Yllättäviä tapaamisia

Kovin kummoisia ei ole tapahtunut, vaikka kiirettä pitääkin. Lähinnä noiden nettisivujen ja koiramenojen takia takia saa juosta tuli hännän alla koko ajan. Tosin kun välillä tuntuu olevan niin kiire, ettei edes kunnolla kerkeä ajattelemaan niin sitten välillä täytyy oikein kunnolla löysäillä... kuten eilen lähes koko päivä Helsingissä shoppailemassa ja sitä rahnaa kyllä meni aika lailla! Koiratkin saivat omansa, luonnetestiä varten tavallinen nahkapanta ja sitten tuota marraskuun näyttelytaukoa ajatellen ostin kunnon shampoon ja hoitiksen, että sitten saa kyllä lika kyytiä.

Tiistaina lähdettiin kaverini mukaan tallille hoitamaan Venne-heppaa ja oli se kyllä taas hauska reissu. Pojat olivat ihan pöllöjä koko lenkin ajan, juoksivat ihan päättöminä tietämättä edes mihin suuntaan pitäisi juosta, jalat lähtivät välillä ihan eri ilman suuntiin.
Samaisella talli reissulla tavattiin schape-tyttö Tuttifrutti, kutsumanimeä en edes tainnut muistaa kysyä. Todella suloinen sylikoiruus. Aina jotenkin niin spesiaali tilanne kun tapaa schapen tuolleen, ei niihin kuitenkaan joka nurkalla törmää, toisin kuin saksanpaimenkoiriin esimerkiksi. Olli ja Roope eivät Tuttifruttia päässeet moikkaamaan, kun heidät raukat oli jo sullottu autoon kuivumaan.

Viikonloppuna onkin sitten menoa, lauantaina yhdistyksen kokous johon vielä mietin pitääkö lähteä ollenkaan. Tiedän kuitenkin hommani ensi vuodelle, eikä pääse tapahtumaan sitä vahinkoa, että puhuttaisiin ympäri ottamaan lisää hommia, eiköhän yhdistyksen lehti, vuosikirja ja nettisivut ole ihan tarpeeksi, pisteiden laskemisen luovutan suosiolla muille.
Sunnuntaina olisi sitten se kauhulla odotettu luonnetesti. Saas nähdä ensinnäkin miten edes löydetään Juulian kanssa paikan päälle. Karttoja on tulostettu jo vaikka kuinka monta, että ehkäpä joku niistä opastaa perille asti. :)

Eipä tässä kaiketi muuta tähän hätään, koirien ruokinta on seuraavaksi ja sitten kutsuu työnteko. :)