko se maahan meno onnistuisi. Muuten ollaan sitten vaan löntystelty lenkkejämme normaaliin tapaan. Ja viime viikkoset lämpimät säät salli poikien juosta sisään ja ulos miten lystäsivät. Eli Roope makasi pikku eteisessä pää kynnyksella ja tarkkaili pihan menoa. Ja Olli joko laidunsi tai otti aurinkoa kivetyksellä.
Eipä tässä elämässä sitten oikein mitään muuta ihmeellistä. Aloitin postilla uuden piirin opettelun, jotta riittää koko kesäksi hommia. On ainakin tällä keskustan piirillä hieman vähemmän kilometrejä kuin Halkian lenkillä, keskustassa pyöriessä trippi mittariin kertyy matkaa 13km, kun Halkiassa se on reilu 100km.
Tällä viikolla ja ensi viikolla on muutamia koulupäiviä ja kyllä se nyt niin on, että perjantaina toukokuun 30. päivä ne datanomin paperit löytyy taskusta. Arvosanoista viis, kuka niitä katselee! ;) Sitä ei vielä tiedetä miten, missä ja milloin tätä juhlistetaan, sukulaiset pitäisi kahvittaa samalla monen muunkin asian takia, kuten serkun samanaikaisen valmistumisen, minun ja meidän Villen synttäreiden sekä minun ja Aten kihlojen. Lahjat taitaa jäädä kyllä siihen yhteen ainoaan kameraan... on se sen verran kallis pläjäys. Kamera oli muuten viime viikolla vihdoin ja viimein saapunut postiin... valitettavasti vaan paketin lunastaja on Kuopiossa mökkeilemässä, eikä mitään tietoa koska on tulossa tänne päin kameraa lunastamaan. Täytyy tehdä puheluita ja koittaa saada kamera asap itselle käyttöön. Ensi viikonloppuna sitä jo mieluusti testaisin Suomen Palveluskoiraliiton näyttelyssä Tuomarinkartanossa ja siitä seuraavana viikonloppuna Paulalla pentuja kuvatessa, siitä seuraavana viikonloppuna mahdollisesti Roopen ja Tessun pentuja kuvatessa... siis käyttöön se todellakin tulee!! ;) Ja omia sivujakaan en voi päivittää ennen kuin on saanut uusia kuvia käyttöön... joten siihen asti saatte katsoa talvisia maisemia etusivulla. :)
Eipä tässä muuta tällä erää, hyvää viikon jatkoa itse kullekin!