perjantai 29. kesäkuuta 2007

Sekavaa säätä

Tänään on meillä ainakin nautittu erittäin sekavasta säästä, välillä on tullut vettä niin, että eteensä ei nää ja toisaalta taas jossain välissä aurinko paistaa niin, että märinkin paikka kuivuu. Pakattiin koirat Puntoon hieman puoli kahden jälkeen ja lähdettiin Aten kyydittämänä ajamaan kohti Järvenpäätä tarkoituksena mennä vanhankylänniemeen, Tuusulanjärven rannalle, juoksuttamaan poikia isolle nurmikkoalueelle. Mutta perhana, eihän sinne sitten päässytkään kun paikallinen Puisto Blues on käynnistynyt taas viime keskiviikkona ja kyseiselle nurmikkoalueelle pystytetään tapahtuman pääkonserttilavaa, jossa sitten koko Puisto Blues tapahtuma huipentuu tulevana sunnuntaina. Ei kun auto ympäri vaan ja miettimään uutta paikkaa... ajeltiin ristiin rastiin Järvenpäässä ja mietittiin mihin voitaisiin mennä, kauheasti ei aikaa enää ollut pitkälle lähteä sillä minun piti sitten olla autokoululla klo 15 harjoittelemassa teoriakoetta varten (joka on 12.7. JAIKS!!). Ennen autokoululle menoa päästettiin koirat pikapissille yhdellä hiljaisella hiekkatienpätkällä ja sitten kyytiin ja menoksi. Lupasin pojille ennen kuin poistuin harjoituksiini, että pääsevät sitten sen jälkeen Tuusulaan urtsille missä aikoinaan ollaan Paula-kasvattajan kanssa käyty useamman kerran päivässä juoksuttamassa koiria.

Ennen urtsille pääsyä pojat odottivat kiltisti autossa, kun me hoideltii huomista näyttelyä varten tarvittavat ruokaostokset Hyrylän S-Marketissa. Roope ei enää tunnista reittiä urtsille (onneksi), toisin kuin aikoinaan aina kun tajusi mihin ollaan menossa, se aloitti presis samanlaisen huudon kuin äitinsäkin "kaasua, kaasua, nyt on kiire!!". Koirat on kyllä kummallisia kun ne oppivat autoreittejäkin, sama juttu kun mennään Kuopion mökille.
Niin siis... käännyttiin sitten urtsille päin ja rupesin ihmettelemään mitä kylttejä siellä on tien varressa ja joku solttupoika ohjaamassa liikennettä... ei auttanut muuta kuin kysyä asiaa ja jotkut puolustusvoimien tapahtumathan siellä oli!! Emme siis päässeet urtsillekaan!! Voi hemmetti, että otti päähän!! Siellä olisi pojat saanut juosta isolla hiekka-alueella niin paljon kuin sielu sietää ja olisi vielä päässet varuskunnan metsäänkin kävelemään... mutta ei niin ei.

Käytiin katsomassa sitten muutama muu paikka missä Paulan kanssa on aikoinaan käyty, mutta nekin alkavat olemaan niin täyteen ahdettu kaikenmaailman logistiikka keskuksista sun muista teollisuusrakennuksista. Viimeisenä vaihtoehtona sitten lähdettiin ajamaan Sipooseen, jossa viime syksyisessä Postin työssäni havaitsin muutaman mukavan koirapolun, muutaman kerran näin kun koiraihmiset lähtivät koirineen kulkemaan polkua tai tulivat kuraisen ja tyytyväisen näköisen koiran kanssa takaisin. Sitä reittiä siis käytiin kokeilemassa tänään, eikä ollut ollenkaan hassumpi vaihtoehto. Peltojen keskellä kulkee siisti melko kova maastoinen raktoritie joka muuttuu jossain vaiheeksi poluksi missä ilmiselvästi on runsaasti liikennettä, sen verran leveä ja tallattu se oli. Pellolta siirrytään sitten metsään kävelemään, jossa risteilee polkuja joka ilman suuntaan. Polku kiersi metsässä niin, että loppuen lopuksi tulimme samaan kohtaan missä peltopolku päättyi metsään. Minä jo luulin, että lenkki on pojille pelkkää uusien paikkojen tutkimista ja kintun nostoa, mutta saihan ne hieman vauhtia siinä viimeisillä kymmenillä metreillä... tuli niitä vähän huijattuakin juoksemaan kun ensin sanoo, että mennääs autolle ja sitten huutaakin, että "mennään tännepäin".

Kyllä kotona maistui ruoka, pistettiin oikein herkkuateria; nappulaa, mahaa ja maksalaatikkoa. Päälle vielä piimää samasta kupista, kuten aikaisemmin kerroin. Ja Roope sai vielä extrana kananmunan keltuaisen.
Nyt sitten enään pissikoipien huuhtasu ennen huomista ja tietenkin ne kunnon yöunet, että jaksaa kunnolla. Puntoon on pakattu jo päivällä kaikki tarpeellinen ja tarpeeton tarvike.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti